Hänellä on verkostoja kollegoihinsa ja muihin asioista tietäviin ihmisiin. Näiden yhteinen kanta Tita Rinnevaaraan:
Nainen on työtä pelkäävä luuseri, joka on saanut potkut työpaikasta kuin työpaikasta.
Nainen on työtä pelkäävä luuseri, joka on saanut potkut työpaikasta kuin työpaikasta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mitäs sinne Pyhäjärvelle kuuluu, onko halla haitannut marjanviljelyä?
Ei sinun leipä kasva sen paikan uutisista, siellä on kepu johdossa ja Tikanmäki rötöäsherra paikkakunna hilteni.
Älä nyt ihan älyttömyyksiä viitsi kertoa. Mekin olemme jutelleet eräiden kaupunginjohtajien kanssa. Kenelläkään ei ollut pahaa sanottavaa Tita Rinnevaarasta.
Tita Rinnevaara ehti olla Heinolassa kaupunginjohtajana noin puoli vuotta.
Edellisen kaupunginjohtaja Komosen viimeisenä työpäivänä kaksi viranhaltijaa, apulaiskansliapäällikkö Terhi Kankaanpää ja kaupunginjohtajan sihteeri Teija Lepinsalo tekivät kiusaamisilmoituksen Rinnevaarasta.
Samaiset ilmoituksen tekijät muuttivatkin sittemmin työskentelemään Vesitorniin.
Kenen luvalla - omallaanko?
Heinolassa kaupunginjohtajilla on ollut kovaa. Aivan oikein sairaslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja Komonen ennusti, että myös Rinnevaaraa tullaan kohtelemaan kaltoin.
Kaupunginjohtaja Jarkko Paronen läksi kiusattuna 1990-luvulla Imatralle.
Pauli Ihamäki kesti Heinolassa vain vuoden, läksi ennen kuin kaksi vuotta tuli täyteen.
Paavo Rotko kuoli kesken riitaisan valtuustokokouksen.
Tita Rinnevaaran ajojahti ja mustamaalaaminen alkoi välittömästi ja johti jopa poliisitutkintaan päiväkirjan pitämisen johdosta ja siitä julkaistusta koosteesta.
Nyt Heinolaa johtaa sijaisena entinen sivistystoimenjohtaja Hepo-oja, jota henkilöstöjohtaja Malin tukee. Malin toimi tilapäisten valiokuntien sihteerinä kun Heinolassa erotettiin
- kaupunginjohtaja puolen vuoden jälkeen (epäluottamukseen vedoten)
- kaupunginhallitus, johon ei myöskään luotettu.
Tosin sama kaupunginhallitus valittiin uudestaan lukuunottamatta niitä, jotka olivat olleet kaupunginjohtaja Rinnevaaran erottamista vastaan.
Toivottavasti valtioneuvosto ja eduskunta saavat aikaan LEX HEINOLAN, jotta kaupunginjohtajien laittomat erottamiset, jotka perustuvat tekaistun todellisuuden, eli ns. epäluottamukseen, loppuvat Suomesta. Toivottavasti kaupunginjohtajille saadaan myös normaali irtisanomissuoja, joka perustuu siihen, että kaupunginjohtaja on tehnyt virkavirheen tai ei ole hoitanut työsopimuksen mukaisia tehtäviään.
Tita Rinnevaara hoiti johtajasopimuksen mukaiset tehtävänsä erittäin hyvin, jopa niin hyvin, että hänet erotettiin sen vuoksi. Heinolassa harjoitettuun hyvä veli -järjestelmään ja nepotismiin ei kaupunginjohtaja saa puuttua.
Nyt Heinolassa eletään mennyttä aikaa, hildeniläistä aikaa. Jos Heinolan 70-vuotiaat hildeniläiset olisivat osanneet hoitaa kaupungin taloutta, työllisyyttä, kulttuuria ja peruspalveluja, ne olisivat sen vuosikymmenten saatossa tehneet.
Kunnallisneuvos Hilden on ollut ennenkin kaupunginhalituksen puheenjohtaja ja valtuutettuna useiden valtuustokausien ajan. Hänen tärkeimmät tavoitteensa ovat olleet sukulaisten suosiminen: miehensä Oiva Hilden kaupunkikuva-toimikunnassa, lapsensa Saija Jäppinen (Siwan ent. kassa) kulttuuritoimen johtajana, vävynsä ohjaa ja näyttelee tyttärensä johtamassa kesäteatterissa ja nyt miniänsä on paHe -ryhmän sihteerinä.
