oikeasti,että päiväkotiin jätetyt lapset,jotka itkevät äitinsä perään,lopettavat itkun aika pian äidin vain lähdettyä??? Siis apua,meijän esikoispoika on nyt ens viikolla alkamassa tarhansa ja se on tutustumis käynneillä ollut pelkkää itkua koko ajan.Äiti ei saa liikkua milliäkään,tai huuto alkaa taas.Jätin hänet totuttelu kerralla hänet pariksi tunniksi yksin tarhaan.Sisällä poika oli itkenyt koko ajan,mutta ulkona leikeissä ollut mitään hätää.
Ulkona siis viihtyy,mutta sisällä itkee,jollei äiti ole lähellä. Eli tiedän,että minun pitää sitten vaan lähteä hymyillen pojalle ja olla todella itsevarma siitä,että tämä on nyt oikein,vaikka itketkin...Siis miten tähän pystyy????Tiedän,että kyllä hän sopeutuu ajan kanssa,mutta tämä alku on aivan kauheeta varmasti pikkuisten kannalta.Yhtäkkiä äiti tuo minut jonnekin outoon paikkaan,jossa ne tunne hyvin ketään ja sitten vielä jättää minut sinne niin kovin pitkäksi aikaa 8h.Joo,kauheeta on vielä,että poika ei nuku kotona päiväunia sisällä,tai en ole ainakaa vielä saanut,ainoastaan vaunuissa ulkona,oli sää mikä oli.Tarhassa kaikki nukkuvat päikkärit sisällä...Kyllä jännittää,miten tästä päästään nopeasti yli ja kaikki menisi sitten jo luonnostaan....Vinkkejä kaipaisin ja kiitos!!
Ulkona siis viihtyy,mutta sisällä itkee,jollei äiti ole lähellä. Eli tiedän,että minun pitää sitten vaan lähteä hymyillen pojalle ja olla todella itsevarma siitä,että tämä on nyt oikein,vaikka itketkin...Siis miten tähän pystyy????Tiedän,että kyllä hän sopeutuu ajan kanssa,mutta tämä alku on aivan kauheeta varmasti pikkuisten kannalta.Yhtäkkiä äiti tuo minut jonnekin outoon paikkaan,jossa ne tunne hyvin ketään ja sitten vielä jättää minut sinne niin kovin pitkäksi aikaa 8h.Joo,kauheeta on vielä,että poika ei nuku kotona päiväunia sisällä,tai en ole ainakaa vielä saanut,ainoastaan vaunuissa ulkona,oli sää mikä oli.Tarhassa kaikki nukkuvat päikkärit sisällä...Kyllä jännittää,miten tästä päästään nopeasti yli ja kaikki menisi sitten jo luonnostaan....Vinkkejä kaipaisin ja kiitos!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minkähän ikäinen poikasi on? Kuinka isoon ryhmään on menossa ja monta hoitajaa on ryhmässä? Pystyisittekö järjestämään hoitoajan lyhyemmäksi? 8 tuntia tuntuu aika pitkältä hoitoajalta, jos lapsesta tuntuu ero vanhemmista pahalta.
Pienessä ryhmässä aina jollakin hoitajalla on aikaa pitää sylissä ja auttaa lasta alun yli huomaamaan, että kukaan ei uhkaa häntä ja että hänestä välitetään. Toivon, että tarhassanne on empaattisia hoitajia, jotka eivät anna lapsen huutaa yksin lattialla.
tarha johon 1½ vuotias poikamme menee,on vielä vuorotarha. Tämä on varmasti vielä raskaampaa,kun hoitajat vaihtuvat päivittäin.
päiväkodissa saa aloittavalla lapsella olla äidin/isän valokuva tai jokin muu kotiin liittyvä esine mukana. Kun ikävä yltyy, otetaan se avuksi ja sylitellään, kunnes pahin ikävä on ohitse.
Lapset ovat kyllä yksilöitä, meidän lapset (3 kpl) lopettivat itkun, kun katosimme näkyvistä.
Me aloitettiin se tutustuminen sieltä pihalta. Eli muutamana päivänä käytiin pihalla leikkimässä, ja lapset tutustuivat siellä päiväkodin väkeen, ja sitten varattiin se tutustumisaika sinne sisälle, jossa oltiin pari tuntia. Ei ollut mitään ongelmaa hoitoon jättämisessä.
Eroja on tietysti lapsissa, jotkut sopeutuvat helpommin ja jotkut taas tarvitsevat pidemmän tutustumisajan. Minusta tuntuu, että meidän tytöillä oli alussa jonkinlaista uutuudenviehätystä.
Tutustumisajan jälkeen on yleensä lapsellekin parempi, että päiväkotiin tultaessa ei " venytetä" lähtöä ( siis vanhemman ). Useimmiten lapsi lopettaa itkemisen tosiaankin heti vanhempien lähdön jälkeen. Toki jälleennäkemisen riemukin on ihanaa katseltavaa.
oikeen hyvältä tarhan käynti alkavan. Poika on nyt viikon ollut tarhassa ja yksi ainoa päivä oli noin 6 tuntia pitkä. Koko ajan oli raukka itkenyt,tosin ulkona ei ollut tätä ongelmaa...
Ulkona hän viihtyy,mutta heti sisälle mentyä itku alkaa. Olen kyllä aina lähtenyt pikemmiten pois,vaikka se ikävää onkin,kun poika pitää kiinni tiukasti ja huutaa epätoivoisesti äitiä.Ei ole itku kuulemma loppunut,muutakuin ihan hetkeksi ja sitten se äiti taas mieleen palaa itkun merkeissä.
Kuinkahan kauan kannattaa seurailla ja odottaa,että poika tottuu?? Olen jo miettinyt,että täytyykö alkaa miettiä kotiin jotain hoitajaa,jos se olisi helpompaa??
Meillä on poika nyt ollut muutaman viikon tarhassa. Alussa oli tosi vaikeaa, olisin mieluummin jäänyt vaikka kotiin, kun pistänyt lapseni kärsimään tarhaan. Itku tuli monta kertaa myös itselle tarhaan jättäessä. Nyt kuitenkin menee jo paremmin, kun poika on huomannut, että aina tullaan hakemaan ja tarhassa on muitakin lapsia. Ja oma lelu saa olla joka päivä mukana. Ehkä se oli vaan se totutteluvaihe, mikä teki kaikkein kipeintä koko perheelle. Itselleni ei ole vieläkään helppoa jättää lasta tarhaan, mutta poika näyttää jo viihtyvän paremmin. Toivon, että myös teillä tulisi pian helpommat aamut eteen. Jaksamista!
Viikko tuntuu varmasti pitkältä ajalta vanhemmalle, kun hän tietää lapsensa itkevän päiväkodissa ja itse on työssä...päiväkin on pitkä aika,eikö vaan ? Jos taas ajatellaan " sopeutumisaikaa " se ei ole pitkä aika ( mielestäni.) Kannattaa katsoa aikaa vähän eteenpäin, ennenkuin paikkaa vaihtaa....saattaa alkaa toisessa paikassa " sopeutuminen " samalla tavalla. Aikuisellakin vie aikaa esim. uuteen työpaikkaan tutustumisessa ja ensimmäinen viikko saattaa joskus olla täynnä uusia asioita ym.
TOIVOTTAVASTI TEILLÄKIN on kohta mukavia aamuja tiedossa ja voitte kaikki olla hyvillä mielin päivän aikana !!