Heinola kasvattaa suurta kaupungin velkataakkaa, korottaa sijaisjohtaja Hepo-ojan palkkaa ja antaa lisää valtuuksia tulosaluejohtajille ja uusille yksikköjohtajille uusimalla johtosääntöä.
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132620-11.HTM
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132620-15.HTM
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Hilden, Heinolan demariryhmän "voimanainen" näyttää valtaansa. Hildeniläisiä palkitaan.
Vs. kaupunginjohtajan Hepo-ojan palkkaa nostetaan 9.000 euroon. Hepo-ojalle, joka haki Lahteen töihin (ei päässyt) maksetaan kohta samaa palkkaa kuin kaupunginjohtajana Pyhäjärvellä toimineelle (kolme loppututkintoa suorittaneelle) Rinnevaaralle.
Kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla kaupunginkamreeri Louko esittää lisää velanottoa.
Nyt Heinolassa on velkaa otettu noin 2.500 e/asukas.
Verokertymä EI RIITÄ entisten velkojen lyhennyksiin. Nyt otetaan velkaa entisten velkojen lyhennyksiin, konsulttien raporttilaskuihin ja Buzowin laskuihin ynnä muuhun holtittomaan taloudenpitoon.
Veroprosenttia ei voida juurikaan korottaa 20,5 %:sta, koska pikkukaupunki Heinolaan on vaikeaa saada veronmaksajia, jos vero-% on kohttuuttoman korkea muihin kaupunkeihin verrattuna.
Joten otetaan VELKAA LISÄÄ... Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on Raili Hilden ja uudella kaupunginhallitukella on vain yksi mielipide, joka on Raili Hildenin.
Vuoden 2013 talousarviossa uusia lainoja on budjetoitu 9,2 milj. euroa.
Lyhennyksiin menee n. 4,6 milj. euroa joten peruspalveluihin ynnä muuhun otetaan velkaa n. 4,6 miljoonaa euroa.
Sijaiskaupunginjohtaja Hepo-ojan palkkaa korotetaan muutamalla tuhannella eurolla eli 9.000 euroon kuukaudessa.
Uudistettavan johtosäännön mukaan tulosaluejohtajat voivat jaella kaupungin luottokortteja ja ostoja voidaan tehdä veronmaksajien piikkiin ilman hallituksen tai kaupunginjohtajan hyväksyntää entistä helpommin. (Katso uudet johtosääntöesitykset kaupunginhallituksen esityslistan liitteistä).
Velkaa siis otetaan ja uudella velalla entistä velkaa lyhennetään?
Miten on - olisiko Rinnevaaraa (VTM, MBA, HuK) tarvittu ja hänen pankinjohtajan ja sijoitusjohtajan kokemustaan, jotta Heinolan talous olisi saatu kuntoon, työttömyysluvut pienemmiksi, homekoulut korjattua ja PERUSPALVELUT Heinolassa turvattua?
Kalliiksi tulee peruspalvelujen yksityistäminen, konsulttijohtaminen ja lakimiespalvelujen ostaminen Butzowilta ja Kuntaliitolta (tai Dazid Oy:ltä).
Uutta velkaa otetaan Hopeasillan uudisrakennusta varten?
Uutta velkaa otetaan Saija Jäppisen WPK-talon pihaan tulevaa kulttuuritoimistoa varten?
Pitäisikö uudistettuun johtosääntöön saada merkintä konsulttipalvelujen ja lakimiespalvelujen ostoista vain valtuuston luvalla - tässä kireässä taloustilanteessa?
Pitäisikö Heinolaan palkata viranhaltijoiksi ammattitaitoisia ja työnsä osaavia, jotta ulkopuolisia konsultteja ja lakimiespalveluita ei tarvitsi käyttää? Pitäisikö peruspalvelut tuottaa kaupungin omana työnä, jotta suurtyöttömyys vähenisi Heinolan 15 %:sta valtakunnalliselle tasolle?
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132620-11.HTM
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132620-15.HTM
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Hilden, Heinolan demariryhmän "voimanainen" näyttää valtaansa. Hildeniläisiä palkitaan.