"Minulle ette mitään mahda", totesi Hilden (70-vuotias merkonomi) nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Itä-Hämeessä.
Eipä ole Heinolassa voitukaan. Oikeassa oli. Ensin erotettiin kaupunginjohtaja ja sitten erotettiin kaupunginhallitus. Kun Hildenin mukaan lastaan Saija Jäppistä oli kohdeltu "huonosti" (ei saanut Lontoon virkamatkaa eikä pakettiautoa Jyrää-tapahtumalle veronmaksajien laskuun, ei myöskään saanut kulttuuritoimistoa kaupungin edustustilaan) niin Hilden ryhtyi uudelleen kunnallispäättäjäksi. Ja nyt lapsi saa, mitä tahtoo.
Totisesti toivon että alat pikkuhiljaa toipua traumastasi. Olet nämä samat jutut postannut varmaan viiteensataan kertaan. Tuollaisesta tuskasta olisi päästävä yli.
Sääliksi käy.
Totisesti toivon, että hildeniläisistä ja sukulaisten elättämisestä kaupunkilaisten rahoilla päästäisiin eroon. Tuntuu kuin asuttaisiin jossain vankilassa, jossa muiden mielipiteitä ei sallita. Siis vain Hildenin mielipiteet ovat sallittuja.
Sukulaisten elättämisellä tarkoitat varmaan sitä että jonkun sukulainen on kaupungilla töissä? Näin pienessä kaupungissa on vaikeaa olla olematta jonkun sukulainen. Kenen sukulaiset siis saisivat armon josta ei tarvitsisi "päästä eroon" ?
Minä en juuri edes tunne ko Hildeniä mutta ihan omilla mielipiteilläni olen saanut asiani hoidettua. Heinola ei tunnu lainkaan vankilalta. Tiet ovat auki suunnata minne vain jos ei täällä huvittaisi olla.
Kaikki eivät näköjään tiedä, kuten "juttelija" ja eräät muut, mitä Heinolassa on viime syksyn jälkeen tapahtunut KIIREELLÄ, KIIREELLÄ, KIIREELLÄ...
Sen vuoksi kerromme kaikille mitä täällä on tapahtunut. "Juttelijan" ja muiden tiedonhaluisten ei tarvitse kysellä tietämättömiltä kaupunginjohtaja Rinnevaarasta ja hänen erottamisestaan. Heinolassa tiedetään miten temppu tehtiin ja siitä kerrotaan. Rinnevaaran aika Heinolassa oli toivon ja luottamuksen aikaa. Elettiin toivossa, että nyt päästään hyvä veli -rakenteista ja nepotismista ja kaupungin talous saadaan kuntoon, tänne tulee uusia yrittäjiä ja työttömyys vähenee.
Toisin kävi, Rinnevaara erotettiin ja entinen meno jatkuu - ainakin tulevaan vaaliin asti.
Hei, me kirjoitetaan, jotta TOTUUS EI UNOHDU.
lkjhfdrrryuiuhggg6i, sinun pitäisi kommentoida tekstin asiasisältöä eikä kirjoittajaa. Varmaan viisisataa kertaa ei riitä, kuten ketjun aloittaja todistaa, joten kirjoitetaan kunnes totuus menee perille.
Hulluksihan tässä on tosiaan jo menty kukin tavallamme, kun jokapäivä kuulee ilkeyksiä ja sitten vielä itse tahallaan etsii niitä täältä. Kävelin tänään 10 km. lenkin ja sillä matkalla tuli vastaan muutamia kaupungin työntekijöitä, siivoojia hoitajia, ja jokunen muuten vaan kunnon ihminen. Eipä montakaan sanaa ehditty vaihataa, kun he alkoivat kerto ilkeitä asioita.
Tita oli, jokaisen huulilla ja oli kuulemma ollut heille niin koppava. Ei sitten yhtään ihmisläheinen, parpattivat naiset."Anteeksi vaan, mutta missä välissä tämä maailma on kehittynyt niin inhimmilliseksi, että kaupunginjohtaja on ehtinyt, tai alentunut jokaista siisiivoojaakin jututtamaan ja empatiseeraamaan ihmisläheisesti? Ja toinen seikka mikä minua myös ihmetyttää, kun täällä Heinolassa tuntuu nyt jokaisella duunarillakin olevan hyviä ystäviä, Pyhäjärvellä, Yli - IIssä ja ali IIssä, Torniosssa ja aina Ivalossa asti ja kaikki he ovat sanoneet, että melkoinen komeetta se Tita Rinnevaara oli, hyvä kun eroon päästiin. Ei yhvä Sylvi sanon minä. Mutta mihin paeta?
