Etukäteen pyydän jälleen tyhmeliniltä kärsivällisyyttä kanssani. Eilisessä keskustelussamme oli muutama pointti vielä, joita haluaisin käsitellä hieman enemmän ja annat niin mainiot esimerkit, että käytän niitä esimerkkinä vääntäessäni rautalankamallia.
Vaan asiaan:
Kirjoittajat täällä, varmaankin jokainen, pitää itseään raamatullisena. Sellainen käsitys kuitenkin syntyy monesti, että raamatullisuus määritellään seuraavasti:
”Raamatullisia ovat ne tulkinnat ja käsitykset, joita minä edustan.”
Tässä taitaa olla vähän samasta kyse kuin siinä, että ei ole mahdollista koskaan tavata ihmistä, joka olisi väärässä. Jokainen on mielestään oikeassa ja heti kun huomaa erehtyneensä, on jälleen oikeassa…
Vaan Raamatun kanssa tarvitaan roppakaupalla totuudellisuutta. Kovin usein näkee sitä, että koetetaan tehdä omista mielipiteistä ja käsityksistä jotenkin painavampia, kun laitetaan mukaan jokin raamatunpaikka, joka omasta vinkkelistä jotenkin sivuaa asiaa.
Vaan asiaan:
Kirjoittajat täällä, varmaankin jokainen, pitää itseään raamatullisena. Sellainen käsitys kuitenkin syntyy monesti, että raamatullisuus määritellään seuraavasti:
”Raamatullisia ovat ne tulkinnat ja käsitykset, joita minä edustan.”
Tässä taitaa olla vähän samasta kyse kuin siinä, että ei ole mahdollista koskaan tavata ihmistä, joka olisi väärässä. Jokainen on mielestään oikeassa ja heti kun huomaa erehtyneensä, on jälleen oikeassa…
Vaan Raamatun kanssa tarvitaan roppakaupalla totuudellisuutta. Kovin usein näkee sitä, että koetetaan tehdä omista mielipiteistä ja käsityksistä jotenkin painavampia, kun laitetaan mukaan jokin raamatunpaikka, joka omasta vinkkelistä jotenkin sivuaa asiaa.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Pari esimerkkiä tästä eiliseltä:
Palstalta ” Kukaan ei käänny ateistiksi”
Nimimerkki ”pysytäänpä asiassa” kirjoittaa 15.6.2013 12:30
”Ihmisen luonnollinen tila on ateismi.”
jonka jälkeen Nimimerkki ”tyhmelin” jatkaa 15.6.2013 14:15
”Avaajan kanssa olen samaa mieltä: Ihminen on luonnostaan ateisti ja vihaa Jumalaa.
Raamattu on täynnä todisteita tästä.
…”
Jonka jälkeen listaa pitkän listan raamatunpaikkoja, joissa puhutaan Jumalan vihaamisesta.
mikä meni aiheen sivuitse, kuten sitten ilmeisesti tyhmelinkin huomasi ja jatkaa antamalla seuraavan raamatunpaikan Room 1:19-22 perustellakseen sitä, että kaikki ihmiset ovat ateistejä.
Vaan tuo raamatunpaikka kertoo nimenomaan siitä, että kaikki ihmiset luonnostaan tuntevat jumalan, eli ateismi on luonnoton tila ihmiselle.
Vielä keskustelun ja käsitteidenmäärittelynkin jälkeen tyhmelin toteaa:
” Raamatun näkövinkkelistä kaikki uskottomat ovat ateisteja. Joko uskoo tai on ateisti eli Jumalan vihaaja. En ole huomannut Raamatussa harmaa-asteikkoa, se on joko tai. Raa'asti sanottu, eikö vain? Hengellistä ylpeyttä - voisi nyt joku vaikka sanoa.”
Eli hän väittää Raamatun väittävän jotain, joka juuri oli todettu paikkansa pitämättömäksi.
Eli huolimatta siitä, mitä Raamatussa sanotaan, on mukavampaa pitää oma mielipide ja näkemys aiheesta.
No… tuo on kovin inhimillistä… vaan ei raamatullista…
Vaan sitten tuossa ”potkuja” –palstalla tyhmelin jatkaakin:
” Sen olen huomannut, että ei-tunnustuksellisen ihmisen ja tunnustuksellisen kristityn on vaikea puhua samaa kieltä edes perustasolla. Tunnustuksellinen kristitty muodostaa usein kaikki mielipiteensä Raamatun väristen lasien läpi. Monestikaan tosiuskovaisella ei ole filosofian osaamista, jotta osaisi puhua järjen kielellä. Ja vastaavasti toisinpäin - ateistin täytyy pohtia miksi on päättänyt olla ateisti - ja se edellyttää hiukan systemaattisen järjenkäytön hallintaa - mutta uskon kieli on "suruttomalle" yhtä ihmeellinen kuin lehmälle uusi portti.”
Ja tästä tässä tyhmelin osuu asian ytimeen. Mitä tyhmelin sanoo tunnustukselliseksi kristityksi, tarkoittaa tässä ilmeisesti sitä, että keskustelijat jakavat saman esiymmärryksen keskusteltavasta aiheesta. Kuten alussa totesin, jokainen tunnustuksellinen kristitty pitää itseään raamatullisena ja kuvittelee omaavansa nuo ”Raamatun väriset lasit”, eikä huomaa, että ne ovatkin oman ”tunnustuksen väriset lasit” lukea Raamattua.
Raamatusta haetaan tukea omalle esiymmärrykselle asiasta. Raamatun paikkoihin luetaan sisään oma ymmärrys, jota useinkaan Raamattu ei lainkaan sisällä.
Tätä kutsutaan eisegeesiksi, eli sisäänlukemiseksi.
Raamatullisuudelle, eli Raamatusta lukemiselle on toinen termi, eksegeesi.