Vs. kaupunginjohtajan Hepo-ojan palkkaa nostetaan 9.000 euroon. Hepo-ojalle, joka haki Lahteen töihin (ei päässyt) maksetaan kohta samaa palkkaa kuin kaupunginjohtajana Pyhäjärvellä toimineelle (kolme loppututkintoa suorittaneelle) Rinnevaaralle.
Kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla kaupunginkamreeri Louko esittää lisää velanottoa.
Nyt Heinolassa on velkaa otettu noin 2.500 e/asukas.
Verokertymä EI RIITÄ entisten velkojen lyhennyksiin. Nyt otetaan velkaa entisten velkojen lyhennyksiin, konsulttien raporttilaskuihin ja Buzowin laskuihin ynnä muuhun holtittomaan taloudenpitoon.
Veroprosenttia ei voida juurikaan korottaa 20,5 %:sta, koska pikkukaupunki Heinolaan on vaikeaa saada veronmaksajia, jos vero-% on kohttuuttoman korkea muihin kaupunkeihin verrattuna.
Joten otetaan VELKAA LISÄÄ... Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on Raili Hilden ja uudella kaupunginhallitukella on vain yksi mielipide, joka on Raili Hildenin.
Vuoden 2013 talousarviossa uusia lainoja on budjetoitu 9,2 milj. euroa.
Lyhennyksiin menee n. 4,6 milj. euroa joten peruspalveluihin ynnä muuhun otetaan velkaa n. 4,6 miljoonaa euroa.
Sijaiskaupunginjohtaja Hepo-ojan palkkaa korotetaan muutamalla tuhannella eurolla eli 9.000 euroon kuukaudessa.
Uudistettavan johtosäännön mukaan tulosaluejohtajat voivat jaella kaupungin luottokortteja ja ostoja voidaan tehdä veronmaksajien piikkiin ilman hallituksen tai kaupunginjohtajan hyväksyntää entistä helpommin. (Katso uudet johtosääntöesitykset kaupunginhallituksen esityslistan liitteistä).
Velkaa siis otetaan ja uudella velalla entistä velkaa lyhennetään?
Miten on - olisiko Rinnevaaraa (VTM, MBA, HuK) tarvittu ja hänen pankinjohtajan ja sijoitusjohtajan kokemustaan, jotta Heinolan talous olisi saatu kuntoon, työttömyysluvut pienemmiksi, homekoulut korjattua ja PERUSPALVELUT Heinolassa turvattua?
Kalliiksi tulee peruspalvelujen yksityistäminen, konsulttijohtaminen ja lakimiespalvelujen ostaminen Butzowilta ja Kuntaliitolta (tai Dazid Oy:ltä).
Uutta velkaa otetaan Hopeasillan uudisrakennusta varten?
Uutta velkaa otetaan Saija Jäppisen WPK-talon pihaan tulevaa kulttuuritoimistoa varten?
Pitäisikö uudistettuun johtosääntöön saada merkintä konsulttipalvelujen ja lakimiespalvelujen ostoista vain valtuuston luvalla - tässä kireässä taloustilanteessa?
Pitäisikö Heinolaan palkata viranhaltijoiksi ammattitaitoisia ja työnsä osaavia, jotta ulkopuolisia konsultteja ja lakimiespalveluita ei tarvitsi käyttää? Pitäisikö peruspalvelut tuottaa kaupungin omana työnä, jotta suurtyöttömyys vähenisi Heinolan 15 %:sta valtakunnalliselle tasolle?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Anna mun kaikki kestää. siinä taas yks katkera urpo kritisoi, ymmärtämättä asioistaan hölkkäsenpöläystä. syö porkkanoita, niin saisit edes korvat kasvamaan.
Pupujussi323,
Tässä linkki, josta pääset katsomaan Heinolan huomista kaupunginhallituksen kokouksen esityslistaa. Ole hyvä!
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132620.HTM
Sieltä on luettavissa
- Hepo-ojan palkankorotus 9.000 euroon/kk
- Johtosääntöuudistus
- Kaupungin lainanotto
Jos luetun ymmärtäminen on vaikeaa, tee vaan reilusti kysymyksiä tällä palstalla. Sinulle kyllä vastataan, jotta tietäisit mistä kirjoittelet.