Työtä pelkäävät luuserit, suojatyöpaikoissaan toimivat seurustelukulttuurin taitajat erottivat kaupunginjohtaja Rinnevaaran huolenilmaisuadressin ja päiväkirjan avulla pelätessään ohijohtamisen loppuvan ja johtamiskulttuurin muuttuvan.
Kerrohan mitkä ovat työpaikat, joista kaupunginjohtaja Rinnevaara olisi saanut potkut?
Heinolan väkiluku vähenee, työttömyys kasvaa ja ihmiset muuttavat työpaikkojen perässä pois. Heinolaan jäävät eläkeläiset ja vanhusväestö, joten huoltosuhde muuttuu negatiiviseksi.
Se ei näytä Heinolan hildeniläisiä huolestuttavan.
Väkiluku on jo nyt alle 20.000 ja kaupungin keskusta täynnä tyhjiä liikehuoneistoja. Lisää yrittäjä joutuu lopettamaan ja muuttamaan yritysystävällisempiin kaupunkeihin.
Kun valtionapu kunnille vähenee ja sote-piirit on rakennettu, niin sen jälkeen seuraa kuntien yhdistäminen. Heinolan kaltaiset työttömyyskunnat, jotka velkaantuvat eivätkä pysty hoitamaan peruspalveluja ilman uutta velkaa yhdistetään.... lähikuntaan tai kuntiin.
Ehkäpä silloin muistellaan, että ei olisi pitänyt erottaa vahvaa johtajaa, Rinnevaaraa, jotta kaupunki olisi itsenäisenä pysynyt, mikä oli Rinnevaaran tavoite. Rinnevaara painotti, että peruspalvelut suoritetaan taloudellisesti kaupungin omana työnä, kaupungin eläköityminen on nähtävänä uusien työpaikkojen lisääntymisenä hoivapalveluissa. Kaupunginjohtajan työssään Rinnevaaran visiona oli Heinolan pysyminen vahvana ja itsenäisenä kuntanana, mihin Rinnevaaran työkokemusta, koulutusta ja taitoja olisi tarvittu.
Tilanne on nyt toinen, Rinnevaara erotettiin eikä Heinolaan tule toista yhtä pätevää ja osaa kaupunginjohtajaa. Lahden lähiönä Heinolan tulevaisuus voi olla jopa parempi kuin hildeniläisten johtamana suurtyöttömyyden ravistamana peruspalvelujaan vähentävänä "iltaruskon" kaupunkina.
Maailmantalous ei voi olla koskematta pienen Heinolankin
hyvinvointia. Työpaikat vähenevät entisestään ja niihin paljon mainostettuihin julkisensektorin vapautuviin työpaikkoihin, joihin on mahdollista kouluttautua pikakoulutuksella ja opastuksella saadaan työntekijöitä ulkomailta, joiden talous on vielä pahemmassa jamassa kuin Suomen.Tämä maahanmuuttolikee pitää Suomen palkkatason tulevaisuudessa matalana.
Mutta mitä sitten tehdään kun Suomestakin rahat loppuvat. Julkisensektorin työntekijät eivät pysty talouttamme yksin kannattelemaan. Nyt Heinolankaupunki on perustamassa toista asukasneuvojan virkaa, ja rakentaa syrjäytyneille lisää asuntoja. No niin tietysti pitääkin, kun asiat on huonolla tolalla, mutta kannattavampaa olisi panostaa nuoriin ja opettaa nuorille ja lapsille, että he ovat arvokkaita ihmisiä. Vaikka koulu ei sujuisi, ja työtäkään ei sasi, he kyllä pystyvät ja osaavat hoitaa itsensä ja kotinsa. Kun ensin kaikki omanarvontunne on jo latistettu jatkuvan epäonnistumisen kokemusten takia, työllistetään vain sosiaali - ja terveydenhuoltoa ammattilaisia.
Työttömyyden kasvaessa sosiaalimenot kasvavat. Erilaisten sanktioiden takia työttömistä osa putoaa TULOTTOMIEN luokkaan. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat iso ongema suurtyöttömyyden kunnissa kuten Heinolassa. Surkeat tulevaisuuden näkymät ovat työttömien lapsilla, sillä tutkimusten ja tilastojen mukaan Suomessa KÖYHYYS PERIYTYY. Työttömien köyhien lapsista tulee köyhiä, joiden tulevaisuus on kouluttamattomuus ja näköalattomuus.
