Kiusaaminen aikuisiällä

Vaikuttaa todella hirveältä, jos vaikka kymmenen prosenttia kuvauksestasi olisi totta. Tarkoitan tällä, että kun joutuu ajojahdin kohteeksi, niin jokainen tulee ylireagoivaksi ja alkaa näkemään vain uhkaa. Tulee mieleeln, että syynä on joko kateus tai sitten olet sattunut loukkaamaan jotain "tärkeää" hekilöä todella pahasti joka on manipuloinnut monia mukaansa.
Se että koko paikkakunta alkaa vainota yhtä nuorta henkilöä, joka ei ole tenhyt konkreettisesti mitään pahaa, tuntuu kyllä arveluttavalta. Miten ihmeessä ihmisillä riittää energiaa moiseen?
Meidän paikkakunnalla on eräs sairas nainen, jo keski-ikäinen ja hän kokee juuri noin. Jokainen katsoo häntä pahasti ja vihaisesti, myyjät ovat tylyjä ja uteliaita. Hän käy liikkeessä, jossa olen itse töissä ja jos on hiljaista, yritän jutella, antaa aikaa naiselle, jopa tarjoan kahvia. Siinä hän kehuu minua kiltiksi ja ihanaksi, mutta jo tunnin päästä toisessa paikassa puhuu että olen yrittänyt manipuloida, udella hänen asioitaan, ivallisesti naureskellut hänelle ym.
Jopa Jumala pilkkaa, oma suku ym. Ei ihme että jotkut esim. myyjät turhaantuvat ja alkavat käyttäytyä oikeasti tylysti tuollaiseen asaikkaaseen. No jokainen meillä ymmärtää tätä sairasta ihmistä ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
En todella kiellä ongelmaasi, mutta ei kukaan tavallinen kaduntallaaja voi olla noin tärkeä kaupunginapa, josta jokainen haluaa puhua.
Ei mitekään mene perille että tuollainen on toderllisuutta vaan sinulla on mielen harhoja. Sinulle tuo on kuioenkin totta ja ahdistavaa. Mene juttelemaan mielenterveysammatilaisen puheille.

ymmärrän että sitä on vaikea uskoa, epäilin aiemmin itsekin että tämä on vain omassa päässäni, mutta kuten sanoin niin läheiseni ovat myös huomanneet kohteluni. Enkä myöskään sano että jokainen ihminen minusta pahaa ajattelisi, mutta melko usea kuitenkin.

Kaikistahan aina tuntuu että itsestä puhutaan enemmän kuin oikeasti puhutaankaan, kun näin se juttu olisikin. Ja harmiksi kun tämä ei ole sitä pelkkää seläntakana puhumista, vaan tätä haukkumista tapahtuu siis päin naamaa.

Miksei kiusaajat lähde pois paikkakunnalta?

Yksityiselämääni on riepoteltu ventovieraille! Työssä- ja koulunkäyntiä on sabotoitu. Pahimpana on ollut julkinen, hävytön AHDISTELU monin eri tavoin! Mitä siinä tilanteessa voi tehdä, kukaan ei "muka usko." Olen ottanut lähinnä huumorilla mutta liika on liikaa!!!! Onneksi itsetuntoni ja tervejärkisyyteni on rautaa, voin ällöillä takasin samalla mitalla ja nauttia aiheuttamasta mielipahasta ja hämmennyksestä jota saan aikaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Tätä ämmää ei nujerreta helpolla!

On mukava kuulla että jollain on niin hyvä itsetunto että pystyy olemaan välittämättä muiden mielipiteistä, itse en siihen kuitenkaan pysty. Jonkin aikaa jaksoin itsekin antaa samalla mitalla takaisin, tai ainakin yritin, mutta siitä seurasi aina kahta kauheampi kosto, joten ajattelin että on parempi vain luovuttaa. Ja nimenomaan siksi en haluaisi lähteä, koska olen koko ikäni asunut täällä ja kotipaikkani on minulle rakas. Olisi myös kamalaa ajatella että minut saatiin ajettua pois omasta kodistani.

No sitten sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin sopeutua tilanteeseen, jos et halua muuttaa maisemista.

Näille vainoojille taitais olla kaikista paras keino kajauttaa metrisellä
halolla päähän niin että puoli vuotta lasaretissa on niille seurauksena.
Semmoinen oppi niille menis varmasti perille ja muistaisivat loppuiän.

Toisaalta uroksena olen joutunut myös tommoisten teinityttöjen hampaisiin
jotka jatkavat sitä paskhanjauhamistaan yli kymmenen vuotta, ne on niitä
pienten paikkakuntien "etuja", kun siellä elelee.
En mä semmoisille naamaa aukoville teinipissiksille ja siitä vähän
varttuneemmille myöhäisteinipissiksille ole mitään kovin rakentavaa ja kivaa keskustelua aikaansaamassa, heidän pissispaskhan jauhantaansa ylistääkseni.

Se on niitä metsäläispaikkakuntien ominaispiirteitä, se väki siellä on mitä on.
Paljon paskhanjauhantaa, kateutta ja kyräilyä.
Läpeensä kieroutuneita pahoja vanahoja akkoja, juoppoja ukkoja ja
teinipissiksiä ja aina silloin tällöin semmoisia, jotka haaveilevat sieltä pois
pääsystä, rahkeet vaan ei taho riittää.

Paitsi että minä en taida enää olla teini..

Voittehan te läheiset käydä toisillanne kylässä, soitella ja kirjoitella vaikka muualla asutkin. Kokeile edes, miten alkaa sujua. Kyllä tässä tilanteessa mielestäni miinuksia on enemmän kuin plussia. Se vain on niin, että toisille paikkakunnille kertyy sitä huonolaatuista porukkaa liian kanssa, ja ne tyypithän eivät lähde kulumallakaan, että sitä ei kannata ruveta odottelemaan. Hautukoot omissa liemissään; eivät sairaalloisen ilkeät ihmiset mitään onnellista elämää saa eivätkä varsinkaan sisäistä tasapainoa. Sanoudu heistä henkisesti irti, heikäläiset seurustelevat kaltaistensa kanssa ja kaikki häpeä kuuluu heille. Sitä asiaa ei vain sanota heille liki koskaan (mikä on ultranössöä), joten itsepetos jatkuu ja jatkuu...

tässä hyvä linkki videoihin missä piinattu henkilö kuvaa ympäristöään, katso ja kauhistu ja tätä tapahtuu PALJON täällä meillä Suomessa,kannattaa myos lukea videoiden kuvaukset missä hän selostaa mistä on kyse...niin ja terveisiä naapureille sinne ylä ja alakertaan...päivittäinen piina se vaan eiku jatkuu jo seitsämättä vuotta nonstop ;) ja kun ulos lähtee niin juuri videoissa tapahtuvaa sairasta näytelmää pääsee ihastelemaan tismalleen samaaa skeidaa...
http://www.youtube.com/user/efanf045?feature=watch

Mikä kaupunki se sellanen on, jossa tuntemattomat ihmiset tulevat kadulla haukkumaan huoraksi? Kuulostaa epäilyttävältä.

helpless2 tässä sinulle hyvä kipale ja voimia ja kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu :)
http://www.youtube.com/watch?v=hji4lx4TMsw

Kateellisten panettelua.olet kaikessa varmaan hyvä ja hyvännäköinen.Maailma on täynnä lihavia,laiskoja,huononäköisiä,jne pilvinpimein.Kaikenlaisia kyttääjiä jotka eivät näe kanssaihmisissään mitään hyvää.Epänormaaleja tai vaillinaisia paranoidisia vallanhimoisia selittelijöitä.Tämä on vaan jäävuoren huippu.Eihän toisaalta niin tyhmää ihmistä olekaan ettei pysty toista panettelemaan,vasikoimaan neuvomaan jopa lakiin vedoten.

Keskustelun aloittajalle:
Jos häirikköviestejä tulee puhelimeesi, on ne todisteita sinällään kun teet ilmoituksen poliisille.
Pistä kännykkäsi videokuvaus päälle aina, kun mahdollinen uhka lähestyy esim. kaupassa, näin saat todisteet suuta aukovia kusipäitä vastaan.
Sitten vain poliisin puheille ... näin se loppuu.

Pelkurimaisille, seläntakana nälviville luusereille et voi mitään, mutta he tekevätkin itse selväksi muille kuinka kieroutuneita ja nolon jälkeenjääneitä ovat, eikä niitä lopulta usko kukaan.

Itselläkin kokemusta vastaavasta jälkeenjääneiden "kiusaamisesta".
Onnettoman huvittaviahan nuo kateelliset paskanjauhajat ovat.
Eivät vain itse sitä tiedosta.
Nosta itsesi heidän yläpuolelle mielessäsi, koska olet parempi kuin yksikään noista laumasieluisista pelkureista. He kun eivät uskalla tehdä yhtään mitään elämässään ilman muiden tukea.

mutta jos sitä älyä olisi mainostamasi verran, luulen että osaisit asian hoitaa muutenkin kuin turvautumalla tähän ihmisuhteiden siwa-palstaan.