Pitäisikö kirjoittaa Heinolan asioista, eikä parjata toisia kirjoittajia. Taitaa olla liian vaikeaa, ellei ymmärrä kunnallispolitiikkaa tai asiatekstejä.
Mutta - opastetaan, kysele "pupujussi323" vaan rohkeasti!
no,kuule,lainanoton ymmärrän oikein hyvin.se on tässä tilanteessa oikein järkevää. jos sinä, et sinä ymmärrä, niin pirautapa huomenna kamreerille, hän selittää sinulle loput.
kj:n palkka on myös jokseenkin ymmärrettävä. miksi hän ei saisi palkkaa siitä työstä, mitä tekee? menisitkö itse omalla palkallasi kj:n tehtäviä hoitamaan?
johtosääntöuudistuskin näyttäisi olevan jokseenkin ok. Se suurempi ongelma, eli "organisaatiokaavio" oli jo edeltävässä kokouksessa, ja sen hallitus tyri.
Tarkistin Heinolan velan asukasta kohti. Heinolan velkataakka v. 2011 on ollut Valtiovarainministeriön mukaan 2.365 euroa asukasta kohti.
Keskimäärin Suomessa v. 2011 kunnilla oli velkaa 2.038 asukasta kohti.
Heinola ylittää jo nyt velan otossa Suomen keskitason.
Miten hoidat omaa talouttasi "pupujussi323" maksatko entistä velkaa ottamalla uutta? Minusta se on huonoa taloudenhoitoa, jos velkaa lyhennetään uudella velalla. En pirauta kamreerile, kun osaan itsekin lukea talousarvioita, tilinpäätöksiä, pöytäkirjoja, lakeja ja sopimuksia.
Heinolassa on energiarahasto, kun kaupungin oma energialitos on myyty. Ehkäpä velan korkoja voidaan vielä maksaa energialaitoksen korkotuotoilla mutta miten kauan. Mitä mydään seuraavaksi? Vesilaitosko? Ulkomaisille sijoittajille?
Energialaitoksen myyminen on ollut huono ja lyhytnäköinen teko. Energian hinta on moninkertaistunut ja epäilemättä niiden kuntien, joilla ei ole halpaa energiaa tarjottavana, on vaikea saada yrittäjiä kuten Heinolassa.
Tyhjät teollisuushallit kertovat, että energialaitos on myyty eikä yrittäjyyttä ole osattu tukea.
Kaupunginjohtaja Rinnevaaran palkkaa paheksuttiin suurena, 9.000 e/kk, vaikka Rinnevaaralla oli kaupunginjohtajan työssä kokemusta, kolme eri loppututkintoa ja kokemusta pankijohtajana ja sijoitusjohtajana ja myös laki- ja sosiaalialan opintoja. Palkka pitäisi makaa pätevyyden mukaan.
Hepo-oja "hildeniläisenä" ja Hildenin tyttären esimiehenä kelpaa Heinolan kaupunginjohtajaksi ja saa sijaisjohtajana palkkaa 9.000 euroa ilman kokemusta kaupunginjohtajan työstä ja voidaan myös epäillä Hepo-ojan kokemusta kaupungin talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan osaajana.
Heinolan kaupunginjohtajaksi en lähtisi. Luultavasti kaikki Suomessa, Rinnevaaran mustamaalaamisen jälkeen, ymmärtävät miten Heinola johtajiaan kohtelee. Niitä johtajia kaltoin kohdellaan, joilla on kykyä ja taitoa laittaa kaupungin talous kuntoon ja jotka eivät suostu virkamiesmafian (jonka tekemiset luottamushenkilöt siunaavat) vallanpitoon.
Mitä tulee Ypäjän entisen kunnanjohtaja Malinin suunnittelemaan uuteen organisaatioon yksikköjohtajineen (KANSLIAN JOHTORYHMÄ?), niin suuresti ihmettelen esitystään. Nykyään vaaditaan tulosjohtamista ja palkka määräytyy tuloksellisen johtajuuden perusteella. Yhä enemmän mennään myös demokrattiseen johtamistapaan eli itseohjautuviin ryhmiin ja vastuut ja palkkaus määräytyvät tulosten perusteella.