Maailmantaloutta ei voida pelkästään syyttää Heinolan suurtyöttömyydestä. Kyllä syynä on se, että einkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä ei ole osattu hoitaa ja tukea kuten esim. muissa Päijät-Hämeen kunnissa.
Työttömyysaste Päijät-Hämeen kunnissa vuonna 2013:
- Lahti 15,4 %
- HEINOLA 14,4 % (v. 1012 Heinolan työttömyysaste oli 12,6 %)
- Nastola 10,9 %
- Orimattila 10,8 %
- Padasjoki 10,7 %
- Hartoa 10,4 %
- Kärkölä 10, 3 %
- Sysmä 9,7 %
- Asikkala 9,6 %
- Hollola 8,8 %
- Hämeenkoski 8,3 %
Eihän se ole niin, että Heinolan suurtyöttömyys johtuisi maailmantaloudesta. Kyllä se sama maailmantalous koskee kaikkia Suomen kuntia.
Koko maan työttömyysaste oli 10,7 %, joten Heinolan työttömyysaste on 3,7 % (lähes neljä prosenttia) suurempi kuin koko maassa.
Heinola todettiin kriisikunnaksi teollisuuslaitosten lopetettua tai siirryttyä "yritysystävällisempään yritysilmastoon". Silloin olisi valtion apua hankkeisiin saatu, mutta ei osattu elinkeinotoimintaa. Heinola on mieluummin palauttanut työllisyysmäärärahoja valtiolle kuin työllistänyt oman kunnan työttömiä. Sama meno jatkuu nykyisessä hallinnossa. Kesäteatterin kuvitellaan tuovan yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja, mitä se ei ole tehnyt eikä tule tekemään yhden kesäkuukauden aikana.
Hankkeita suunnitellaan, mutta ne jäävät toteuttamatta, kun päättäjät eivät osaa, ymmärrä, tahdo.... Ehkäpä kuvittelevat, että yrittäjät tulevat kyselemään, että voidaanko perustaa yritys Heinolaan, jossa väestö eläköityy ja yritysten tukeminen on heikkoa, byrokraattista "virkamiesvahtia".
Kannattavaa olisi panostaa yrittäjyyteen tukemalla yrittäjyyttä, luomalla uusia työpaikkoja sekä nuorille että pitkäaikaistyöttömille omassa kunnassa. Ellei Heinola pysty suurtyöttömyyttä hoitamaan, niin liitettäköön Heinola Lahteen, jolloin yhteydet Lahteen paranevat, kun Lahden kaupungin joukkoliikenne alkaa toimia Heinolassa. Lahden tarjoamat työpaikat, koulutusmahdollisuudet, kulttuuri- ym. palvelut tulevat heinolalaisten käyttöön ja ulottuville.
Höpö. Höpö. Juttelija 15.6.2013.
Suomeen tehtiin kuntalakiin 25. § Kunnanjohtajan irtisanominen tai siirtäminen muihin tehtäviin, jonka jälkeen noin sata kunnanjohtajaa on erotettu mitä ihmeellisemien syiden perusteella.
Kunnanjohtajan erottamiseksi on perustettu tilapäinen valiokunta, jota varten on kehitelty erottamisaineistoa. Sama kaava on aina toistunut, kun 25 § otettiin kuntalakiin.
Erottamisen syynä on aina ollut sama kuntalaissa esitetty olettamus, että kunnanjohtaja on menettänyt valtuuston luottamuksen.
Luottamuksen menetystä ei tarvitse konkretisoida esim. että kyseessä olisi virkavirhe tai työsopimuksen noudattamatta jättäminen.
Epäluottamus voidaan näyttää toteen tekaistun aineiston perusteella: ollaan huolissaan, kerätään nimiä adressiin tai pidetään päiväkirjaa. Näitä höpö-höpö-juttuja sitten lakimiehet ryhtyvät analysoimaan, että onko oikein tai väärin ja valtuutetut uskovat tekaistuun epäluottamukseen, kuten Heinolassa tapahtui.
Kunnanjohtajien yhdistys neuvoo kunnanjohtajia ottamaan työsopimukseensa kohdan, jossa irtisanomiskorauksia joudutaan maksamaan kuntaain 25 §:ää käytettäessä.