PAKENEMINEN EI AUTA,SE EI POISTA MUISTOJA JA JOS NIIN TEET MUISTAT AINA MIKSI MUUTIT.OLE OMA ITSESI NYT JA JATKOSSA,PUHUTAAN SUSTA MITÄ TAHANSA.OLET JO KESTÄNYT PAHIMMAN,USKO TAI ÄLÄ.ET KAI VAAN ASU PORISSA!? JOS ASUT,MUUTA IHMEESSÄ!!! JOS ET,PYSY VAHVANA JA PAIKALLASI.MÄ USKON ET SÄ ET HAJOO.

meinasit kiusata enemmältilkin hitsipilli.

Aloittajan elämä kuulostaa erittäin paljon omaltani. Parikymppinen nainen minäkin. Masentunut ja itsemurha-ajatuksia, mutta toisaalta hirveä viha kiusaajia kohtaan. En ole ruma tai ylipainoinen (vaikka huonoina hetkinä ajattelen olevani oksettava). En pukeudu tai käyttäydy huomiota herättävästi, päinvastoin. Olen yrittänyt olla peruskoulusta asti mahdollisimman "normaali". Joskus otin tahallaan kokeista nelosia ja vitosia, kun luulin sen olevan hienompaa. Loppuisivat ne "hikari"-haukkumiset, ajattelin. En todellakaan ole mikään hikipinko, opin vain suht helposti. Vaikka alkoholilla on tullut surkastettua aivoja. Se ei ole oikea lääke ahdistukseen, mutta kovin helppo ratkaisu täällä Suomessa. Kuolema olisi myös ratkaisu kaikkeen, eipä tätä maailmaa pysty muuttamaan. Mutta onneksi on olemassa teitä, jotka ymmärrätte mistä on kysymys. Ette toitota vain "sä vain kuvittelet" ja "älä välitä"-paskaa. Ei se auta, kun tätä on jatkunut vuosia ja itsetunto nollissa. Minä olen vaihtanut kouluja ja paikkakuntaa, ei tehonnut. Sama alkaa aina missä sitten olenkin.

Moi
Joo, se on tuttua mullekin, vaikka olen jo 37-v nainen. Olen jo vuosia pannut merkille , että lähellä olevan ala-asteen oppilaat, sekä tytöt, että pojat, huutelevat mulle, että terve-terve X 15 tai enemmänkin.....vaikka en tunne yhtäkään tenava !! Nyt se on vä-hentynyt, mutta yhä mielessä......ja kerran, kun oli talvi, lähellä joulua oltiin, joku 4-5-v sitten, oli yksi poikaryhmä, olisikohan niitä ollut siinä joku 9-10 kappaletta, ylä-aste-elta olevia pojankloppeja, niin osa heistä oli pyörällä, osa mopolla ja osa kävellen liik -keellä, ja sitten he mut nähdessään alkoivat jahdata mua, kun olin tulossa kaupasta , ihan tuntemattomia häpeällisiä pikkuvauvoja olivat ! Ja siis he ajoivat mua takaa, mun piti oikaista metsän läpi, ja kävelijät heistä seurasivat, muut yrittivät saada mut kiinni kiertämällä toiselta puolelta, mutta huijaasin heitä hyvin !! Onneksi omat van-hemmat asui lähellä ja olivat kotona, menin sinne hetkeksi, olivat kyttääjät häipyneet
.....sen jälkeen niitä ei ole näkynyt......
Sitten töissäkin on ilmaantunut kiusaajia.....en kehtaa sanoa heistä kellekään siellä, kun ei ne mua kuuntele, se on tullut koettua...ja oletteko koskaan tienneet, että myös
toisen tuijottelu ja vahtaaminen työpaikoilla on kiusaamista ? Tuolla yhdessä paikas-sa oli yks tosi tympeä läski, joka kyttää mua vieläkin, vaikka se ei oo enää siellä töis- sä....mutta sillä on tapana kuumina päivinä, kun se on istumassa tuossa lähellä, se vahtaa mua, pitääkö mennä alasti ulos, että se kyttääminen loppuu ? Tai hankkia Tampereella asuva poikaystävä sinne silloin, kun se kyttääjä on siellä vahtaamassa, että se juntti tajuaa, että mä oon varattu ? Kun mä satun samaan aikaan ulos, mä en katso siihen päinkään, vaan menen ohi, mutta se vahtaaminen jatkuu vain....sanoin sille, että vahtaa itteesi nyt ! Mutta edes se ei auttanut....vaikka se olisikin pihkassa muhun, mä en edes sylkäise sen suuntaan, ei se oo sen arvoinen.....jos mulla olisi valtaa, mä kyllä siirtäisivät sen ja pari muuta hullua veke tuolta, ja heille 100% 24 h valvonta, myös vessassa käynnit....
Älä nyt sentään tee itsemurhaa, ei se auta......kannattaisi koettaa tehdä joku kansan-aloite asiasta, ja oletko katsonut uutisia, joissa oli jotakin juttua jostakin koulusta, jos-sa on toisen kiusaaminen kielletty ? Mutta kuka niitä vahtii....kun ei oo enää ainaka- an kovin monissa kouluissa enää sitä oppilaiden käytösnumeroa, sehän on tärkein numero ! Myös siinä todistuksessa pitäisi olla joku numero, joka ilmaisisi sen ja sen lapsen kiusaamis-osan........mitä korkeampi se numero on, sitä pahempi rangaistus lapselle sekä koulussa, että kotonakin.
Miten tuo kuulostaa niin tutulta....? toi, että sun yksityiselämää riepotellaan täällä.... Mulla on sama ongelma ! Eräs muija, jota vihaan loppuelämäni, ja toivon todella, et-tä se akka kuolis, tai muuttaisi jonnekin KAUAS, vaikka Kiinaan asti tenavineen ja ukkoineen........se on kyttääjä kanssa, sillä on ilmeisesti joka tiellä täällä, missä asun, joka tiellä sillä on joku akka, joka vahtaa mua aina, kun olen ulkona.....siis joku vahta -aja, joka sitten raportoi sille mun liikkeeni yms.....se on todistettu, sillä se akka usein vaakkuu kännykkään, ja vahtaa mua......
Etkä siis ole ainoa, jota kiusataan myös aikuisiällä.......mehän voitaisiin vaikka perus-taa oma puolue........

Kiusaajat ei koskaan muutu.Tiedän että sairaita ihmisiä on ja aina tulee olemaan.Minuakin on kiusattu työpaikalla ja semmoista se vaan on.Jos ihminen viitsii aikuisenakin kiusata niin silloin on päässä vikaa ja pahasti.

Ala juoruilla niistä kiusaajista kaikenlaista. Sehän se on pikkukaupungin elämän suola, mehevät juorut sekä se, että muut tietävät aina paremmin mitä sinulle kuuluu. Joku vakava tauti on aina mielenkiintoinen, laita vaikka sille huorittelijalle sellainen, esim. peräsuolisyöpä. Vannota, että asiasta ei saa kertoa kenellekään, niin se leviää nopeammin.

Asuin kerran vähän aikaa pienellä paikkakunnalla ja monet elämäni asiat tulivat minulle itselleni yllätyksenä, esimerkiksi että olin rakastunut henkilöön, jota en kylläkään tuntenut.

Mutta oli siinä uteliaisuudessa se hyvä puoli, että jos ei muistanut päivämääriä, niin pystyi aina naapurilta kysymään. Että milloinkas mulla oli sellainen komea tumma miesvieras kylässä tai milloin olinkaan Kreikanlomalla.

Yleensä itse kiusaajat ovat epävakaita persoonia, sairaita, huonoista kotioloista, jossa taustalla erilaisia ongelmia. Kuten alkoholismia, perheväkivaltaa ja naisen alistamista.

Myös itse kiusaajat ovat lihavia, rasisteja, tai muuten heikkolahjaisia. Usein myös yksinhulotajien lapsista tulee kiusaajia.

Kiusaaja on jo lapsesta asti ns. häiriintynyt epävakaa persoona ja kiusaajan rooli alkaa tarhassa, kouluissa, työelämässä, armeijassa eli siellä missä on sairas henkilö niin hän tuhoaa kaiken, jopa hyviä työyhteisöjä.

Näille kiusaajille ei auta kuin kostaa tai antaa niin monta kertaa turpaan, että muistaa sen ikuisesti. Näin se kiusaaminen saadaan loppumaan.

Joten kiusaajat olkaa varovaisia kun kuljette pimeillä kaduilla. Voit saada ikimuistoisen takaisin kiusauksen.

Kiusaamiseen pätee se, että pitää joko taisella voittoon tai paeta. Nyt oletat voivasi jäädä paikoillesi vaikka et halua taistella. Se ikävä kyllä tulee päättymään kannaltasi huonosti, joten ota vikkelästi jalat allesi niinkauan kuin olet vielä elävien kirjoissa.