Malinin kaaviot ovat kuin muisto menneiltä ajoilta, jolloin Suomessa käytettiin yksikköpomoja tarkistamaan kellokortteja, vahtimaan alaisiaan ja tekemään "ylempinä toimihenkilöinä" ylitöitä ilman korvauksia. Yksikköjohtaminen on rahan ja resurssien haaskausta, johon Heinolalla ei ole velkaisena kaupunkina rahaa.
Malin on järjestänyt itselleen organisaatiokaaviossa oivan paikan ilman vastuuta mutta valtaa sitäkin enemmän.
Heinolan ongelma on "ylipöhöttönyt" virkamieskunta entisten kuntayhdistysten jäljiltä. Seurustelukulttuuri on saanut sijaa työn teon ja vastuun ottamisen sijaan. Henkilöstöjohtajana Malin ei kyennyt toimimaan siten, että tehtäväkuvat ja vastuu olisivat oikeassa suhteessa työntekoon ja palkkaukseen.
Heinolassa pitäisi purkaa hyvä veli -rakenteet, nepotistiset virkasuhteet ja rakentaa kaupungille toimiva elinkeinostrategia, joka tuo kaupunkiin uusia yrittäjiä. Sitähän Rinnevaara yritti, ja siitä syystä hänet erotettiin.
Malin ja kumppanit eivät pysty Heinolan elinkeinoelämää elvyttämään, työllisyyttä tai taloutta hoitamaan, sen huomaa jokainen joka on lukenut elinkeinoryhmän perustamisesta. Rinnevaaralla ja Kaattarilla oli toimiva visio, miten yritystoiminnan kannalta elinkeinostrategiaa pitäisi luoda. Se ei sopinut, joten Malin esitteli toisenlaisen elinkeinoryhmän, jolta vietiin määrärahat ja eräiden yritysjohtajien tilalle valittiin virkamiehiä.
Henkilöstöjohtaja Malin esitti elinkeinopavelujen osalta (konsernihallinnon organisaatiokaaviossaan) kahta kohtaa
- hankehenkilöstö kaupunginhallituksen alaisissa hankkeissa
- vastuuhenkilö EU-koordinaattori, jonka esimies on tulosaluejohtaja.
Mitä ovat Heinolassa "kaupunginhallituksen alaiset hankkeet"? Kuuluuko Heinolassa kaupunginhallituksen hoitaa hankkeita kaupungille ja/tai hankkeita? Onko "Elinkeinopalveluilla" oma tulosalue, jonka johtaja olisi Kaattarin esimies? Olisiko EU-koordinaattori hallintojohtajan alainen vai kaupunginjohtajan alainen vai Malinin alainen?
Ja mikä on Malinin oma asema? Olisiko se "Henkilöstöpalvelut" yksikön yksikköjohtaja?
Erittäin keskeneräisenä, huolimattomasti tehtynä ja valmisteltuna Malin ideoitaan esitteli. Evästys jatkovalmisteluille oli olematon.
Konsernihallinnon tehtävät ja tavoitteet olivat Malinin esityksessä täysin määrittelemättä. Huonoa valmistelua. Joten eipä ole ihme, jos hildeniläinen kaupunginhallitus sen tyri.
Tiedän, että ainakin ennen on henkilölle, joka ei täytä ko. ammatin kokemus - ja koulutustasoa on maksettu ainakin 2 palkkaluokkaa vähemmän. Nuorempana tein perushoitajan töitä, ilman perus- tai lähihoitajankoulutusta ja niin on tehnyt moni muukin ja heille on maksettu ainakin 2 plk. alempaa palkkaa, kuin koulutettuillehoitajaille. On paljon muitakin ammattialoja, joissa yhä työskennellään ilman ammattipätevyyttä ja saadan minimpalkkaa.