Kyllä kaikki kunnanjohtaja ovat tietoisia Suomessa siitä, miten erottaminen tapahtuu eri puolueiden riidellessä, jos eivät ole saaneet omaa ehdokastaan johtajaksi, tai jos johtaja on liian pätevä (ylivertainen verrattuna kunnan luotamushenkilöihin) tai jos johtaja ei suostu ohijohtamiseen tai ei hyväksy esim kunnassa olevia korruptiorakenteita.
Niinpä kuntajohtajat eivät lausu kolleegoistaan, joita erotellaan valheellisten perustein, että "Nainen on työtä pelkäävä luuseri, joka on saanut potkut ...."
Väite on höpö-höpö-juttuja.
Me heinolalaiset tiedämme, että Rinnevaara työskenteli Heinolassa tehden yksin kaikki ne työt, joita nyt Malin esittää uudessa kanslian organisaatiossa useille eri yksikkojohtajille.
Rinnevaara hoiti tehtävänsä moitteettomasti ilman tukea ja sihteeriä luoden lyhyenä aikanaan Heinolaan uudenlaista johtamiskulttuuria, jota Heinola ehdottamasti tarvitsee selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista.
Hepo-ojan, Malinin ja Hildenin johtaessa Heinola menee taaksepäin lujaa vaihtua, kun entinen meno jatkuu ja työttömyys kasvaa, velka kasvaa ja väki vähenee. Keskusta autioituu ja kirpputoritkin muuttavat muualle.
Heinolassa työtä pelkäävät ne, jotka käyttävät konsulttien palveluja ja yksityistävät kaupungin peruspalveluja. Seurustelukulttuuri kukoistaa ja tulosaluejohtajat johtavat kuten ennenkin budjetit paukkujen. Heinolan kehityksestä huolissaan ollut adressin allekirjoittaja ja päiväkirjan pitäjän sote-johtaja Korttilan budjetti ylittyi yli miljoonalla, useilla sadoilla tuhansilla ilman valtuuston lupaa.
Siwan entinen kassa hoitaa kaupungin infoa, mainontaa ja markkinointia ja äitinsä 70-vuotias merkonomi johtaa kaupunginhallitusta siten, että kaupunginhallitus erotti kaikki toisinajattelijat.
Sinulla on oikeus mielipiteeseesi mutta Rinnevaaraa ei kannata kehua. Alan ihmiset oikeasti tietävät mikä hän on naisiaan. Tämä on joidenkin tosi vaikea uskoa mutta näin se vaan on. Ihan mukava nainen mutta ei pätevä kuntajohtajaksi.
Mitä tulee näihin Siwan kassoihin jne, taidat olla itse joku tohtorishenkilö kun noin paljon häiritsee kouluttamattomuus?
Vuosien varrella olen nähnyt että pelkkä koulutus ei tee ihmisestä pätevää vaan siihen tarvitaan kyllä muutakin. Meillä on joitain lakisääteisiä asioita joissa pätevyys todetaan tutkinnon kautta mutta on taas paljon niitä joissa pätevyys ratkaistaan toisin.
Kesäteatteri- ja kultuuriasioita laajemminkin voi hoitaa hyvin monella tavalla. Heinolassakin voidaan miettiä myös joitain tosia tapoja. Henkilöitä mollaamalla se ei kuitenkaan tapahdu vaan asiallisesti asiaa esittämällä ja tutkimalla vaihtoehtoja.
Onneksi meillä on kirkasotsainen oikustaistelija, kansalaisaktivisti ja pientenihmisten puoltaja Heinolan Mies Mika Yli Kaakinen. Täällä on kaikki niin helvatun yhvin rahaa saa tekemättä mitään ja aurinko paista terasseille.
Juuri niin. Heinolassa pätevyys on ratkaistu toisin. Virkaan valitaan sopivin, ei pätevin. Heinolassa virkaan ja lautakuntiin valitaan "hildeniläinen". Erotetaan, jos valinta on ollut ei-hildeniläinen. Kaupunginjohtaja Rinnevaara erotettiin, kaupunginhallitus erotettiin ja samat kh:n jäsenet valittiin uudelleen, lukuunottamatta niitä, jotka olivat ei-hildeniläisiä.
Tottakai Heinolassakin voitaisiin miettiä myös toisia tapoja kaupungin kulttuuritoimen järjestämisessä. Mutta sehän vaatisi kulttuurialan opintoja ja koulutusta vastuuhenkilöiltä eli sitä pätevyyttä sopivuuden sijaan.