Selviytyäksesi suhteet entiseen pitää katkaista, onneksesi olet vielä nuori ja elämä on edessä. Lapsuuden aikaista perhettä ja kavereita et välttämättä tarvitse mihinkään. Näet sen piakkoin, kuka todellisuudessa on se kiusaamisen ylläpitäjä, sillä hän ottaa sinuun yhteyttä jollakin tekosyyllä, vaikka olisit katkaissut välit, tai sitten hän käyttää jotakun viattoman oloista apuria siihen. Torpedoi kaikki vuodeksi pariksi, maailmasi ei siihen kaadu. Se olisi tärkeää ymmärtää, että kiusaaja saattaa olla hyvin lähellä piilossa, isä tai äiti, puoliso, sisarus kuka vain joka tuntee ja tietää kiusattavan elämänpiirin hyvin. Lykkyä tykö uuteen elämään.

Jos tuo mitä kerrot pitää paikkansa, niin juridisesti on todella jopa kovempi rikos, että jos netin kautta joku välittäisi valheita, joihin kunnianloukattu ei tiedoillaan ja tietämyksellään netistä voi edes puolustautua.

Lohdutukseksesi voin kertoa, että kiduttavaa on minullekin ollut keskustella tässä Suomi24.fi:a: itse luulin, että täällä keskustelupalstoilla normaalisti tuntemattomat vaihtaa keskenään anonyymeina ajatuksia ilman mitään sen kummenpaa, mutta en todellakaan ole osannut tai olisi osannut varautua siihen, että netin häiriköt systemaattisesti poistattavat kaiken normaalin viestinnän kiusaamansa viestien osalta. Pisteenä i:n päälle oli ahdistelu, missä minua puhutellaan lapsuuden lempinimelläni julkisesti tässä (Suomi24.fi:a): no en tule rekisteröitymättömänä TAI SAATIKA KOSKAAN REKISTERÖIDYLLÄ NIMIMRKILLÄ tähän minulle tuntemattomien Suomi24.fi:n, kirjoittamaan tuuntemattomille näitä nimettömiä harmittomia ajanvieteviestejäni, että minua keskustelupalstoilla herjaavat mulle tuntemattomat toisivat henkilöni esiin internetissä, kun itse en ole internetissä missään nettiyhteisöissä- EN MISSÄÄNN, enkä edes Facebookissa.

Kyllä minusta lapsuuden ajan kiusaajista voi irrottautua. Hetä kiinnostan minä enemmän kuin minä heitä. Itselleni se tosin tarkoittaa sitä, että ei voi esimerkiksi olla Facebookissa, mistä runkunrötvöt saisi tietoa itsestäni, eli toki ne siat rajoittaa vieläkin elämistä, koska tunkee takuulla urkkimaan mun ja mun läheisten ystäviä netissä, jos julkistaisin itsestäni mitään, ja rikolliiset varmaan siitäkin riippumatta. Ja nettihäiriöt vainoavat viattomia.

Mua ei lällällää ole kiusattu sen jälkeen kun lähdin koulukiusaajakoulusta, lälläl lää!!

Tutun kuuloista. Minuakin on elämäni ainakana haukuttu suoraan tai selän takana, vähätelty, naureskeltu tai hymistelty, suljettu pois porukasta tai muuten vain oltu ilkeitä. Onneksi on myös toisenlaisia kokemuksia, jolloin on myös ollut tosi ystäviä. Hyvät kokemukset ovat auttaneet huonoina aikoina. Yritä olla välittämättä. Etsi itsellesi mukavia asioita ympärillesi ja niitä asioita, joista pidät. Kun itselläsi on hyvä olla, muuta asiat eivät häiritse niin paljon. Minä löysin itselleni ihanan kumppanin. Ehkä sellaistakin kannattaa etsiä.

Olipa uskottava juttu. Koko kaupunki kääntynyt vastaan! Vieraat ihmiset tulee kaupassa haukkumaan huoraksi! Tuollaista ei tapahtu missään.

Tätä on perus suomalainen kateus.
Kun henkilön maine tärvellään sitä ei riitä puhdistamaan edes yksi ihmiselämä.

Kannattaa ihan oikeasti katsoa peiliin jos tuntuu että "kaikki kiusaa kokoajan" ja "kaikki puhuu paskaa". Ei ole mahdollista, että koko maailma on sua vastaan.

Sinulla saattaa olla esim. tiettyjä käyttäytymismalleja, jotka ärsyttävät monia yms.

Itselleni aikoinaan koettu koulukiusaaminen aiheutti aikuisiällä (nyt siis kolmikymppinen mies) täydellisen nollatoleranssin kaikenlaista kiusaamista kohtaan.

Jos aikuisiällä olen sattunut joutumaan minkä tahansa vastaavan kohtelun kohteeksi, olen ihan aina vetänyt tekijän rosikseen. Ja nimenomaan rosikseen siksi, että se on se laillinen ja fiksu keino tasata puntit, toisin kuin ns. turpaan vetäminen. Kunnianloukkaussyytteellä leipoo aivan helposti parin-kolmen tonnin laskun, joka koostuu sakoista, vahingonkorvauksista ja oikeudenkäyntikuluista. Näitä tapauksia on ollut muutamia ja syyllisille on tullut melkoisena yllätyksenä, että kaltaiseni ulospäin hillitysti käyttäytyvä mies pitikin puolensa ja järjesti heille rikostuomion ja kirvelevän laskun.

Se on helppo huudella, jos ei ole joutunut elämässä samanlaista kokemaan. Kyllä löytyy monia, jotka on myös käyneet samanlaista kohtelua läpi kuin aloittaja.
Aloittajalle, älä luovuta. Sinä olet upea ja arvokas sellaisena kuin olet, joskus paikkakunnan vaihto auttaa. itse niin tein ja elämänlaatu muuttui täysin.

Tärkeintä on löytää itsestään henkinen voima ja silloin löytää yleensä myös oikeita ystäviäkin.
Voimia sinulle.

- Minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
- Sitä saa mitä tilaa.
- Tee toisille sen minkä toivoisit muiden tekevän itsellesi.

Siis nämä juoruilijat ja paskanjauhajathan niitä luusereita on. Jokainen tekee virheitä, jos ne siitä jauhavat ja vaan muistuttavat, ihminen muuttuu. Oikeasti pitää päässä heittää aika pahasti, että aikuisiässä tuollaista vielä tekevät.
Ei siinä auta kun kovettaa itsensä, ja antaa vaan olla. Tai niinkuin monet täällä sanoneet, muutat pois, tosin idiootteja on joka puolella.. mutta myös hyviä ihmisiä.
Voit myös sanoa takaisin, itse olen oppinut sen. Myöskään kunnollinen turpaan veto ei ole paha ehdotus. Tiedän, että hieman provosoiva tuo viimeinen, mutta perkele ei kun kunnolla päin näköä, ja eikohän vittuilu ala loppua.
Voimia sinulle ja iloisia hetkiä elämään!! Keep up!. Tiedän mitä se on..

Olet saanut kokea kovia, mutta oletko varma, että totuus on nykyään tuollainen millaisena sen itse näet ja koet?? MItä jos menneisyytesi saa sinut tulkitsemaan nykytilanteitakin väärin? Kun ihmisellä on pahat haavat sielussa, niin sitä alkaa näkemään ja kokemaa sitä pahaa kaikkialla ja kaikissa.

Meni mihin tahansa, teki mitä tahansa, sanoi mitä tahansa, aina olet jonkun mielestä vääränlainen, tyhmä, ruma jne jne jne..

Tärkein asia elämässä, on ihmisen suhde itseensä. Jos tuo suhde on anteeksiantava, myötätuntoinen, hyväksyvä, rakastava, sillä pärjää elämässä, ja se kantaa vaikka maailman ääriin!!

Tietenkin on eri asia, jos joku tulee koskemaan ja ylittää luvattomasti omat rajat, silloin tulee kävellä poliisiasemalle ja tehdä rikosilmoitus, koska se ei ole sallittua, vaan laitonta.

Minkälainen suhde sinulla aloittaja on itseesi? uskotko muiden puheita kun he nimittelevät sinua tms? jos joku sanoo että olet koivu, uskotko siihen? etpä tietenkään. Uskot vain asioihin jotka herättävät sinussa tunteita, KENEN TUNTEITA?

Onko sinua lapsena rakastettu, onko sinut hyväksytty sellaisena kuin olet, tunsitko itsesi tärkeäksi lapseksi?

Oletko koskaan pistänyt merkille, että vaikka joku ihminen ei ole todella kaunis, hyväkroppainen mahtavan ihana, tms. niin hän on silti ulospäin erittäin sinut itsensä kanssa, ja varma itsestään?

Kun sisältäpäin tulee hyväksyntää, rakkautta, myötätuntoa jne. heijastuu se ulospäin itsevarmuutta, kiusaajaa ei kiinnosta tällaisen ihmisen härppiminen, KOSKA SE EI AIHEUTA KIUSATUSSA MITÄÄN.

Kerroit että olet hyvännäköinen jne. mitä luulet mitähän kiusaajat OIKEASTI ajattelevat sinusta? onko se taas heidän omaa epävarmuuttaan omasta itsestään, kun täytyy kiusata jotain ihmistä. Mitä sinulla on sellaista, mitä heillä ei ole?