Tätä asiaa hieman enempi valottamaan vaikkapa oheinen linkki:
http://www.nic.fi/~jlindell/raamluku.htm
1.1.2 Eksegeesi ja eisegeesi
©Veikko Pekki
Etuliite "ek" eksegeesi-sanassa merkitsee tulla ulos jostakin (ek = -sta, -stä). Ammentaa ulos jotakin tekstistä. Ja meidän tarkoituksemme on löytää, mitä Raamatussa on todella sanottuna.
Eisegeesi-sanassa taas etuliite "eis" merkitsee mennä sisälle johonkin, panna jotakin tekstiin. Lisätä tekstin sekaan jotakin, jolla on vieraita merkityksiä. Tässä törmäämme ensimmäiseen ja tyypillisimpään pahaan tapaan, joka ihmisillä on Raamatun äärellä. Liian usein me teemme tällaista eisegeesiä Raamattua lukiessamme. Tämä johtuu omasta esiymmärryksestämme, joka vaihtelee yksilöllisesti meillä jokaisella.
Eisegeesissä siis viemme omat ennakkoon omaksutut käsityksemme tekstiin ikään kuin valmiiksi. Kun sitten luemme tekstiä, luemmekin nuo omat käsityksemme tekstistä. Tällaista tapahtuu erittäin helposti ja salakavalasti:
Eksegeesi kieroutuukin eisegeesiksi
Mark 10:25:n eisegeesi:
"Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
Tämä Jeesuksen terävä sanonta on ollut niin kova pala ihmisille kautta aikojen, että he ovat yrittäneet tavalla tai toisella kiertää tämän neulanterävän piikin. Jotkut ovat keksineet sellaisen selityksen, että Jerusalemin muurissa on aikanaan ollut Neulansilmä-niminen portti, joka poikkesi muista porteista niin, että se oli matalampi kuin muut portit. Neulansilmä-portista kameli pääsi kulkemaan vain, jos se polvistui paksujen polviniveliensä varaan. Näin tähän tekstiin on ujutettu ulkopuolinen merkitys, jonka mukaan rikas pääsee juuri ja juuri taivasten valtakuntaan, jos "käy polvitietä." Mutta sellaista porttia ei Jerusalemissa ole koskaan ollutkaan. Näin on viety tekstiin ulkopuolinen, vieras merkitys. Jeesuksen sanoista on tehty eisegeesi.
Mark 10:25:n eksegeesi
Eksegeesissä sen sijaan havaitsemme, että Jeesus käyttää tässä kielikuvaa, jossa on mukana kuvaannollinen liioittelu (hyperbola). Tämän kielikuvan tarkoituksena on tehdä täysin selväksi, että rikkaan pääsy Jumalan valtakuntaan on täysin mahdotonta. Tämä kolahti myöskin opetuslapsiin, koska he kysyivät, kuka sitten voi pelastua. Jeesus toi kuitenkin lohdutukseksi esille sen, että "mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista." Jeesus selitti vähän myöhemmin asian tarkemmin: Hän halusi tällä kaikella opettaa, että niiden, "jotka luottavat tavaraansa", on yhtä vaikea päästä Jumalan valtakuntaan kuin kamelin päästä neulansilmän läpi. Eli täysin mahdotonta sillä asenteella. Mutta eisegeesi vesittää tämän opetuksen tehon ja vie siltä sen hätkähdyttävän terän. Meillä on usein suuri kiusaus langeta viemään tekstiin sisälle omia ulkopuolisia merkityksiä.
©Veikko Pekki
No niin "rude" Rudiini. Kiitos lisäopetuksesta, en tiennyt ennen mitä tarkoittaa eisegeesi.
Vielä pikkaisen valaisen eilistä. Kritisoit aivan oikein määrittelyäni ateismista. Kirjoitin itseni osittain pussiin. Raamatun mukaan ihminen todella voi paaduttaa itsensä vielä enemmän ateismin suuntaan.
Se miksi määrittelin sen eri tavalla, on esimerkki siitä miten jossain erityisryhmässä termit voidaan määritellä valtavirrasta poiketen halki-poikki-pinoon tyylillä. Vaikka en olekaan tehnyt tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävää otantaa miten ateismi määritellään herätysliikkeessämme, voisin veikata että ateismi on aika monelle essulle suurin piirtein sama kuin "kuollut usko" tai "maailma". Essua ei kiinnosta lukea wikipediasta mikä on ateismi-termin valtavirran mukainen määritelmä vaan se määritelmä joka on ryhmän sisällä käytössä.
Esitän asian vertauskuvallisesti. Perus-essu seisoo järven rannalla ja katsoo kiikarilla vastarannalle. Vastarannalla, "maailmassa", seisoo farisealainen teisti, kirkkouskovainen, agnostikko ja ateisti, jotka kiistelevät keskenään kuka on oikeassa. Nämä neljä ovat kuitenkin niin kaukana perus-essusta, että he näyttävät tämän mielestä olevan yhtä ja samaa yhtenäistä ryhmää. Essulle on täysin samantekevää jaetaanko vastarannan ryhmän jäsenet alaryhmiin. Monelle essulle kaikki vastarannan "suruttomat" ovat ateisteja.
Itsekin tavallaan jaan tuon kannan. Minulle on periaatteessa samaa onko joku kuolleessa uskossa, agnostikko vai ateisti. Kaikki ovat kuolleita luita, jotka vain Jumala voi herättää henkiin. Se perustuu saamaani esiymmärrykseen. Luen totta mooses Raamattua tuon esiymmärrykseni eli tietyn väristen silmälasieni mukaan. Olen onnellinen että olen saanut sellaiset silmälasit että koen ymmärtäväni Raamattua. Aiemin monet paikat olivat täysin käsittämättömiä.