Tässä eräs toiminta-ajatus, joka on kulttuuritoiminnan lähtökohtana erään kaupungin kulttuuritoiminnan järjestämisessä. Ei siis Heinolassa Jäppisen johtaessa kulttuuritoimintaa.
1. Kulttuuritoimen palvelut ovat kaupungin peruspalveluja. Kulttuuritoimeen sisältyvät kirjasto- ja tietopalvelut, museopalvelut ja kulttuurivarallisuuden ja museon lahjoitukset, orkesteri- ja musiikkipalvelut, festivaali- ja tapahtumatuotanto, lasten ja nuorten kulttuuripalvelut, taidekoulutus, taiteilijoiden opiskelijoiden ja kolmannen sektorin tukeminen sekä taiteen perusopetuksen järjestäminen.
2. Kulttuuritoimen vastuulla on palvelujen tuottaminen ja välittäminen sekä kaupungin kulttuuripääoman tallennus. Kulttuuritoimen piirissä olevat kulttuurilaitokset ovat itsenäisesti toimivia asiantuntijalaitoksia, joilla on oma tuotanto- ja talousvastuu. Kulttuuritoimi on maakunnallisesti verkostoitunut ja tuottaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja palveluja.
3. Kulttuuritoimen hallintoyksikkö on kulttuuriasiainkeskus, joka vastaa taloudesta ja koordinaatiosta. Kulttuuritointa johtaa kulttuurilautakunta.
Näinhän se pitäisi olla myös Heinolassakin. Kaupungin kulttuuritoimi ei voi olla sama kuin kulttuuritoimisto, jonka tehtävänä Heinolassa on sivistystoimenjohtaja Hepo-ojan mukaan (Sepän valtuustoaloitteen valmisteluteksti) hyvin yksipuolinen eli lähinnä matkailualan yritysten tukeminen kesäteatteriesitysten aikaan.
"Heinolan kulttuuritoimisto toimii heinolalaisten sekä Heinolassa matkailevien apuna ja vaikuttaa osaltaan Heinolan kaupungin vetovoimaisuudesta asuinpaikkakuntana ja matkailukohteena", toteaa sivistystoimenjohtaja Hepo-oja.
Kaupunkien kulttuuritoimien tehtävä on paljon laajempi kuin Heinolassa kuvitellaan. Hyvin hoidettu kulttuuritoimi viestii kaupungin kulttuuriosaamista korostaen kaupungin imagoa eri kulttuurialoilla kuten teatteri (kaupungin oma ympärivuotinen teatteritoiminta), musiikki (kuorot, orkesterit), tanssi (tanssikilpailut ym), kuvataide (galleriat, näyttelyt), festivaali- ja tapahtumatuotanto aikuisille, lapsille- ja nuorille hyödyntäen oman kaupungin osaaminen. Taiteen perusopetuksen järjestäminen kaikilla kulttuurialoilla yhteistyössä kaupungissa toimivien kulttuurijärjestöjen kanssa.
Pelkästään kesäteatteriesityksen järjestäminen kerran kesässä noin kuukauden aikana on kovin suppeaa ja yksinkertaista kulttuuritoimintaa ja antaa kaupungista kuvan, ettei kulttuuritoimintaa ymmärretä osana kaupungin peruspaveluja (kulttuuripalveluja) eikä niitä osata järjestää. Heinolassa, keskisuuressa kaupungissa, kulttuuritoiminta on vähäisempää kuin Suomen pikkukylissä, joissa lähes jokaisessa on kesäteatteriesitys kunnan omien harrastajien esittämänä.
Mitkä ne ovat Heinolassa niitä Saija Jäppisen mainostamia "hildeniläisiä" terasseja, jotta osataan valita oikein kun baariin mennään ettei vaan vahingossa lumumbaa ja hennessyä nauttivien "III kerros maksaa" kuppiloihin mennä.
Kahtia jaetussa Heinolassa on kohta kahtia jaetut liikkeet: hildeniläisten ja muut.
Teatterin näyttelijänä on yksi omaishoitaja. Jäppinen (kaikessa viisaudessaan ) maksaa kulttuuritoimen kassasta tälle hoidettavalle hoitajan 20 euroa/tunti pyhälisät ja muut lakisääteiset.
Kysymys kuuluu: Voidaanko me muutkin omaishoitajat saada omien töiden ajaksi omille hoidettavillemme hoitaja kulttuuritoimen laskuun ???
Erottamisvaliokunnan puheenjohtaja on yhden kiusatun paras kaveri, joten eiköhän valiokunnan päätösehdotus ollut aika selvä alusta saakka.