Olin itse aiemmin juuri kuin sinä, nyt käyn terapiassa (olen jo aikuinen) ja jo muutaman kuukauden jälkeen olen vapautunut "muiden" ihmisten aiheuttamasta ahdistuksesta, koska selvisi, että ahdistusta aiheutin minä itse.

Jännää on myös se, että nyt kun olen sisäisesti vapautunut tuomitsevasta itsestäni, asioideni, ja elämäntyylini jne. kommentointi on vähentynyt huomattavasti ;) kuten sanoin, sisäinen viisas itsesi näkyy ulospäin jos vain annat sen näkyä! saatat olla itse itsesi tiellä :)

Ja muista: minä myös olin aiemmin itsemurhan partaalla, söin lääkkeitä ahdistukseen ja olin pohjalla viinapulloni kanssa, mutta SELVISIN! se tarkoittaa sitä, että myös sinulla on mahdollisuus ja OIKEUS selvitä.

Kateus voi olla yksi syy haukkumiseen. Esim. naiset haukkuvat ja kohtelevat huonosti jos sattuu olemaan hieman paremmin laittautunut :)

Eihän ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä. Voit pitää perheeseen yhteyden skypellä, puhelimella. Vierailemalla.

Jourut ja pahanpuheet on alkaneet elää omaa elämäänsä, eikä tilannetta pysty korjaamaan mitenkään. Moni uskoo niitä.Ja oman elämän erinomaisuutta parantaa kun jollain toisella menee huonommin.

Ellet löydä rehellistä puolustajaa itsellesi, suosittelen maiseman vaihtoa ainakin muutamaksi vuodeksi. Muualla asuminen voisi muutenkin avartaa ajattelua, kun voi olla rauhassa ja tervehtyä. Pääsisit irti teinivuosien törkyturvista nopeasti. Ehkä olisivat sitten aikuistunueet kun ja jos joskus palaisit.

Tai sitten olet ollut ns.kevyt kenkäinen nainen aikoinaan. Ei sellaset asiat unohdu ikinään pikku kylällä. Muutat eri paikkaan ni pääset siitäkin maineesta samalla.

Ja ainahan on syrjintää. Toiset on niin kateellisia kaikesta. Ylipäätään suomessa on tapana saada heti joku pinnalta alas,kun taas ruotsissa kannustetaan. Niin täälläkin pitäisi toimia.

Arvojärjestys laittaa ihmiset eri asemaan. Jotkut on parempi osaisia ja jotkut vähempi ja sitten on se väliryhmä.

Itsekin ihan perus tavantallaaja duunari ja duunariperheestä. En koskaan oo päässy piireihin ja nykyään en edes morjensta näitä parempi osaisia ns.entisiä tuttuja. Ei vois vähempää kiinnostaa. Työttömiä yleisesti ja pappa betalar. Itse ajan itse maksamallani autolla ja asun omassa maksamassani asunnossa.

Ei tätä nyt kukaan varmaan tajua,mut yrittäkää...

Muuttaa kauas ni sitten,kun saattaa muuttaa takaisin niin ymmärtää. "Muuttaa kauemmas ni näkee lähelle"

Oletko nyt aivan varma ettet käyttäydy/ole käyttäytynyt jotenkin sopimattomasti/väärin muita kohtaan?

Miksi miehetkin sinua kiusaisivat jos kyse olisi siitä että he olisivat kateellisia ulkonäöstä ja fiksuudestasi? Olisit varmasti miesten mieleen enemmänkin. Naiset nyt saattaisivatkin olla kateellisia.

Kuulostaa oudolta että ihmiset jaksaisivat nähdä vaivaa kiusatakseen jos et ole heille tehnyt mitään.
Ja se että ystäväsi kaikkoavat yksi kerrallaan viereltäsi kertoo minusta jo paljon... oletko ollut ystävyyden arvoinen?

Tai sitten minä olen aivan väärässä ja olet suloinen väärinymmärretty tyttö, siinä tapauksessa suosittelen maisemanvaihtoa :)

Elämäni on ollut kurjaa sortovallan alla, mutta pistetilanne on onneksi vielä korjattavissa. Joudun luopumaan kaikesta: perheestä, kodista, ystävistä ja jopa vaatteista. Minä lähden tästä ulottuvuudesta, mutta en todellakaan yksin. Otan heistä osan mukaani.

Minä oli kiusaaja, koulutoveriani kiusasin -60-70 vaihteessa. Se asia tulee ajoittain mieleeni,tunnen kovaa syyllisyyden tunnetta asiasta. En tiedä elääkö tämä kohde ,haluaisin pyytää anteeksi. Uskon ,että kiusaajalle asia tulee eteen jossain vaiheessa.

Minuakin haukuttiin vähän samalla tavoin entisellä kotipaikkakunnallani. Olen kauan sitten muuttanut sieltä pois, mutta aina kun tapasin vanhoja tuttuja niin vuosikausia sen "vaistosi" että mitä musta puhuttiin seläntakana. Kun kerran saa sellaisen hyljeksityn roolin jossain pikkukylässä, niin ei siitä välttämättä noin vain pääse eroon. Jokin ihmissuhdekonflikti saattaa myöhemmin aktivoida vanhat jutut ja siinä sitä taas ollaan. Loppujen lopuksi minusta se oli vain huvittavaa, kun joku puolituntematon entisen tutun tuttu alkoi äkkiä selittää itsestä aivan omituisia juoruja, jotka ihan rehellisesti sanottuna olivat melkoisen lennokkaalla mielikuvituksella kyhättyjä. Kun sitä juoruilua seurasi sivusta ulkopaikkakuntalaisena vuosikausien jälkeenkin, niin se tuntui erikoiselta ja vähän absurdiltakin.Ihmiset kohtelivat minua aivan erityisellä tavalla siellä paikassa, onneksi en jäänyt asumaan sinne koska osaan kuvitella millaista helvettiä olisi elää sellaisen halveksunnan ja juoruamisen keskipisteessä. Se tekee oikeasti jo itsessään vainoharhaiseksi.

Sinulle ollaan kateellisia tod.näköisesti. Jostakin ihmisestä voi tulla jonkinlainen kohde jonka kautta ihmiset purkavat omia tunteitaan ja pönkittävät omaa asemaa ryhmässä. olisiko taustalla joku kateellinen nainen jolla valtaa porukoissa ja jota miellyyttääkseen nämä miehetkin haukkuu?

Minä muuttaisin paikkakuntaa jos se on liian pieni.
Jos sinulla ei ole mahdollista niin on pakko taistella. On pakko antaa kärsimys takaisin seurausten muodossa. Jos kuitenkin laitat kunnianloukkaus syytteet niin saata takaisin taas itsekkin kaikkea. On vaikea miettiä väistääkkö vaiko tasitella.

Voisin jopa suositella vaikka se kuullostaa moraalittomalta antaa samalla mitalla eli kiusata takaisin.

Minä koin samaa yleensä kaikkien naisten taholta ja nämä naiset saivat vielä valheillaan miehetkin minua vastaan. Se johtuu aina naisten taholta kateudesta. Minua kohtaan on naiset ollu aina kateita koska olen aika eksottisen värinen (ainakin hiukset ja silmät) ja muutenkin ihan eri näköinen piirteiltäni kuin suomalaiset naiset niin sitä kateutta on saanut ikänsä niskaansa, vaikka olen hiljainen, kiltti ja todella ujo jopa arka enkä ole tehnyt pahaa kärpäsellekään, mutta kummasti sitä löytyy minusta kerrottavaa kun se mielikuvitus on kateellisella naisella ääretön.

Sama meno on meillä kaikilla. Sitä vain kuvittelee olevansa ainoa. Nämä sinun kuvittelemasi kiusaajat ovat itse kiusaamisen kohteena ja toimivat samoin kaikkia kohtaan kuten me kaikki. Elämä on mitä näet ympärillä eikä vain sinun kohdalla.

Palkkaa joku iso häijyn näköinen mies vähäksi aikaa ja sitten kuljeksit sen kanssa kiusaajien tykö. Se mies voi sitten vähän pelotella niitä. Pelottelu yleensä tepsii kiusajiin. Mua kiusattiin joskus ala ja hiukan yläasteellakin mut sitten ne sai kuonoon.

Olin hiljainen ja kiltti silloinkin mut kyllä mä puolustin itseeni. Olin kiusaajia pidempi, isompi ja voimakkaampi joten äkkiä se kiusaaminen loppui kuitenkin.

Tyypillistä tapahtumaköyhän pikkupaikkakunnan elämää puhua kenestä mitäkin ja suhtautua epäluuloisesti muihin ihmisiin. En usko että olet ollenkaan ainoa vastaavassa tilanteessa oleva. Muutama vuosi jossan muualla suuremmissa ympyröissä vos tehdä sinulle hyvää

Sitten vasta kun sinut raiskataan, silpotaan, poltetaan, kidutetaan niin sitten on aihetta valittaa. Tämä on normaalia elämää Suomen ulkopuolella.

MUUTA ISOON KAUPUNKIIN ! ! !