Minun esiymmärrykseni on luterilainen lestadiolaisuus, jonka olen koetellut olevan paras likiarvo raamatuntulkinnasta. Olen kuitenkin joka hetki valmis oikomaan käsityksiäni, kuitenkin aivan varmasti haluan koetella asiat ensin sydämessäni ja Raamatun valossa, varmistaen vielä asiat Augustinukselta, Lutherilta, Gerhardilta, Chemnitziltä sekä Laestadiukselta ja Raattamaalta. Uudemmista opettajista en niin paljoa perusta enkä heitä viitsi aina edes lukea.
Lutherkin opetti, että Raamattua pitää lukea aina siten, että tulkinta on Kristuksen uskon kanssa yhteinen.
Eksegeesistä ja eisegeesistä vielä. Minulle jäi vähän epäselväksi, kuka päättää tai millä kriteereillä jostain tulkinnasta voidaan päätellä, mikä on eisegeesiä ja mikä on eksegeesiä. Ymmärsin että eisegeesi on pseudotulkintaa, ja eksegeesi perustuu logiikkaan. Onko muita kriteereitä?
Tässä on riski että jonkun eksegeesi on toisen eisegeesi. Raamattua ei voida tulkita aina järjellä ja logiikan keinoin. Kuka päättää onko kyseessä vertauskuva vai suora ilmoitus ?
En ole lukenut teologiaa yliopistossa, mutta toisen alan tieteellisen tutkijankoulutuksen saaneena kiinnostaisi vähän tietää miten ja millä logiikalla nuo nykyajan historialliskriittiset teologit silppuavat ja profiloivat Raamattua myytteihin ja totuuksiin.
Minun ymmärrykseni mukaan sinulla on eisegeesis lestadiolainen usko. :-(
"Essua ei kiinnosta lukea wikipediasta mikä on ateismi-termin valtavirran mukainen määritelmä vaan se määritelmä joka on ryhmän sisällä käytössä." -Tyhmelin
Kannattaisikohan tuossa sanoa, että Tyhmeliniä ei kiinnosta. Ainakin minulle tällä palstalla kohtaamani muutama kirjoittaja ovat ainoita essuja, joiden olen havainnut käyttävän ateisti sanaa jossain muussa merkityksessä kuin sen normaali yleiskieen merkitys.
"Esitän asian vertauskuvallisesti. Perus-essu seisoo järven rannalla ja katsoo kiikarilla vastarannalle. Vastarannalla, "maailmassa", seisoo farisealainen teisti, kirkkouskovainen, agnostikko ja ateisti, jotka kiistelevät keskenään kuka on oikeassa. Nämä neljä ovat kuitenkin niin kaukana perus-essusta, että he näyttävät tämän mielestä olevan yhtä ja samaa yhtenäistä ryhmää. Essulle on täysin samantekevää jaetaanko vastarannan ryhmän jäsenet alaryhmiin. Monelle essulle kaikki vastarannan "suruttomat" ovat ateisteja.
Itsekin tavallaan jaan tuon kannan. Minulle on periaatteessa samaa onko joku kuolleessa uskossa, agnostikko vai ateisti. Kaikki ovat kuolleita luita, jotka vain Jumala voi herättää henkiin. Se perustuu saamaani esiymmärrykseen." -Tyhmelin
Surullista luettavaa tämä, vaan taitaa tosiaan olla aikalailla peruslestadiolaista "henkienhaistelua". Itse on jotenkin priorisoidussa asemassa ja Jumalan enempi rakastama kuin nuo toiset.
"Luen totta mooses Raamattua tuon esiymmärrykseni eli tietyn väristen silmälasieni mukaan. Olen onnellinen että olen saanut sellaiset silmälasit että koen ymmärtäväni Raamattua. Aiemin monet paikat olivat täysin käsittämättömiä." -Tyhmelin
Jospa antaisit Raamatun puhua sinulle ilman tuota ymmärrystäsi? Antaisit Herran Jeesuksen puhua sinulle Raamatun Sanan kautta ilman, että haet sieltä tukea sille, mitä jo "tiedät"?
"Eksegeesistä ja eisegeesistä vielä. Minulle jäi vähän epäselväksi, kuka päättää tai millä kriteereillä jostain tulkinnasta voidaan päätellä, mikä on eisegeesiä ja mikä on eksegeesiä. Ymmärsin että eisegeesi on pseudotulkintaa, ja eksegeesi perustuu logiikkaan. Onko muita kriteereitä? " -Tyhmelin
Kun alkaa totuudessa tutustumaan Raamattuun ja annat sen puhutella mahdollisimman paljon ilman oman uskonnollisuuden luomia suojavarustuksia ja ymmärryksiä, alat pikku hiljaa tunnistamaan, mikä on sinun omaa tekstiin lukemaasi (eisegeesi) ja mitä teksti itsessään sanoo (eksegeesi). Mutta se vaatii todellakin melkoista luopumista omasta ymmärryksestä, ja siihen on kovin harva valmis. Kohtaamaan Häntä itseään Sanassaan. Se on taas sellainen tie, joka ei lopu koko elinaikana. Ja eipä taida sille tielle lähtenyt kovin rohkeasti julistavansa ymmärtävänsä Raamattua...
Alat tunnistamaan sen myös siitä, mikä on kysymyksenasettelusi tekstin äärellä. Et enää vättämättä kysy "Mitä tämä tarkoittaa?" vaan kysymykseksesi tulee pikemmin: "Mitä tässä sanotaan?" Sitä kautta teksti saa myös merkityksen.
Raamattu alkaa avautua ja kiinnostaa ihan uudella tavalla, Elävänä Sanana, joka ei ole lukittu oman tai jonkun toisen uskonnolliseen ymmärrykseen.
Moi taas rudiini. Voi olla että olet oikeassa. Aika näyttää.
