AMK:n vai yliopiston pedagogiset opinnot

Mulla on semmoinen kokemus, että kannattaa pelata varman päälle ja suorittaa ne yliopistossa. Vaikka AMK:n pedagogiset opinnot "periaatteessa" pätevöittäisivät myös lukioon, käytännössä lukion rehtorit kuitenkin katsovat AMK:ssa suoritetut ped. opinnot miinukseksi ja ovat sitä mieltä, että käytännössä olet pätevä vain ammatilliselle puolelle. Jos suoritat ne yliopistossa, sitä ei katsota miinukseksi missään.

Aikanaan mietin tuota samaa asiaa, soitin asiasta äidinkielenopettajain liittoon ja toiminnanjohtajan neuvosta suoritin äidinkielenopettajan ped. opinnot yliopistossa. En ole katunut. Töitä on ollut myös ammatillisella puolella.

Kysy varmuuden vuoksi asiaa kaupallisten aineiden opettajain liitosta, kai joku semmoinen on olemassa.

Mitkä olisivat opetettavat aineesi lukiossa?

Itsellä on se kokemus, että rehtoreita ei kiinnosta, missä, miten ja millaisin arvosanoin (pedagogiset) opinnot on suoritettu. Eli kunhan on muodollinen päteyyvs, niin se riittää.

Itselläni on sellainen kokemus, että pedagogiset opintoni menivät hukkaan. Suoritin ne AMK:ssa, yliopisto-osuuden arviointi erinomainen (5), AMK:n osuus S. Pääsin aina opettajan määräaikaisuuksiin, putkessa yhdeksän vuotta, kun olin epäpätevä. Tuon edellä mainitun pätevöitymiseni jälkeen en ole enää saanut työtä opetuspuolelta. Kiitettävistä arvioista työtodistuksissakaan ei ole mitään iloa. Nyt olen vaiheessa jossa muun työn ohessa tutkin näitä julkisen sektorin rekryposesseja suurella mielenkiinnolla.

Itse suoritin FM-tutkinnon jälkeen pedagogiset AMK:ssa. Aika huttua oli, se on myönnettävä.

Isoin ongelma oli ehkä se, että minkäänlaista ainedidaktiikkaa ei käsitelty, koska kyseessä oli sekaryhmä. Mukana siis oli ties mitä aineita opettavia ja monenlaisissa oppilaitoksissa opettavia (esim. ammatillinen koulutus, kansanopistot, AMK). Plussaa sitten se, että käytännössä kaikki toimivat jo opettajina joko koko- tai osa-aikaisesti, joten vaikkei varsinaista oman aineen tukea ei niin hirveästi saanut, niin muuten sitten porukalla oli paljon kokemusta ja hyvin monenlaista kokemusta. Lisäplussana vielä se, että opiskelin englanniksi, ja ryhmä oli erittäin kansainvälinen.

Lain mukaan pätevyys on sama kuin yliopistossa suoritetuilla opinnoilla. Itse olen opettanut vain AMK:ssa, joten en tiedä, pitääkö yllä esitetty väite paikkansa, että lukioiden rehtorit arvostavat nimenomaan yliopistossa suoritettuja pedagogisia.

Minä suoritin pedagogiset amk:ssa ja siinä tosiaan on yliopistoon verrattuna montakin eroa. Ensin tietenkin tuo työkokemus, amk:ssa mitä pitempi työkokemus opetettavalta alalta, sen helpompi päästä sisään. Yliopistossa työkokemusta ei tarvita. Minulla oli hyvä vertailla näitä koulutuksia työkaverini kanssa - hän opiskeli samaan aikaan yliopistossa. Hän suoriutui opinnoistaan hyvin nopeasti, koska siellä oli vain muutamia luentoja, joihin piti osallistua ja tietenkin opetusharjoittelu. Minä jouduin tekemään paljon enemmän töitä, koska me harjoittelimme opettamista käytännössä 10 päivän ajan (ns. ammattipedagogiset). Näiden lisäksi tulivat muut opinnot, joista ei tosiaankaan selvinnyt luennoilla istumalla. Yhdessä mietimme, että jos haluaa oppia opettamista käytännössä niin amk on parempi vaihtoehto, jos haluaa päästä helpolla niin silloin kannattaa suorittaa pedagogiset yliopistossa jo opiskeluaikana, niin kuin tämä työkaverikin. Ja vasta työssähän sitä oikeasti pätevöityy, oli sitten suorittanut pedagogiset yliopistossa tai amk:ssa. Teoriaosuus on sama molemmissa.

Virkojen saamisen kannalta valitettavasti homma on vain niin, että suoraan yliopistostosta valmistunut, pätevä, ilman työkokemusta saa viran helpommin kuin AMK:ssa vastaavan pätevyyden suorittanut, 10 v työkokemuksella oleva henkilö.

Tämä siis tilanteessa, jossa ei ole "suhteita".
Kun on "suhteita", niin sitten ei tarvitse olla edes pätevä.

Amk:n ope-opintojen huonoja puolia:
- opetusharjoittelu on käytännössä ns. läpihuutojuttu; ohjaavan opettajan rooli on muodollinen, eikä opetuksen ohajaamista (valvontaa) ole ollenkaan
- opintoihin kuuluvan lopputyön/kehittämisprojektin vaatimukset ovat nollatasoa: muistuttaa toisen asteen opinnäytetyötä (eli käytännössä ei-mitään)
- opinnoissa on mukana mitä-tahansa-ammattitutkinnon suorittaneita: moni ei tunnu osaavan edes kirjoittaa (tässä yks esimerkki)
- jotakin muuta, mikä ei kestä päivän valoa