Survivor - Burning heart

Todella törkeää tollanen,ihmiset ovat typeriä,ei ole muuta tekemistä,kun vahtia ja vatvoa toisten asioita. Mutta jos sinulla on sellanen maine,pukeuduit ennen paljastavasti ja entiedä,mutta olitko ns kaikkien ukkojen kanssa sillei....?? oletko vielä sellainen...? mutta joskus sitä leimaa saa kantaa pitkään..sinänsä typerää,kun ihminen voi muuttua. Tiedän minunkin paikkakunnalla sellaisia,joista supistaan,että tuokin oli sellanen joskus..itsekin asun aika pienessä paikassa.

Kun olet nähnyt etteivät he lopeta, tästäkin viestiketjusta nähdään että uhria syyllistetään, älä jää odottamaan ja argumentoimaan, ettei tällaista saa olla.
Vaikka puheesi on rehellisen kuuloista.
Olen sinua 30 vuotta vanhempi, lähdin 19 vuotta sitten paikkakunnalta, he parjaavat minua edelleenkin, huomaa etten ole tavannut ketään siellä asuvaa, monet ihmettelevät.
Älä takerru tuohon syöttiin että alat selitellä ehkä he juuri sitä odottavat.
Kiusaaminen on usein niin ovelaa ettei ole näyttöä, minun tapauksessani muutama henkilö pyysi jopa rahaa, sitten perässä juokseminen ehkä loppuisi.
Mielenvikaisuus on liian usein sosiaalisesti hyväksyttyä.
Ikävä sanoa mutta itse joudut kärsimään jos et sanoudu irti porukasta.

Loppuu.
Lähdet nyt pois tilanteesta. Ja jos aina vaan alkaa uusiksi, niin käytöksessäsi on jotain vikaa.

Muutat pois. Aloitat uuden elämän, jossa olet kiinnostunut työkavereista ja alat hankkia uusia ystäviä uudessa kaupungissa, esimerkiksi harrastuksien kautta.

Tai sitten alat vapaaehtoistyöhön. Omaan kaupunkiin tai vieraaseen.
Minua on kiusattu, mutta uusi alku onnistui. Miksei sinulla onnistuisi? Vai oletko itse riippuvainen tilanteesta?

En jaksanut lukea koko ketjua koska tämä on niin pitkä ja löysinkin tämän ketjun vasta nyt etusivun kautta, mutta luen heti kun on mahdollista.

Voi, olen sinua jonkin verran nuorempi mutta tutulta kuulostaa tuo kohteleminen...

Eli siis aivan hirveää!

Sairastuin myös itse psyykkisesti ja fyysisesti kiusaamisen seurauksena ja käynyt toden todellista tuskaa läpi niiden asioiden takia...

Oma kiusaamiseni on jo onneksi ohitse, mutta traumat jäi ja varmasti aina tulee olemaan jonkin sortin pieni henkinen arpi vaikka suurimmat haavat hoitaisikin aika, terapia ja elämän muuten järjestyminen.

Millaset välit sulla on vanhempiisi ja omaan perheeseesi muutenkin jos on sisaruksia tms?

Itse tein aikanaan sellasen päätöksen peruskoulun loputtua, kun minähän lopetin sillon kokonaan koulun kun ei ollut enää mikään pakko mennä kouluihin kiusattavaksi ja siirryin sitten isäni avustuksella työelämään, niin se päätös oli sellanen että jos koskaan enää kiusatuksi joudun niin kerron siitä aivan varmasti heti vanhemmilleni oli ikä mikä tahansa ja en jää sen jutun kanssa yksin!

Sillon peruskoulussa tein sen virheen että en koskaan kertonut vanhemmilleni kiusaamisesta, koska ajattelin sen olevan jotenkin noloa jos "menisin" rollimaan ja siitä tieto menis tietysti sitten opettajille kouluun ja se asia menis käsittelyyn jne... toi oli sellasta lapsen lapsellista ajatusmaailmaa ja sillon sitä tuntu kun aikuiset oli aina toitottanu et " jos ikinä koulussa mitään kiusaamista tulee, niin heti pitää kertoa siitä kotona! " ajatteli aina niistä aikuisten sanomisista ite tyyliin että " v*ttu nuokin on tyhmiä ja eivät tajuu mistään mitään " mutta mitä aikuisemmaksi sitä itse tulee, rupeaa käsittämään nuokin asiat eritavalla ja ymmärtää täysin miksi olisi pitänyt kertoa ja ettei siinä oikeasti ole mitään noloa, vaan se on vaan avuks sulle itselles. Koska kiusaaminen on AINA väärin !

Toi mitä sä oot penskana tehny on = ei mitään. Niin oon minäkin tehny ja moni on tehny vielä pahempaakin. Ei toi niinku että on pukeutunu seksikkäästi ja joskus että on ollu vähän vähemmänkin sitä vaatetta päällä ole mikään oikeutus kiusaamiseen. Todellakaan.

Ja ihan oikeesti, sä oot nyt aikuinen ihminen niin rupee kanssa vaatii sitä oikeutta itselles. Todellakin meet ja hankit ne kunnianloukkaussyytteet. Mitenniin ei se mitään auttais?? ootko kokeillu... sit voisivat ehkä tajuta että oot tosissas ja jos sulla ei oo voimia yksinään pyörittää tuota juttua, niin ei se mitään, sillon pyydät niiltä perheenjäseniltä tukea ja apua ja hoidetaan toi asia yhdessä pois millä keinolla hyvänsä.

Sinä oot nainen arvokas ja vihoviimenen keino on tappaa ittensä, vaikka tiedän senkin tunteen. Usko pois mua ja kerro tosiaan kuulumisias et miten asiat jatkossa menee ja pärjäile

Ei sun tarvii kärsiä kiusaamisesta. Muuta muualle, se olis hyvä ratkaisu vaikaoot asunut siel mis asut ja se on rakas paikka niin sulla on elämä edessä. Kohta et voi enään missään kulkea tai tehdä mitään jos et hae apua ittelles. Voisit kokeilla muualla asumista niin pääset kiusaajista ja saat mielenrauhan.

Tunsin yhden Helsingin lähellä olevasta pikkukaupungista tytön, joka oli ollut koko alueen vihaama ja kartettu, ei se mitenkään muista ihmisistä poikennut, puhui vain kaiken aikaa hirveän arkipäiväisiä asioita, mukava tyyppi, oli 90-luvun loppupuoli ja hän muuti Helsinkiin ja siihen aikaan teknopiireissä ihannoitiin, kusipäisintä ihmistyyppiä, mikä on suunnilleen keksitty ja sellaiseksi se itsensä muutti, supermulkuksi ja sitten se pyöri niissä teknopiireissä ja oli muka joku.
Muuta ehdottomasti pois, mutta älä tee sitä minkä tämä ääliö teki.

Sosiaallinen homostelu miesten kesken räjähtää ennemmin tai myöhemmin silmille.

Ei ole elämä aina helppoa,minua kiusattiin koulussa eniten yläasteella ja sen jälkeen on ollut jos jonkimoista vinoilijaa ei sovi unohtaa myöskään sitä,että pienituloisena olen joutunut pääministerimme luoman korkean verotusjärjestelmän maksajaksi 24% alv tekee kipeää ei tässä ole varaa juhlia tylsää koko elämä.On se erikoista että toisia kiusataan koko elämä ja toiset pääsee aina kuin koira veräjästä vaikka kuinka tekisivät pahuutta!

Minulla on vastaavanlainen kiusaamishel-vetti kokemus takanapäin. Tulin uskoon ja kirous poistui elämästäni. Entiset kiusaajani ovat jopa tulleet pyytämään anteeksi tekojaan ja olen saanut heistä hyviä ystäviä. Jumala voi paljon, kannttaa kokeilla.

Kauheaa tuo kiusattuna olevan elämä :-( kenenkään ei pitäisi kokea sellasta, mutta onneksi on meitä muitakin joilla on samankaltaisia kokemuksia, ja vertaistukeakin on saatavissa. Kukaan kiusaaja ei ole ongelmansa kanssa yksin onneksi, Aina löytyy apua! suosittelen: http://www.facebook.com/groups/10150147232245657/

MUUTA!!!!!!

Entä jos perusperiaatteisiisi kuulu olla koskaan kirjautumatta Facebookiin?

Siellähän kiusaamista tapahtuu useammin kuin päivittäin...

Jos tämä ketään kiusattua tai kirjoittajaa yhtään lohduttaa niin kerron oman tarinani. Olin koko lapsuuden ajan kiusattu, niin kotona kuin koulussakin. Itse aloin purkamaan pahaa oloani kiusaamalla muita koulun oppilaita. Myöhemmin kun täytin noin 20 vuotta aloin tajuamaan kuinka väärin tein ja halusin pyytää kiusatuiltani anteeksi mutta en uskaltanut. Lopetin kyllä kiusaamisen ja aloin heidät tavatessani puhua, muuten vain samalla toivoten että he pystyisivät unohtamaan pahat sanani ja sen kuinka hölmö olin aikoinani kun purin pahan oloni heitä kohtaan.