Siinä olet ainakin oikeassa että oppimisen tie on pitkä. En väitäkään että ymmärrän täydellisesti Raamatun. Tarkoitin että nyt ymmärrän edes jotain mistä on kyse. Siksipä, koska en koe olevani mikään suuri sananselittäjä, otan varman päälle ja luen opettajia, joihin katson luottavani. En todellakaan lähde omin päin mestaroimaan, johan siitä ihmeellinen oppirakennelma syntyisi. Ei pyörää kannata lähteä keksimään uudestaan. Pitäisikö ensin ruveta miettimään, millainen Jumala on, sitten onko Jeesus ihminen vai puolijumala vai kokojumala. Ja sitten kaikki opinkohdat yksi toisensa jälkeen.
Sitten rudiini. Väitän, että kauniisti hurskastelet pyrkiessäsi opettamaan minua. Et sinäkään puhtaalta pöydältä Raamattua lue. Jos väität lukevasi, olet yksinäinen susi, eikä sinulla ole seurakuntaa etkä kuuntele ketään. Ja siitähän ei tule yhtään mitään pitkän päälle.
Ei Raamatun lukemiseen tarvitse uusia oppeja perustaa, Jumalaa keksiä tai yksinäinen susi olla.
Olen nostanut sinulle tälläkin palstalla monia kysymyksiä liittyen Raamatun tulkintoihisi, vaan et ole yhtään niistä uskaltautunut pohtimaan ja katsomaan, mitä Raamatussa oikeasti sanotaan. Eiköpä kuitenkin Raamatun tutkimisen pitäisi olla valvovalle kristitylle innostavampaa kuin miettiä muiden ihmisten ateismeja, omavanhurskauksia tai kuolleita uskoja?
Otetaanpa vaikkapa tuo "ristiriita", jonka tuot esiin, ja jota pyydän sinua tarkemmin pohtimaan viestissäni: rudiini17.6.2013 17:28
Tulkitsen, että hylkäät kohdan 1 kohdan kehotukset liiallisena jeesusteluna ja lepertelynä syntisiä kohtaan, ja otat toimintaohjeeksesi kohdan 2 tekstit. (?) Tämän päättelen eilisestä johdattelevasta kysymyksestäsi lain ja evankeliumin julistamisesta, jonka myös jätit kommentoimatta...
Keitähän mies Jeesuksen vertauksessa kehottaa ottamaan pahalta palvelijalta leiviskän pois ja heittämään ulos pimeyteen? Kristittyjä? Pappeja? Saarnaajia? Mitenköhän lienee...?
Matt 25:13-30
13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.
14 Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;
15 yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.
16 Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.
17 Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.
18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.
19 Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.
20 Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.
21 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
22 Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.
23 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
24 Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.
25 Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'
26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.
27 Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.
28 Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.
29 Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'
Olisi hyvä ensin uudestisyntyä JUMALAN HENGESTÄ !
SItten voisi jo arvioida Lutterin hengestä syntyneitten taruja. mutta se on täällä todella harvinaista, ei sitä juuri ole näkyvissä sellaista ihmettä.
Kaste se on teidän jumalanne ja siitä harhasta ette luovu.
Mitäpä tekopyhä omavanhurskas ihminen ei tekisi, pelastaakseen oman nahkansa.
Rudiilin höpinät pitää kristittyjen jättää omaan arvoonsa. Ihmisen luonnollinen tila syntiinlankeemuksen jälkeen on tuo jonka olemme useaan kertaan todenneet. Tässä ihmisen löuonnollisessa tilassa on myös syy siihen miksi jokaisen ihmisen on tultava ahtaan portin kautta kaidalle tielle, päästäkseen iankaikkiseen elämään.
Oman vanhurskauden pöyhtäri on riisuttava pois, ja kaikki muutkin omanvanhurskauden rääpäleet, joilla syntisraukat yrittävät verhota
syntejään ja häpeäänsä.
Ps. 14:2 Herra katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä, ketään, joka etsii Jumalaa.
Ps. 14:3 Mutta kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään.
ON AINOASTAAN YKSI TIE PELASTUKSEEN: Jeesus! Hallelujaa!
Room. 3:9 Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
Room. 3:10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
Room. 3:11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
Room. 3:12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
Room. 3:13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
Room. 3:14 heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
Room. 3:15 Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
Room. 3:16 hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,
Room. 3:17 ja rauhan tietä he eivät tunne.
Room. 3:18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
Room. 3:19 Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;
Room. 3:20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
***) Room. 3:21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
Room. 3:22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
Room. 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
Room. 3:24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
Room. 3:25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
Joo Rudiini.
Olen tässä vuosien varrella ihmetellyt itsekin mielipiteideni muodostumista, ikään kuin sivusta seuraajana. Mitä enemmän luen Raamattua, sitä enemmän tietynlainen humanismin vastainen "suvaitsematon" ymmärrys kasvaa ja mielipiteet vankistuvat. Aiemmin olin itse asiassa enemmän suvaitsevainen erilaisille opin virtauksille, ja pidin kaikenlaisia uskovaisia yhtä lailla taivaskelpoisina. Osallistuin mm. ekumeeniseen raamattupiiriin, enkä huomannut silloin opillisia ristiriitoja. Joku voisi nimittää sitä lapsenomaiseksi uskoksi, toinen sokeudeksi.
Valitettavasti tai onneksi (miten sen nyt ottaa), sain todeta että Raamatusta löytyy myös Jumalan vanhurskaus. Eikä vain armollinen kiiltokuvajeesus kaikelle kansalle. Ja olen löytänyt sieltä paljon muutakin.
Onko tämä Raamatusta saamani peruskoulutus nyt sitten esiymmärrystä vaiko ymmärrystä, se lienee saivartelua.
Rudiinin mielestä olen kai siinä luulossa että olisin Jumalan enempi rakastama tai etuoikeutettu, ja sen vuoksi ylpistynyt.