Näin tehdään nykyäänkin, ainakin meidän työpaikassa.
kaikille "kivoille" ja "kilteille" kavereille on nyt äkkiä saatava suojattu virkamies paikka jotta heitä ei voi irtisanoa, kun kuntaliitos tapahtuu kahden-kolmen vuoden sisällä.
Tällä hetkellä kaupungin velka on 2500 €/asukas eli n.50 miljoonaa euroa ja lisää otetaan. Siispä pakkoliitos on edessä.
Voi voi, kun saisi matalapalkka alan ihmiset ymmärtämään, että kun supistuksia tulee, he juuri ovat ensimmäisiä joihin säästö toimenpiteet kohdistuvat. Olen pannut merkille jutustellessani kaupungin työntekijäin kanssa, sellaisen hassun jutun, että esim. kaupungintalon siivoojista muutamat uskovat, että nyt heidän työpaikkansa ovat turvassa, kun osasivat valita voittajapuolen ja he levittelevät yhä ikäviä juoruja Tita Rinnevaarasta. Mitä vähemmän ne kuulee sitä vähemmän ne tietää - ja mitä vähemmän ne tietää, sen enemmän ne luulee.
Näihän Heinola-syndrooma toimii. Valtaaja sanelee ja vallatut tottelevat kiltisti ajattelematta omilla aivoillaan. Miten saadaan valtaajan sanelupoliitikka murretuksi?
Siinä meillä on ongelma, koska vaaliuurnille päästään vasta neljän vuoden kuluttua.
Pahin ongelma on siinä, kun kaikkien johtavassa asemassa olevien henkilöiden koulutustaso on niin alhainen, että heidän johtaminen Railin toimesta on helppoa.
MISTÄ SAADAAN TÄHÄN ONGELMAAN APU?
Apua Heinolan nepotismiin ja hildeniläiseen diktatuuriin oltiin jo vihdoin saamassa, kun Tita Rinnevaara saatiin kaupunginjohtajaksi. Mutta ilo siitä, että entinen meno loppuisi, oli lyhytaikainen. Äiti-Hilden ryhtyi johtamaan kaupunkia ystävänsä Pirjo Hepo-ojan avulla. Sivistystoimenjohtajana Hepo-oja oli toteuttanut kaikki lapsi-Jäppisen toiveet kulttuuritoimesta. Saija Jäppinen (entinen Siwan kassa) sai Heinolan kaupungin kulttuuritoimen osastopäällikön tehtävät, kesäteatterin toiminnanjohtajan tehtävät ja kaupungin info-toimiston johtajan tehtävät. Ja sama meno jatkuu, nyt entistäkin kamalampana
Montako loppututkintoa? Onko tiedotusalan, teatterialan tai kulttuurialan opintoja?
Heinolassa Hepo-ojan mukaan "kesäteatteri on kansallinen brändi".
Kesäteatteri "luo Heinolassa työpaikkoja, tuo kymmeniätuhansia matkailijoita, teatterille suunnitellaan "hienovaraista product placementia" jne.
Toisin sanoen Viherkuohun samppakaljaa tarjoillaan Pikku Teatterissa samoin kuin Cappucinon leivoksia ja herkutella voi myös Heilan lähiruokatuotteilla kokiessaan suurenmoista iloa, tyydytystä, hyötyä, kauneutta, huvia, viihdettä, kaikkivoipaisuutta, kulttuurielämyksiä, taide-elämyksiä jne. kesäteatterilla Saijan järjestämänä.
Sivitystoimen johtajan mukaan "kesäteatterin talous on kunnossa ja toiminta vähintäänkin kattaa itse itsensä (hyvinä kesinä tuottaa jopa tuoa).
Toimintaa ei ole viime vuosina jouduttu järjestämään kaupunkilaisten veroilla".
Niinpä jos toimintaan ei käytetä verorahoja, kesäteatterin tulee
- maksaa vuokraa teatterista
- maksaa teatteritilan kunnostus ja ylläpito
- maksaa lipunmyynnistä (70 % lipuista myydään kulttuuritoimistossa) ja mainonnasta aiheutuvat menot
- maksaa tapahtumatuottajan palkka kokonaan
- tilittää arvonlisäverot lipputuloista
Jos veronmaksajien rahoja ei käytetä kesäteatteriin, kesäteatterin tuotosta on vähennettävä kaikki menot - eikö?