Myöhemmin minusta tuli duunari. Työpaikalla on yksi oikeastaan niin sanottu "hirviö", joka kiusaa muita työntekijöitä, niin minua myöskin. Milloin kukakin on tyhmä, läski, ei osaa sitäkään, "mennään tuonne ettei tarvitse auttaa tuota yhtä". Lähes jokaiseen mielipiteeseen vastataan pilkallisesti, jos kyseenalaistetaan kyseinen "hirviö" niin karjuu vastaosapuolen hiljaiseksi. Ihminen joka roikkuu johtajan toimiston ovella "ilmoittamassa" jokaisesta virheestä. Nyt mitta on tullut täyteen. Olen yrittänyt ymmärtää mutta EN ENÄÄN. Etsin itselleni uuden hienon työpaikan. Ei vanhempia kiusaajia saa enään lopettamaan kiusaamista. Jos on yli 30v ja on kiusannut koko ikänsä niin on turha lopettaa heidän kiusaamisensa puhumalla. Ja kirjoitusten aloittajalle. Sinusta voi tuntua että parasta mitä elämällä on sulle enään tarjota/viimeiset onnenrippeet, löytyvät sinun omalta paikkakunnaltasi. Uskoakseni olet liian lannistunut uskomaan että muualla on parempaa. Kuuntele itseäsi ja sano itsellesi että tähän on tultava muutos. ÄLÄ TEE ITSEMURHAA!!!!. Se on viimeinen ratkaisu. Koita vaihtaa paikkakuntaa edes hetkeksi ja ymmärrät että kaikki eivät ole samanlaisia ja kaikkialla ei ole kiusaajia. Alat sen jälkeen kyläilemään usein sukulaistesi luona, pidät puhelimitse yhteyttä ja varsin hyvä neuvo on että hommaat facebook tilin ja pidät vaikka päivittäin heihin yhteyttä sitä kautta. Joudut enään harvoin kohtaamaan kiusaajasi ja toivottavasti elämä alkaa taas hymyillä sinulle taas.

Pikkupaikkakunnat on mitä on. Usein kuitenkin kyseessä on vain muutama negatiivisiä juttuja levittelevä henkilö. Enemmistö ihmisistä suodattaa huhuja kokemuksella.

Koita katsoa huomiseen ja muista olet rakas vanhemmillesi. He tarvitsevat sinua. Olet todella hyvä ihminen. Parhaiten selviät unohtamalla muiden jutut. Keskity siihen mitä hyvää elämässäsi on. Tiedät että huhut eivät ole totta. Kärsit muiden ihmisten pahuuden tähden, mutta turhaan. Parhaiten selviät kun koitat ajatella positiivisia ajatuksia. Harva uskoo kaiken mitä muut väittävät. Mitä välität sellaisista miehistä, jotka eivät ole arvoisiasi. Kokeile vaikka nettitreffejä.

kiusaaminen ei välttämättä tarkoita että kiusattavassa olisi jotain vikaa, joku sattuu aina silmätikuksi, yleensä joku joka on vasta muuttanut paikalle, ihmiset, varsinki lapset ja nuoret osaa kiusaamisen jalon taidon.

tiedän asian molemmin puolin. se vanha sanonta että joukossa tyhmyys tiivistyy, on totta, ikävä kyllä. uuteen porukkaan on hankala päästä sisään jos ei jaksa tapella

varmaan tytöillä/naisilla vielä hankalampi kuin miehillä. tosin sulla on ollu alusta asti ongelmia. monesti silloin on joko kateus tai pelko kyseessä.

Keksi parempaa

Kiusaaminen ei lopu koskaan ellei Orwellin unelma toteudu. Samat kiusaajat jotka kiusaavat ihmisiä, he kapinoivat Orwellin järjestelmää vastaan koska he eivät halua asettua orjan asemaan. He kaipaavat vapautta, mutta he käyttävät vapautensa toisten ihmisten kyttäämiseen ja toisten ihmisten elämän puuttumiseen.

Minäkin kysyin ala-asteikäisenä isolta siskoltani milloin kiusaaminen loppuisi ja iso-sisko sanoi että kyllä ihmiset aikuistuvat ja lopettavat kiusaamisen ylä-asteikäisinä. No mopotustahan tapahtui tietysti seiskaluokalla. Eikä kiusaaminen loppunut siihen. Kun kysyin uudestaan niin iso-sisko sanoi että dorkat kiusaajat menevät amikseen ja fiksut menevät lukioon. No kyllä sinne lukioonkin tuli niitä kiusaajia. Ne kiusaajat eivät liiemmin pärjänneet lukiossa ja saivat heikkoja numeroita, mutta ei se hirveän juhlaa ollut minunkaan osalta se lukio kun sai nimittelyä kuunnella sen vuoksi että olin melko arka, ujo ja pelokas koska olin oppinut pelkäämään ihmisiä ja etenkin kiusaajia. Myöhemmin aikuisiässä törmäsin ravintolassa yhteen tällaiseen kiusaajaan jonka kanssa tuli neutraalisti ja rennosti puhuttua kun en humalassa pelännyt häntä enkä enää liiemmin pelännyt muutenkaan ihmisiä. Koska olin rento ja kykenin juttelemaan, sanoi tämä kiusaaja lopuksi: "Pidä ittes miehenä." Hän arvosti minua koska en ollut samanlainen pelkuri mitä olin vielä lukiossa.

Kuitenkin nyt myöhemmin olen huomannut että isosta siskostani on tullut samanlainen kiusaaja ja itseasiassa hän on jo aiemminkin ollut omanlainen kiusaaja joka piikittelee ihmisiä vaikka hän on jo 40 vuotias. Hän yrittää löytää vikoja muista ihmisistä jotta hänestä itsestä ei löydettäisi vikoja. Hänen ongelmana on ollut se että hän on valehdellut mm. siitä että kiusaaminen loppuisi jossain vaiheessa, mutta on hän muistakin asioista valehdellut. Hyökkäys on kenties paras puolustuskeino ja tämän vuoksi hänkin yrittää löytää vikoja muista ihmisistä jotta pääsisi piikittelemään muita ihmisiä heidän vikojen pohjalta jotta muut ihmiset eivät pääsisi syyttämään häntä hänen omista vioistaan. Hänelläkään ei mene elämässä hyvin koska hän on tehnyt virheitä ja ilmeisesti tätä kautta ihmisestä tulee kiusaaja kun ihminen ei halua myöntää itselleen tai toisille ihmisille sitä että itsessä olisi jotain vikaa.

Kiusaajista tuskin kannattaa välittää koska heillä ongelmana on se että he pelkäävät ihmisiä jotka eivät ole tehneet yhtä paljon virheitä mitä he ovat tehneet. Toisaalta jos kiusaajista ei välitä niin he yrittävät kaikin keinoin tehdä kilteistä ihmisistä pelkureita jolloin pelkurit on helppo vetää samaan kuoppaan missä he itse ovat. Kiusaajat yrittävät usein saada toiset ihmiset tekemään samat virheet elämässä mitä he ovat tehneet. Kiusaajat eivät kuitenkaan kerro toisille ihmisille omista virheistä. Sitten kun uhri on vedetty samaan kuoppaan niin sitten ollaan iloisia ja naureskellaan siitä kun toinenkin ihminen on samassa jamassa missä itse on.

Muistan joskus lukeneeni..jostain kirjoituksen jossa eräs henkilö (raamatullisesta maasta) valitteli että häntä vainotaan ja hänellä on vihamiehiä. Joku viisas oli neuvonut että odottaa vain kärsivällisenä. Niin eräänä päivänä huomaat että kaikki vainoojasi menevät kuolleena ohitsesi virran mukana ja että sinä katselet heitä kun he lipuvat virran mukana.

Kun kunnioittaa itseään ja katsoo kuin matkan päästä kiusaajien toimintaa, niin että näkee kuin suurennuslasilla kärpästä tarkastellen näiden tyhmän hyörinän, niin asioihin saa sopivaa etäisyyttä. Nyt nähdään, miten YLEISTÄ kiusaaminen on ja miten MONI SIITÄ ON KÄRSINYT, ei ole mitään syytä antaa periksi! Tässäkin on JOUKKOVOIMA tukemassa aloittajaa.
Itse olen tarkkaillut lievää ahdistelua jota joskus kokenut ja se näyttää kiihkottomasti tarkasteltuna OUDOLTA toiminnalta, ikäänkuin nämä ihmiset toimisivat jotenkin jonkin voiman pakottamina ja henkilöinä he ovat kumman kasvottomia ja persoonattomia. Sen vaikutelman saa myös, että heillä ei ole oikein kummempaa ajatustoimintaa, kun mielipiteet ovat kuin samasta muotista. Kiusaajista voi tehdä luetteloa, jota onkin kiva tutkiskella myöhemmin ja kertoilla tutuille, mitä kukin on suustaan päästänyt.

Piiskalla harhakuvitelmat karisevat..

Mitäs jos kiinnittäisit huomiota pukeutumiseen ja käyttäytymiseen, joku on varmasti pielessä jos ventovieraat haukkuvat sua!