Kyllä ja ei. Olen etuoikeutettu, mutta aivan ilman omaa ansiota. Mutta en koe että olisin jotenkin enemmän Jumalan rakastama. Minussa itsessäni on liikaa vikoja jotta minulla olisi varaa muiden ihmisten halveksimiseen.
En tietenkään halua että toiset jäävät rannalle. Toivon, että kaikki "vastarannalla" olevat enemmän tai vähemmän ateistit ja omavanhurskaat havaitsevat ensinnäkin, missä ovat, ja sitten sen jälkeen nöyrtyvät Jumalan Sanan alle.
Kannattaa miettiä miksi Raamatussa on seuraavat näennäisesti ristiriitaiset asiat:
1.
- Kavahtakaa poisleikkaamiselta.
- Älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi.
- Rakastakaa toinen toisianne.
2.
- 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'.
- Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Ymmärrätköhän mitä ajan takaa?
Selitän.
Kuollut usko on pelastuksen kannalta yhtä hyödyllinen kuin ateismi. Jos menet saarnaamaan evankeliumia heräämättömälle, se on pahinta mitä voit hänelle tehdä.
No, mistä sitten tiedän että joku on heräämätön. Mielenkiintoinen kysymys. Sen vain vaistoaa. Minkäs mä sille voin että tämmönen (esi)ymmärrys on annettu. Tämä on se juttu josta monet pahentuvat. Sinäkin, Rudiini.
"En tietenkään halua että toiset jäävät rannalle. Toivon, että kaikki "vastarannalla" olevat enemmän tai vähemmän ateistit ja omavanhurskaat havaitsevat ensinnäkin, missä ovat, ja sitten sen jälkeen nöyrtyvät Jumalan Sanan alle." Tyhmelin
Kontekstista päättelen, että et koe itse olevasi enemmän tai vähemmän ateisti (sinun määritelmän mukaan) etkä omavanhurskas ja että nöyrryt Jumalan Sanan alle. Saanko kysyä, mihin perustuu tämä itsesi luokittelu?
Kirjoitat:
"Kannattaa miettiä miksi Raamatussa on seuraavat näennäisesti ristiriitaiset asiat:
1.
- Kavahtakaa poisleikkaamiselta.
- Älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi.
- Rakastakaa toinen toisianne.
2.
- 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'.
- Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Ymmärrätköhän mitä ajan takaa?"
Oletko tullut pohtineeksi, keille nuo kohdan 1 asiat on sanottu ja kuka on toimijana kohdan 2 asioissa? Oletkohan ottamassa itsellesi roolia, joka ei Raamatun mukaan ole sinulle tarkoitettu?
"No, mistä sitten tiedän että joku on heräämätön. Mielenkiintoinen kysymys. Sen vain vaistoaa. Minkäs mä sille voin että tämmönen (esi)ymmärrys on annettu. Tämä on se juttu josta monet pahentuvat. Sinäkin, Rudiini." -Tyhmelin
Tällaista ei taida juuri muiden kuin lestadiolaisten suusta kuulla, samoin kuin tuota luokittelua ihmisiin, joilla on elävä tai kuollut usko.
Kovasti varoitan toisten uskon määrän tai laadun arvioimisesta. Voi tulla hetki itse kullekin, jolloin huomaa, ettei itsellä enää olekaan niitä rikkauksia, joita luuli olleen.
Arvoisa Rudiini. Googletin äsken hiukan sinun aiempia kommenttejasi muille essuille. Huomasin että essujen pilkkaaminen ja heidän leimaamisensa itseään korostaviksi, tekopyhiksi omavanhurkaiksi pösilöiksi on lempiaiheitasi.
Esim. Maan matkamies tammikuussa: "Rudiinin kanssa näyttää olevan muillakin hankaluuksia keskustelussa. Tulee vaikutelma, että hän tykkää inttämisestä. Onhan jo päivänselviä asioita. Väärässä olemisen taito puuttuu, ja näyttää puuttuvan myös oikeassa olemisen taito. Jaarittelua itse asian ympärillä. Loputonta jahkaamista. "
Asetat itse itsesi muiden yläpuolelle vaatimalla toisilta nöyryyttä.
Kovasti varoitan Rudiini, sinuakin toisten uskon määrän tai laadun arvioimisesta. Voi tulla hetki sinullekin, jolloin huomaat, ettei itselläsi enää olekaan niitä rikkauksia, joita luulit olleen. Muista sinäkin, että olemme kaikki aina ensimmäisellä luokalla uskon koulussa.
Rudiini, annat ymmärtää ettet hyväksy luokittelua elävä usko - kuollut usko.
Tiedätkö edes miten kuollut usko määritellään? Voisitko määritellä kuolleen uskon? Onko sinulla aavistustakaan miten elävä usko poikkeaa kuolleesta uskosta?
Olet oikeassa, en hyväksy sitä, että joku luokittelee toisen uskon kuolleeksi tai eläväksi. Sellainen ei kuulu kristittyjen tehtäviin.
Raamatussa ei puhuta kuolleesta uskosta mitään, eikä elävästä.
En tiedä miten määrittelet kuolleen uskon. Mielelläni kuulen sinulta siihen määrittelyn.
Ehkä kannattaisi mieluummin pohtia sitä, missä meillä on pelastuksemme pohjaa. Sille perustalle kuka mitäkin rakentelee, joku oljista joku kullasta. Vaan meidän pelastuksemme ei ole riippuvainen niistä rakennelmista...:
1 Kor 3:11-15
11 Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.
12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.
14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;
15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
Argumentum ad hominem
Kyllä periaatteessa kaikki luulousko on sitä kuollutta "uskoa".
Jaakoppi siitä kirjoittaa.
elävä usko taitaa sitetn olla olla sitä todellista Raamatun mukaista uskoa niin opissa kuin elämässäkin.
