Viha haihtuu. Niinkuin rakkauskin. Pelkään silti, että katsot minuun vihaa hehkuvan silmin. Tai välinpitämättömin. En siis katso kohti. Painan pään niinkuin laulussa sanotaan. Mua ei tarvi arkailla. Olen mikä olen. Mutta en tunteeton hirviö.
Kaikki järjestyy vielä.
Hauskaa iltaa.
25338
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
sopivassa määrin vihaa tai inhoa, ei kai voi olla rakkauttakaan?
Voimakkaita tunteita molemmat. Jos jostakusta välittää enemmän kuin laki sallii, silloin ei voi olla välinpitämätön. Silloin joko vihaa (hetkellisesti) tai rakastaa. Jumalattomasti.
Tämä on totta. Enemmän kuin laki sallii. Mielenkiintoinen ilmaus.
Olen katkera kaikille jotka on onnellisia, joilla on kiva työ, kiva elämä, hyvä mieli... Olen katkera paska!!! Onko se tätä sitten loppu elämäni? Eikö tästä voi parantua?
ja viha helpottaa paremmin tuolla ikkunoiden ulkopuolella. Täällä sitä vaan ruokitaan, lisätään omaa kurjuutta lukemalla toisten rakkaus ja ihastumisjutteluita.
Tunnetasolla tehdystä rikkomuksesta ei onneksi joudu syytteeseen.
mielestä ansaitset?
minkä kerrot järjestyvän? "Jumalattomuus" ja "enemmän kuin laki sallii" - ilmaukset...kertovatko ne oman moraalisi ja lakisi ylittävistä tunteista?
vihaa, sitä hän rakastaa.
Jäin vaan miettimään että tarkotatko kohteeksesi miestä vai naista.
Niin kaiken tuon olen nähnyt myös hänen katseesta. Rakkaudenkin...kielsin kyllä katsomasta niin. Ei hän enää katso.
Ihan sama
Ei mikään järjesty. Olen sen nähnyt ja kokenut. Teen mitä vain sanon ja olen miten vain. Toivon hyvää toisille ja itselle. Kuuntelen tuen olen läsnä. Annan kaikkeni. Tsi olen antamatta. Ihan sama. Mikään ei koskaan järjesty tai ole hyvin. Se on osakseni annettu kantaa.
vihaa häntä ketä rakastan, mietin vain tälläkinhetkellä, että miten hänellä menee, mustasukkainen olen hänen vaimollensa, kun omistaa noin mahtavan miehen, voisinpa itse hänet omistaa,,
olet mustis hänen vaimolleen.
Mieti omalle kohdalle tuo sama tlanne. Mies aviossa, ja kuitenkin hakee muuta viihdykettä. Uskotko että sinulla on mahdollisuuksia saada se samainen mies uskolliseksi? Et varmasti tulis onnistumaan, se on jatkuvuus mitä mies ei katkaise.
Onko kenties luvannut erota vaimostaan? Montako vuotta sitten jos sen lupauksen on tehny?
On nääs kaks eri asiaa, luvata ja täyttää.
Hirveän itsekästä tuollainen omistava ajattelutapa. Haluat omistaa ihmisen kuin tavaran. Ei ihminen ole omistettavissa.
itse olen naimisissa kanssa, niinkuin hänkin olemme rakastuneita keskenämme,emme halua pahaa kummankaan aviopåuolisoille, mutta minkäs rakkaudelle teet, ei hän ole vakiopettureita, niinkuin en minäkään, mutta kun rakkaus kävelee vastaan minkäs teet,meillä on olleet omat keskustelumme, mutta ei niistä tänne, tiedän, tunnen ei ole hän semmoinen mies, että hyppää kukasta kukkaan, en minäkään, näin vain sattui, meiläkin avioliittoa jo melkein 30-vuotta, en ole mikään sinisilmäinen, eikä tämä mieskään, mutta elämä vain on tätä, joskus satuttaa,
Miksi pettää?
pettämisestä, ok jos keskustelumme ovat pettämistä, kumpikin tiedämme, että haluaisimme toisiamme, vetovoima on kamalaa, mutta emme ole pettäneet, vaikka kummalakin mieli tekisi
Ei liikene myötätuntoa pettureille
onko puhuminen petämistä', kyllä tunteita on molemmilla, mutta siihen on vielä jäännytkin, kyllä ajan kysymys, milloin petämme, tai eroammeko sitä ennen
Se että sä tunnet rakkautta toista kohtaan on pettämistä sekin. Puhuminen ei ole. Eikä ystävälliset tunteet mutta rakkauden tunteet on. Ja odotus siitä koska lakanoissa piehtaroitte.
en odota että lakanoissa piehtaroisimme, mutta tunteilleen ei voi mitään,mutta jos me vaikka eroaisimmekin kunppaneistamme ensiksi, ennen kuin muuta tapahtuu,et tiedä meidän kahden asioita, sivusta on hyvä tuomita ja kuvitella, että tuossa kaksi pettäjää pilaa hyvät avioliittonsa, mutta kaikki ei ole nin hyvää, miltä se näyttää,,
No kuule sä teet niinkuin parhaakses näet. Ajattele itseäs. Mikä sulle on hyvä.
Älä sitten märise kun sä tulet petetyksi. Jos noin suvaitseva olet.
Sitä minäkin toivon, että järjestyy. Viha ja rakkaus niin lähellä toisiaan niin voimakkaita tunteita molemmat. Välinpitämättömyys on rakkauden vastakohta ei viha. Minäkin luulin, että hän on yhdentekevä minulle mutta niin ei asia todellakaan ole. Ensin tunsin hänet nähdessäni suurta äsrtymystä, sitten ärtymyksen ja ilon sekamelskaa ja sitten iloa tai pikemminmin suurta, ylitsepulppuavaa riemua. Kun näin hymyn pallanneen hänen kasvoileen ja tutun, sydämen ympäri vääntävän tuikkeen silmiin, olin jälleen mennyttä.
No missäs näin ihana aviomies on?