Kasvata vain raudan kova selkäranka. Itse olen aloittajan kaltainen silmätikku. Ihan jokapaikassa saan kuulla haukkuja ja arvosteluja minusta. Minkäs sille teet. En jaksa enää välittää ja keskityn itseni kehittämiseen. Oli mukava kuulla, että nyt kun elämäni on kohdillaan, niin entiset ystäväni levittävät minusta kaiken maailman juttuja. Siihen auttaa ainoastaan se, että asetut muiden yläpuolelle. Ajattelet, että mitä väliä muiden sanomisista. Itse ainakin olen ajautunut siihen pisteeseen, että en edes yritä peittää närkästymistäni toisia kohtaan. Toisin sanoen jos toinen on jotenkin ärsyttävä, niin teoilla osoitan sen ärsyttävän minua. Muiden haukkumiseen minulla ei riitä energia. Lähinnä minua huvittaa se kuinka ihmiset jaksavat kiinnostua tekemisistäni niin paljon.

Olen päätellyt, että kiusaamiseni liittyy jotenkin tunnekylmyyteeni. En ole sellainen hali pusi -ihminen, joka jaksaa kuunnella ihmisten höpötyksiä ja kuulumisia. Keskityn niin paljon kehittävän tekemiseen. Olen melko tunteeton ihminen, koska elämä on tehnyt minusta kylmän. Lisäksi olen todella hyvännäköinen ja miellyttävän oloinen, niin monet varmaan kuvittelevat, että sen takia minun tulisi kestää kaiken maailman arvostelua.

Olen väleissä vain kahden ihmisen kanssa ja toinen heistä on oma äitini. Toinen on poikaystäväni, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen.

Muuta pois,niin minä tein, vain juntit jää tuommoiseen kylään.

Unohdetaan ulkonäkö, se ei liity tuohon. Etkä tarvitse ehostaa itseäsi muita varten.
Sisäiset ongelmat eivät myöskään parane siitä, että yrittäisi löytää jonkun jostain nettitreffeistä.

Mitäpä tapahtuisi, jos et pitäisi itseäsi enää uhrina?

Nyt ehkä samastut kyseiseen rooliin niin paljon, että universumin laki ottaa ohjat käsiin ja tuo sinulle aina magneetin lailla kertomiasi tilanteita vastaan.

Pääsisit helpommin pois siitä kierteestä heittämällä uhrin roolina oleminen pois ja alat keskittyä tähän hetkeen.
Voit aina itse muokata elämääsi mieleiseksi ja se muokkaaminen tapahtuu sisälläsi.
Niinkuin joku sanoi, ota etäisyyttä mutta älä yritä olla välinpitämätön.
Tarkkaile itseäsi, sekä muita.
Joillakin voi olla paha olo ja peilaavat sen sitten sinuun. Vaikka se mitä he huutelevat, ovatkin ne huutelemansa asiat heissäkin, muista se.
Että jos haluat välttämättä olla surullinen, ole surullinen heidän puolestansa.

Moi,

kyllä se pitäisi jossain vaiheessa loppuu... Suomi valitettavasti yleisesti ottaen kiusaamisyhteiskunta. Muistelen, että ainoa aika elämässäni milloin minua ei olla kiusattu, on ollut kerhossa. Siellä kaikki olivat kivoja toisilleen ja ehkä siinä auttoi sekin, että kaikki me lapset olimme samoista pihapiireistä ja sitten jatkettiin leikkimistä hiekkalaatikoilla.

Tarhassa ilmapiiri sitten muuttui kun alkoi tulemaan lapsia "ison tien" toiselta puolelta mukaan. Ymmärtääkseni kiusaamiset liittyvät kiusaajien omiin epävarmuustekijöihin ja kova halu olla muiden yläpuolella. Koitin olla provosoimatta ketään ja kaikkien kanssa toimeentuleva mutta ei se auttanut. Peruskoulussa 1- vuosi oli kiva mutta se asteittain koveni toisesta luokasta eteenpäin. Peruskoulu loppui ja oli aika siirtyä lukioon - taas 1. vuosi oli kiva ja oli mukavaa tutustua uusiin ihmisiin mutta sitten se muuttui taas painajaiseksi. Lukio loppui ja koitti AMK. Jälleen 1. vuosi oli mukavaa aikaa ja eteenpäin mentiin vauhdilla kunnes ilmapiiri muuttui taas näykkiväksi mutta tällä kertaa eivät kaikki lähteneet mukaan, jotkut olivat onnistuneet aikuistumaan.

Kaikesta näistä vuosista opin ihmisistä, että joillain ihmisillä on tarve saada murskattua toinen vaikka mitään syytä ei olisi. Miksi siis joudun kiusattavaksi - syy löytynee huonosta kuulosta ja enkä pärjää ilman kuulolaitetta. Sama homma olisi jatkunut työelämässäkin mutta katkaisin sen heti kun pystyin - olin oppinut, että vastataan samalla mitalla vaikka kaikkien kuullen ruokalassa - ensin tosin varmistin, että firman johto on nähnyt, että pärjään työelämässä jopa paremmin kuin keskiverto työntekijät. En ole menettänyt uskoa elämään vaan näistä ihmisten aiheuttamista vastoinkäymisistä olen sisuuntunut vaikka koen koulumaailman kokemuksista edelleen epävarmuutta toimia ryhmässä.

Koulumaailmasta on jäänyt mieleen pelko, että jossain vaiheessa taas tulee vastaan ihmisiä, jotka eivät ymmärrä huonokuuloisen arkea. Koulumaailmassa lisäksi sain usein kuulla, ettei minusta ole mihinkään ja olen turha ihminen tässä elämässä.

Kiusaaminen johtui siitä, että kouluaikoina koin olevani hieman paniikissa aina tuon kuulemisen kanssa. Ja sekos riemastutti potentiaaliset kiusaajat liikkelle. Hoidin kuitenkin asiat jämtisti ja olin rehellinen vaikka aloin varomaan kertomasta kaikkea itsestäni satunnaisille tutuille.

Muutamia esimerkkejä millaiseksi se voi mennä:
-seksuaalista ahdistamista
-vähättelyä ja nollaamista
-julkista nöyryyttämistä
-valheiden levittämistä ja panettelua
-ahdistellaan edelleen ja soitellaan eläkkeellä oleville vanhemmille (itse olen jo 40v) mukamas ystävällisesti ja udellaan siinä sivussa elämästäni, seuraava soitto päätyy poliisin tutkittavaksi, nimikkeellä ahdistelu ja kotirauhan häiritseminen.

Ei ihmiset tyhjästä revi, jos sinulle tuntemattomat ihmiset haukkuvat sinua. Olet omasta mielestäsi kaikinpuolin tavallinen. Käyttäydyt omasta ja kavereiden mielestä tavallisesti, mutta onko kuitenkin jotain sellaista sinun käytöksessäsi mikä ei ole tavallista? Olet ehkä "euroopan omistaja", "ylpeä", "minä olen kaunis" jne.. Olet aina käyttäytynyt noin ja se on sinulle normaalia, muille ei. Kuvittelet itsestäsi liikoja. Tuohon sepustukseesi viitaten, sanoisin jo että minuakin ärsytti. Kuullostat todella omahyväiseltä.

Kuulostaa tutulta!!! Minuakin kiusattiin jonkin verran koulussa, jo silloin vaikken tehnyt kenellekään mitään ja olin hiljainen ja aika paljon omissa oloissani. Myöskin kuvailisin itseäni kiltiksi, älykkääksikin ja ujoksi. Nyt taas kun olen melkein 30-v on pari tiettyä ihmistä alkanut "kiusata" vaikken ole tehnyt heille mitään!
Haluaisin vain olla rauhassa ehkä se on jonkinlaista kateutta, en tiedä. Olen aika kaunis ja miehiltä ei koskaan tule tätä kiusaamista vaan pelkästään naisilta.
Myöskin minusta levitellään juoruja ja asioita, jotka on yli 10 vuotta vanhoja... En osaa muuta neuvoa antaa kuin pysytellä mahdollisimman kaukana tietyistä ihmisistä ja jos sattuu näkemään niin nokka pystyyn vaan ja eteenpäin:)

Hei! Voin kertoa minulla on samanlaisia inhottavia kokemuksia ja olen kanssasi saman ikäinen. Ota yhteys ammattiauttajaan. Lupaa ettet tee itsellesi mitään.
Jaksamista ja ajattele et elämä on vasta edessä älä anna periksi.

Muuta pois.

Tuolla paikkakunnalla sinulla ei ole elämää.

He ovat jostain syystä muodostaneet sinusta oman käsityksensä, eikä mikään asia maailmassa saa sitä muuttumaan. He eivät näe sellaista, että sinä olisit muuttunut.
He eivät näe sinussa mitään muuta kuin sen, mitä juoruja siellä on, eli et voi oikeasti tehdä yhtään mitään,. mikä muuttaisi heidän käsitystä sinusta paremmaksi.

Asuin tuollaisella pikkupaikkakunnalla aikoinaan.
Monta vuotta.