Jos joku luulee olevansa uskova siksi että on kerran kastettu, siinä sitä on kuollutta uskoa ihan jaettavaksi asti.
On totta ja täälläkin toteen näytettyä, että tuomiohenki vaikuttaa meissä jokaisessa. Jumalan sanan vastaisesti. Tuomitseminen on synti.
Toisten uskon mitätöiminen osoittaa hengen pullistumista, joka tekee tuomariksi ja muita ylhäisemmäksi.
Lestadiolainen vastaväite edelliseen on: "En minä tuomitse, vaan Jumalan sana (hänen suussaan ja sydämessään kumminkin) tuomitsee.
Onkin vaikeampi asia siinä kohtaa, miten evankeliumista tulisi kertoa ja keille? Siis siten, että toimisi Jumalan tahdon mukaan?
Itse pidin kirkkouskovaisia kuollutuskoisina siihen asti, kun tutustuin heihin raamattu- ja rukouspiireissä. Sain huomata, että heillä oli enemmän raamatun tuntemusta ja sydämen usko elävään kolmiyhteiseen Jumalaan. He myös elämällään todistavat uskonsa, se on hedelmää tuottavaa.
Siis kysymykseni onkin: Kuuluuko evankelioida vain heitä, keillä ei ole Jeesus Herrana? Vai pitäisikö hyökätä muiden uskovien kimppuun huutaen, että uskot väärin kun et usko samoin kuin minä?
Jaa a, mitäs Raamattu sanoo?
Autuaaksi tullakseen ihmisen pitää uskoa sanasta sanaan niin kuin Raamatussa on kirjoitettu. Tämä terveisinä muuttikselle.
_________
Esimerkki: Joka sanoo ettei hän suostu juomaan Jeesuksen verta eikä syömään Jeesuksen ruumista, niin hän on tuominnut itse itsensä kadotukseen. Jos me uskovina alamme todistelemaan kuulijoille ettei sen väliä ole mitä Raamatussa lukee, sen kun porskutatte entisessä epäuskossanne ja luuloissanne vaan, niin taivas on osanne. Silloin olemme toisenlaisen evankeliumin julistajia, eli valehteljoita.
Katsoppa muuttis, kun me kaikki ihmiset olemme jo valmiiksi kuolemaan tuomittuja, eikä ketään tarvitse eikä voikkaan tuomita samasta rikoksesta toiseen kertaan kuolemaan. Ihmisten julistamiin tuomioihin on opittava suhtautumaan oikein, eli samalla tavalla kun syksyn lehtiin joita tuuli ajaa pitkin maata. Jumalan sanasta ei sen sijaan ole varaan jättää edes pilkkua pois, julistuksessamme vaikka ihmiset kuinka rääkkyisivät, "sinä tuomitset, sinä tuomitset"!
Jumalattomat näet puolustavat itseään sillä, että uskovat tuomitsevat heitä.
Me Jeesuksen todistajina emme ole lainkaan tuomareita vaan kerromme ihmisille tuosta ainoasta pelastumisen mahdollisuudesta Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalaton Jumalan pilkkaaja selittää niin, että hän on jo pelastunut, kunhan vain uskovat pitävät turpansa kiinni että hän saa olla rauhassa.
Jos me emme kerro ihmisille väärästä rauhasta, heidän Jumalalta saamastaan kuolemantuomiosta (synti), niin silloin ei meillä ole myöskään evankeliumia ihmisille kerrottavana.
On kuitenkin tärkeätä ettemme todistuksessamme poikkea Jumalan sanasta, emme vahingossakaan ala julistamaan mistään muusta pelastuksen tiestä, kuin Jeesuksesta Kristuksesta.
Jumalaton, siis ihminen, joka ei usko kolmiyhteiseen Jumalaan siis?
Tottahan silloin tuleekin julistaa evankeliumia, eikö niin?
Entäs siten kaikki muut, jotka SANOVAT uskovansa Herraan Jeesukseen, mutta ovat kanssamme eri mieltä monista opin kappaleista, kuuluuko heille sanoa, etteivät ole elävässä uskossa ja siten ovat kadotuksen tiellä?
Kaiken kinaamisen ja jopa pilkkaamisen väsyttämänä sanoisin, että rukous olisi parempi vaihtoehto ja Jumalan mieleen, koska HÄNhän on uskon antaja. Eikä kukaan ole raamatun täydellisesti tunteva ja omista täydellistä totuutta vai *onko näin' (PL) :-)
Jeesus on Totuus. Hän on Tie ja Hän on Elämä. Tämä varma.
muuttis 18.6.2013 klo 00:06 ja 17.6.2013 klo 22:40
En tunne kyllä yhtäkään kristittyä, jonka totuuden uskominen ja sen ääneen sanominen muiden läsnäollessa olisi tehnyt muihin verrattuna paremmaksi taikka suuremmaksi.
Päinvastoin, Jumalan sana tekee pieneksi jokaisen joka sanan uskoo omalle kohdalleen. Armonkerjäläiseksi! Kukaan sellasinen ihminen jolle ei Jeesuksen veriuhri, Jumalan armo ja Kristuksen vanhurskaus uskon kautta lahjaksi kelpaa,
ei ole taivasta näkevä. Erilaisilla tikapuilla on taivaaseen yrittäviä on pilvin pimein, kyllä meidän on heille uskallettava sanoa, että kenekään omavanhurskaus ei valitettavasti riitä Jumalalle pantiksi lunastuksesta.
- Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu Tämä on Jeesuksen sana.
Joka Jeesuksen opetuksia haukkuu luulouskoksi, taikka kuolleeksi uskoksi, niin kuin jossakin viestissä oli, niin hän ei tiedä vielä uskosta eikä Kasteesta mitään, mitä nämä kumpikin merkitsevät ihmisen elämässä.