Kaupungin tulee tukea matkailuelinkeinoa ja yrittäjyyttä eleinkeinotoimikunnan kautta, ei satsaamalla verorahoja Hildenin tyttären kesäteatteri-bisnekseen.
Kulttuuritoimen tehtävä on tukea paikallista kulttuuria ympäri vuoden. Paikallista teatteria, jolla pitäisi olla lasten ja nuorten ryhmät, paikallisia kulttuurikerhoja tarjoten tiloja ja mahdollisuuksia paikallisen kulttuurin kehittymiseen heinolalaisten tekemänä.
Sivistystoimenjohtaja, va kaupunginjohtaja Hepo-oja toteaa esityksessään valtuustolle (Sepän aloitteen johdosta): "Heinolan ohjelmapalvelu lakkautettiin siksi, että kaupungin toiminta saatiin avoimeksi ja seurantajärjestelmät tilanteen edellyttämälle tasolle. Kaupungin omana, lakeja ja sääntöjä noudattvana toimintana kesäteatterista Heinolan kaupungille saatava ilo ja hyöty ovat maksimoituja".
Osakeyhtiöt toimivat osakeyhtiölain mukaisesti. Yhdistykset toimivat yhdistysrekisterin sääntöjen mukaisesti. Säätiöt noudattavat säätiölakia.
Heinolan kesäteatteri toimii Saija Jäppisen omien lakien ja sääntöjen mukaisesti ilman valvontaa, ohjeistusta tai sääntöjä. Heinolan johtosäännöissä ei ole ohjeistettu kesäteatterin toimintaa. Tarkastuslautakunta ei ole tarkastanut kesäteatterin toimintaa.
Sivistystoimen mielestä Heinolan kesäteatterin toiminta säilytetään edelleen kaupungin omana toimintana, joka näin järjestettynä palvelee parhaiten mhyös alueen yrittäjiä, toteaa sivistystoimenjohtaja valtuustolle päätösehdotuksessaan.
Sivistystoimenjohtaja Hepo-oja tarkastelee esityksessään valmisteltavana olevan asian (Sepän aloiteen johdosta kesäteatterin muuttamisesta yhdistysmuotoiseksi) vaikutuksia vain ja ainoastaan
A) Yrityksiin: Yritysvaikutukset on arvioitu. Päätös tukee alueen elinkeinoelämää. Toteaa Hepo-oja.
Hyvin kuvaavaa sivistystoimenjohtaja Hepo-ojan paikallisen kulttuurin kehittämiselle on se, että Hepo-oja ei arvioi valtuustolle tekemässään päätösesityksessä vaikutuksia
B) Väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Paikallisen kulttuurin kehittämisellä on mittavat vaikutukset Heinolan asukkaiden mielenterveyteen, harrastusmahdollisuuksien tukemiseen ja paikallisten taiteilijoiden työllistymiseen. Heinolan yhteisöllisyyden ja kulttuurin kehittymiselle, sille kahtiajaetun kaupungin yhteisöllisyydelle.
Heinolan oma teatterin perustaminen tarjoaa harrastusmahdollisuuksia ja harjoittelupaikkoja nuorille ja luo yhteisöllisyyttä sekä teatteritaidetta ja -kulttuuria Heinolaan.
Tanssin, musiikin ja eri kuorojen yhteistyö paikallisen teatterin kanssa mahdollistuu ympärivuotisena. Paikalliset puvustajat, puusepät, lavastajat saavat työmahdollisuuksia jne.
Heinolassa on ammattitason kuvataiteilijoita Itä-Häme artikkelin mukaan, jotka ovat perustaneet Heinolaan taidegallerian. Mikä on kaupungin tuki Heinolan ammattitason taiteilijoille näiden työmahdollisuuksien lisäämiseksi?
Pitäisikö Heinolan kulttuuritoimen palvella parhaiten paikallista kulttuuria? Jotta paikalliset kulttuuripavelut kehittyisivät ja olisivat heinolalaisten saavutettavissa ympäri vuoden?