Muutin sinne toisaalta, perheeni kanssa. En osaa sanoa, mitä oikeasti väärää tai väärin teimme. Toki joo se, että luotin viranomaisten vaitiolovelvollisuuteen ja kerroin terv.huollon henkilöstölle paljon asioita, luottamuksellisia. Ne kait sitten vuotivat, kun kaikki olivat toistensa sukulaisia.. en tiennyt sitä.

Lopulta tajusin, että minusta kulkee siellä pitäjässä sellaisia juoruja, että ne ovat haitaksi minulle, mutta myös lapsilleni. En voinut tutustua uusiin ihmisiin, kun jostakin he saivat kuulla minsta asioita, joiden todenperäisyys on aivan kyseenalainen, ja käänsivät sitten selkänsä.
Emme me voineet elää siellä.
On mahdotonta olla koko yhteisön sylkykuppu ja hylkiö.

Etsi muualta opiskelupaikka,a sunto, työpaikka. Muuta. Lähde pois. Se on pienempi kipu ja pienempi paha kuin elää tuon kaiken keskellä.
Älä kerro suunnitelmistasi kellekään, älä edes niille, joita tällä hetkellä pidät ystävinäsi.

Muuttaessasi totea vain meneväsi vähäksi aikaa asumaan asian xx takia toisaalle. Älä polta siltoja takanasi.

Jos nyk. paikkakunta saa poissaollessasi kultareunukset, voit aina palata takaisin.
Mutta luulen, ettet tule kaipaamaan. Tulet kohtaamaan ihmisiä, jotka kohtelee sinua hyvin, ovat ystävällisiä, tutustuvat sinuun aidosti kiinnostuneina sinusta, ja arvottavat sinut sen perusteella mitä todella olet, sinun itsesi perusteella.

Se voi olla alkuun hämmentävää.

Mutta sitten, voi miten ihanan vapauttavaa,

Meikän kiusaaminen loppui siihen paikkaan, kun ajoin pääni kaljuksi.

Ei enää kiharaa tukkaa.

Onpas tämä keskustelu nyt ottanut tuulta alleen.. En siis tarkoittanut sitä että ne tuntemattomat ihmiset eivät minua tiedä, ja tulevat haukkumaan huoraksi. Tarkoitan siis että en henkilökohtaisesti tunne näitä ihmisiä, mutta pikkukaupungissa kaikki tietävät kaikki..

En usko ihmisten vihan ja kiusaamisen takana olevan kateus, en siis brändää itseäni mitenkään erityisen hyvännäköiseksi tai hyväkroppaiseksi, olen tavallisen näköinen.

Tämä on ehkä kohtuuton pelko, mutta pelkään että joku täällä tunnistaa minut, niin en ole uskaltanut kertoa aiheesta enempää.

Takana on huono parisuhde, väkivaltaa exäni osalta, ja alkuaikoina minä petin häntä. Opin kuitenkin virheistäni ja olen parin vuoden aikana kasvanut paljon, mutta kiusaamisen alettua uudestaan (exäni on heittänyt lisää vettä myllyyn kun on halunnut pelastaa oman maineensa) ja väkivallan jatkuessa minusta tuli äärimmäisen läheisriippuvainen exääni kohtaan. Olin (ja olen) erittäin yksinäinen ja tunsin olevani älyttömän paljon huonompi ihminen kuin muut. Rupesin tottakai kontrolloimaan eksäni menemisiä vaikkemme olleetkaan enää yhdessä. Tiedän että olen tehnyt väärin, ja tiedostan myös oman läheisriippuvaisuuteni, mutta nyt eksäni ja hänen kavereidensa ja entisten omieni kautta sen tietävät myös kaikki muut. Tuntuu tajuttoman pahalta lukea että jotkut eivät usko että tällainen voi olla totta, tai että ajattelen olevani jotenkin parempi ihminen ja siksi minua kiusataan.

En ole nyt kuullut juoruja itsestäni kun en ole käynytkään missään. Alan varmasti jo olla hieman vainoharhainen, mutta eikai tällaisen kiusaamisen jälkeen voi oikein olla olemattakaan. Minusta on myös tullut tosi herkkä näiden asioiden kanssa, ja yksi tajuton juttu mistä kannan huolta on facebook, vaikka tiedän että ihmisiähän poistetaan kavereista jatkuvasti, mutta tuntuu silti että viimeaikoina siis jopa koko ala-asteen samalla luokalla olleet ihmiset ovat tehneet sitä paljon.. Koetan ajatella että se johtuu vaan siitä että emme ole tekemisissä emmekä enää tunne toisiamme, mutta sitten mietin että miksi he eivät poista muita ihmisiä jotka ovat olleet samalla luokalla, mutta eivät taatusti ole pitäneet heihinkään yhteyttä ala-asteen jälkeen..

Vähän aikaa sitten eräs eksäni kavereista jutteli hyvänpäiväntuttuni kanssa ja kuljin heidän ohitseen. Seuraavana päivänä tuttuni oli poistanut minut kavereista. Tämäkään ei sinänsä minua haitannut siltä osin että emme juurikaan tunteneet toisiamme, mutta poistiko hän minut kavereista ihan sattumalta, vai siksi että eksäni kaveri oli sanonut jotakin?

Monesti olen ajatellut esimerkiksi juuri facebookin kautta kirjoittaa omista tuntemuksistani, ja pyytää ihmisiä lopettamaan, mutta olen koko ajan pitänyt yllä sellaista kulissia että kaikki elämässäni on hyvin (mitä nyt välillä olen saattanut haukkumisen jälkeen itkeä julkisilla paikoilla..) ja muutenkin tiedän että tuollainen avautuminen on todella säälittävää ja sen jälkeen minusta luutavasti ajateltaisiin vielä säälittävämmin joten en halua sitä tehdä. Tulee mieleen kouluajoilta sellainen juttu mikä on ihan tosi, jos kiusaamisesta kertoo niin se vain pahenee.

"Kidutetaan sut suljetulle...", "Kidutetaan, koska siellä osastolla kituu koko loppuelämän".. Jotain tälaista olen kuullut, että on puhuttu jollekkin tytölle.. :/

Kyllä tuo on mahdollista. Itselläni isosisko riesana. Ja se kiusaaminen ei lopu koskaan. Onneksi en asu samassa maassa kuin hän!

Mua hävettää et mun kiusaajat on siis yläasteikäiset jonnet 🤣🤣 miks oikeesti niin nolooooo en kestä 😄 ja jotku 7-13v 🤣 omg ja niiden takia olisin hirttäytyny huhhhuh :D heille on tietysti vaikea opettaa ihmisten erilaisia tapoja ja muuta koska tuossa murrosiässä ollaan kaikki samannäköisiä ja haistaa samalta. Jeesus ihan oikeesti

Antaa niiden kuvata jos saa lapset onnellisexi 😂 nyky murkut on ihania ja ymmärrän puberteetin hankaluudet.

Kilttejä älykkäitä naisia kiusataan,

Nyt katse ylös vähän meikkiä ripsiväriä . Lempi pusero muodikkaat farkut ja itsetunto kiusaajien yläpuolelle. Käyt iskemässä kivan kaverin tai muutenvaan annat niitten haukkua. Haukkua sanot että turvat umpeen. Kun niillä ei ole mitään syytä edes kiusata niin nehän on tyhmiä. Varmaan jenginä sun kimpussa. Ällöttäviä alat harrastaa jotain mistä tykkäät. Varmasti kohtaat sellastakin seuraa ketkä tykkää susta kun olet oma itsesi.et missään nimessä tee itelles mitään pahaa. Sit ne lopetta kun näytät ettei sun mieli murru niitten kiusaamisesta. Ota kuva niistä ja lällätä takas. Sano että miksi ootte mun kimpussa kaikki. Että jättäkää rauhaan. Tai sitten meitsi muuttais pois vähäksi aikaa. Ja huijaisin niitä. Mutta älä anna niitten lyödä sua . Ajattele et ne on vielä vajavaisia. Lällättäjiä elä ole niitten kaa. Ryhtiä laitat ittes viimesenpäälle meneväksi ja näytät et täältä pesee. Etkä oo nokka vinossa heti sun pitää tykätä itsestäsi vaikka ne sanois mitä. Voita ne perkele. Tai sitte ne ei ymmärrä jättää rauhaan elä täysillä. Seksi auttaa tai vetäset takas niitä keksi millä valheella saat niitten johtajan pois estraadilta. Loppuu lällätys. Taidat tosissasi asua perähikiällä kun siellä on tollasii juntteja. Elä ole niitten kanssa pärjäät itteskaa varmasti.
.löydät varmasti hyvääkin seuraa. T Marko.S

Itse syötin pajunköyttä omalle juoruajalleni. Nyt koko kylä yhteisö kohisee vääriä asioita ninusta, mutta siinäpä sitten, olen paksunahkainen narskuja nautin väärästäkin huomiosta kiusaajan kiusaksi

Se on niiden käsitys ihmissuhteista, vartin julkisuus kun on johai kellottavaa. Musta joku rohkee Suomesta vois tehdä saippissarjan Hiekkis. Ja kerrankin ilman vesittelyä.