Kiistelyyn väsyy, se on selvä. Kun selkeätä Jumalan sanaa vastaan kiistellään ja samalla kuitenkin tunnustetaan uskoa, niin se on järkyttävää. On hyvä, että edes jotkut meistä jaksavat kertoa täällä siitä mitä Raamattu ja kirkkohistoriat meille kertoo kristinuskosta. Jotkut eivät selväänkään Jumalan sanaan usko, vaikka sana laitetaan lyhentämättömänä silmien eteen. Jeesus jakaa mielipiteet edelleen.
Yksin armosta
yksin uskosta
yksin Kristuksen tähden,
Joka tämän hylkää, se iankaikkisen elämänsä hylkää.
no että höpön löpön noille teidän kasteillenne ja kirkkouskoillenne !
Jos ei ihminen syntiensä hädässä huuda avuksi Herran nimeä, ja tule niistä pelastetuksi uudestisyntymän kautta, mitään todelista uskoa ei ole.
on vain tavoille oppimista virsien veisaamista ja fraaseja.
Uusi elämä puttuu ja silloin kaikki on kuollutta, vaikka istuttaisiin messuissa joka pyhä.
Ilman syntymää ei ole mitään.
Taas yhdet itserakennetut tikapuut lisää:
tikapuita riittää17.6.2013 23:12
"Autuaaksi tullakseen ihmisen pitää uskoa sanasta sanaan niin kuin Raamatussa on kirjoitettu. Tämä terveisinä muuttikselle."
Tuntuu riittävän duunia uskontunnustuksen parantelussa ja pelastusteiden keksimisessä.
"En tunne kyllä yhtäkään kristittyä, jonka totuuden uskominen ja sen ääneen sanominen muiden läsnäollessa olisi tehnyt muihin verrattuna paremmaksi taikka suuremmaksi." -ei itteen luottamist
Mikä on totuus tässä yhteydessä?
Itse ajattelen nimenomaan tuomitsemista, koska toisen uskon arviointi ja mitättömäksi sanominen on juuri sitä ihtiään. Eikö silloin nosta itsensä ylemmäksi ja ainoan oikean totuuden antamalla itsevarmuudella lyttää ties kuinka heikkoa uskovaa? Emmehän kukaan näe sydämeen?
On eri asia heidän kohdallaan, jotka eivät ollenkaan usko. Ja millainen "tyyli" näiden ihmisten kohdalla olisi oikea? Heidänkin syntivelkansa on maksettu, eivät vain sitä usko.
Jumalan sana kieltää uskovien tuomitsemisen. Onko kristityillä sellainen silmä, joka näkee salatuimpaan saakka ja jos on, miksi Jeesus kumminkin sanoo, että älkää tuomitko?
Niin että "heidänkin syntivelkansa on maksettu...jne.. !
Mitä sitten ?
Mitä se auttaa kun eivät kuitenkaan usko, ja se USKO on juuri se pelastava elementti.
Tietenkin jokaisen syntivelka on maksettu, mutta silti Raamatun Sana on voimassa, että kaita tie on taivaaseen johava tie, ja harvat ovat jotka pelastuvat.
Ihmisyksilö joko on uudestisyntynyt tai ei ole.
Jokainen elossa oleva tietää syntymäpäivänsä, ja osaa siitä laskea osapuilleen milloin hänen olemassaolonsa on lähtenyt liikkeelle, ja sen seurauksena on syntymäpäivä joka ei siis ainakaan itselle ole epäselvä.
En näe että Jumalan mailmassa asia olisi mitenkään toisin.
Jos uudestisyntymä on sama kuin vauvan kastepäivä, sellaiselle ei voi kuin nauraa, on se niin hullu ajatus.
muut vaihtoehdot voikin sitten tutkia Apostolien teoista ja tapahtumista.
olenkosyntynytvaiei,
Oletko tietoinen että Raamatun mukaan ihminen voi tulla uudestisynnytetyksi monta kertaa.
Ei tuhlaajalapsi kotiin palatessaan aina uudestisynny vaan HERÄÄ KUOLLEISTA.
Ihminen syntyy vain kerran ja uudestisyntyy vain kerran (kasteessa).
Toki vaikutus on aika sama. Kuoleman oma tulee eläväksi.
Jokainen elossa oleva tietää syntymäpäivänsä kirjoittaa nimimerkki "oletko..vai ei"
Niin tietääkin ja miksi? Siksi, että se on kerrottu hänelle ja myöhemmin, kun syntynyt osaa jo lukea, hän voi sen nähdä syntymätodistuksestaan. Ja hän uskoo, että näin on.
Näin vauvana kastetullakin on. Sen voi tietenkin kieltää olevan totta ja voimassa. Silloin hän onkin mitätöinyt kasteensa.
tyhmelin on väärässä, uudestisyntyminen on ainutkertainen tapahtuma. Oletko hindu, hehän uskovat moneen kertaan syntymiseen, milloin minkinlaisessa moodissa?? Huh huh. Ehkä syntymän ja kuoleman ainutkertaisuus ja lopullisuus
on niin pelottava, että pelkojen peittämiseksi on luotava mielikuvitusmaailma (valhe).
Aivan samalla tavalla kun luonnollinen syntyminenkin on ainutkertainen tapahtuma, myös hengellinen uudestisyntyminen on ainutkertainen tapahtuma. Ihminen joka on kerran Kristukseen Kastettu, on Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimessä Jumalan omaksi merkitty (singnum).
Epäuskoon lankeaminen on mahdollista, jopa pelottavan tavallista, jos näin voi sanoa, mutta epäuskosta voi herätä ja nousta ylös, kun Jumalan sana Pyhän Hengen voimalla koskettaa Luojastaan eroon joutunutta. Tällöin emme puhu jälleen uudestisyntymisestä, vaan kasteen armoliittoon palaamisesta. Jumala ei nimittäin Kasteessa tekemäänsä liittoa kadu, - eikä peru, vaikka ihminen sen kieltäisikin, niin Jumalan puolelta liitto pysyy voimassa.
Palstalla sotketaan toistuvasti Jeesuksen omiksi kastettujen hengelliseen elämään liittyviä lainalaisuuksia.
Sanaa tuntemattominen levoton sekava toiminta ja puheet muistuttavat pahimmillaan pelottavalla tavalla hindulaista moneen kertaan jälleensyntymisen harhaoppia. Onko ihme jos tähän tilaan joutunut vaikkapa kastattaa itsensä uudelleen, hyljäten näin tehdessään Kasteen liittonsa. Monet sekoittavat ikavällä tavalla hengelliset asiat, ikäänkuin pelastus olisi heistä itsestään ja heidän omista toimenpiteistään lähtevää. Pelastus on Jumalan lahja jonka me syntiset saamme ottaa ARMOSTA USKON KAUTTA, - valmiina taivaasta. Lestadiolaista sananpartta lainatakseni pelastuksen vaate on kudottu valmiiksi Golgatan ahtaissa kangaspuissa. Me emme voi Jumalan työtä parannella, voimme ainoastaan ottaa Jumalan lahjan kiitollisina vastaan, taikka kieltäytyä lahjan vastaanottamisesta erilaisiin tekosyihin vedoten.
Jeesus on tie totuus ja elämä. Pysykää kiinni Kristuksen sanassa. Jumala on uskollinren, hän ei muuta sanaansa ihmisten horjuvien mielipiteiden mukaan, eikä hän peru lupauksiaan. Hallelujaa kiitos Jeesus.
Monissa kielissä syntymä on paremmin kuvattu kun suomenkielessä.
Me suomalaiset sanomme, että koska olet syntynyt, aivan kuin syntyvä olisi synnyttänyt itse itsensä.
Monissa kielissä syntymä ilmaistaa selvemmin, "koska sinut on synnytetty."
Syntymässä synnyttäjä tietää päivän jolloin hän synnytti kyseisen henkilön.
Synnytetty tulee tietoiseksi syntymästään vasta paljon myöhemmin, kuten
muuttis (kokeneena) meille jo kertoikin viestissään.
Kuka sitten kristityt synnyttää uuteen Hengen elämään?
v: Kristus.
Kuinka tämä tapahtuu?
V. Voimme havainnolliostaa uuteen elämään syntymisen asiaa, kuuntelemalla tarkoin mitä Gapriel kertoi neitsyt Martialle. Voimme myös tarkata Maria vastauksen, joka on ensiarvoisen tärkeä pointti sekin.
Sakariaalta, Johanneksen isältä meni puhekyky siihen asti kun (fyysisesti jo vanhuksille) luvattu Johannes syntyi. Neitsyt Maria ei sen sijaan epäillyt mitä Gapriel kertoi hänelle, hän kysyi, kuinka tämä voi tapahtua kun minä en miehestä mitään tiedä.
Jaak. 1:16 Älkää eksykö, rakkaat veljeni.
***) Jaak. 1:17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.
Jaak. 1:18
Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät
totuuden sanalla,
ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.
Jaak. 1:19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;
Jaak. 1:20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.
Jaak. 1:21 Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.
Jaak. 1:22 Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
Loppupäätelmä: Jokainen uudestisyntynyt tietää ja tuntee sen, ettei kenelläkään meistä ole mitään millä voisimme itsestämme kerskata. Päinvastoin Jumalan sana tekee meidät hyvin pieniksi. Heikkoutemme ja vajavuutemme suorastaan huutaa, välillä niin kovaa ettemme tahdo millään kuulla mitä Jeesus meille sanoo.
Ja ainoaksi kerkaukseksi meille jää JEESUS KRISTUS, hän on tie totuus ja elämä.
Hallelujaa kiitos Jeesus! On valtavan suuri armo että me tällaisina heikkoina ja vajavaisina saamme tulla hänen luokseen, tunnustamaan syntimme ja anomaan armoa ja anteeksiantamusta hänen nimessään ja veressään.
Joo. Tämä oli tällä kertaa testi. Viittasin jo aiemmin Jobin kirjaan 33:29-30. Tulin Rudiinin innoittamana lukeneeksi tarkemmin mitä siinä oikeasti lukee.
Odotinkin että joku valpas tarttuu tähän. "Jeesus on tie" on täsmälleen oikeassa. Kiitos hänelle siitä.
1933 käännös:
Job 33:29-30 Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.
1992 käännös:
29 Näin Jumala tekee ihmiselle. Kerran toisensa jälkeen
30 Jumala pelastaa hänet kuoleman kidasta. Hän saa yhä katsella elämän valoa.
=> Kuten Jeesus on Tie sanoi, kyseessä on kasteen armoliittoon palaaminen. Tekstistä, kun sen kokonaan lukee, ei ole kyseessä kokonaan kuolleen herättäminen, vaan "henkihieverissä" olevan pelastus. Uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa ja sen jälkeen tapahtuneet pelastumiset ovat kääntymisiä / kasteen armoliittoon palaamisia. Näin siis luterilaisuus taas veti pidemmän korren.
Aamen, aamen!!
Kiitos Jeesus! Ole ylistetty Sinä, joka olet Vapahtaja ja Kuningas, herrojen Herra ja Sinun on kaikki valta maan päällä ja taivaassa.
Hän on suuri, laupias,
ikuisesti Kuningas!
Kaikki kansat vaisatkaa.
huutakaa: Halleluja!
muuttis
18.6.2013 13:28 oli vastausta "Jeesuksesta ylpeälle".
Vaisatkaa po tietysti veisatkaa.