Onhan hän eittämättä taitava siinä, mitä hän tekee. Hyvä mielikuvitus, paljon tietoa, pohjaton uteliaisuus ihmisyyttä kohtaan, pitkäjänteisyyttä siinä, mikä häntä kiinnostaa. Etsii ja kaivaa kyllä kaiken haluamansa.
Miksi minä pelkään häntä? En halua olla ihmiskokeen uhri. En halua olla manipuloinnin ja testaamisen kohde. En halua olla pakkomielteisten fantasioiden väline, jolle saa tehdä mitä vain. En se, jota vedätetään huvituksen vuoksi.
En koskaan riittäisi hänelle. Olen ihminen, hyväuskoinen, naiivi ja monessa suhteessa hölmö, tylsä enkä tarpeeksi jännittävä. Hän ei pidä ihmisistä, joten ei hän pitäisi minustakaan pitemmän päälle. Jos hän pitäisi ensiksi itsestään himpun verran enemmän, hän ei sisimmässää näkisi muita niin mustina. Minä niin näen sen valkoisen, mikä hänellä on syvällä piilossa. Eikö sitä saisi mitenkään pinnemmalle sen mustan alta? Että hänen elämänsä olisi kevyempää.
Näen itseni vain saaliina, joka on jäänyt kalamieheltä saamatta. Häntä harmittaa.
Sillä onhan niin, että olemme etääntyneet toisistamme. En näe enää hänestä unia, ja kun kuitenkin yhden unen näin hänestä tässä hiljan, se oli painajainen. Meillä oli suhde, josta halusin lähteä. Hän ei päästänyt minua vaan heittäytyi mustasukkaiseksi ja aggressiiviseksi. Seuraavana päivänä luin lööpeistä mustasukkaisuusrikoksesta, niin että ehkä se uni oli ennettä yleisellä tasolla eikä liittynytkään meihin.
Miksi minä kaiken jälkeen uskon häneen ja uskon hänestä hyvää? Olenko niin hölmö, etten ota opikseni. Miksi edelleen mietin häntä niin paljon, enemmän kuin ketään muuta koskaan? Ja olen niin väsynyt, ettei vallan tosikaan. Mutta on yksi tieto, joka antaa voimaa: tämä loppuu pian.
Miksi minä pelkään häntä? En halua olla ihmiskokeen uhri. En halua olla manipuloinnin ja testaamisen kohde. En halua olla pakkomielteisten fantasioiden väline, jolle saa tehdä mitä vain. En se, jota vedätetään huvituksen vuoksi.
En koskaan riittäisi hänelle. Olen ihminen, hyväuskoinen, naiivi ja monessa suhteessa hölmö, tylsä enkä tarpeeksi jännittävä. Hän ei pidä ihmisistä, joten ei hän pitäisi minustakaan pitemmän päälle. Jos hän pitäisi ensiksi itsestään himpun verran enemmän, hän ei sisimmässää näkisi muita niin mustina. Minä niin näen sen valkoisen, mikä hänellä on syvällä piilossa. Eikö sitä saisi mitenkään pinnemmalle sen mustan alta? Että hänen elämänsä olisi kevyempää.
Näen itseni vain saaliina, joka on jäänyt kalamieheltä saamatta. Häntä harmittaa.
Sillä onhan niin, että olemme etääntyneet toisistamme. En näe enää hänestä unia, ja kun kuitenkin yhden unen näin hänestä tässä hiljan, se oli painajainen. Meillä oli suhde, josta halusin lähteä. Hän ei päästänyt minua vaan heittäytyi mustasukkaiseksi ja aggressiiviseksi. Seuraavana päivänä luin lööpeistä mustasukkaisuusrikoksesta, niin että ehkä se uni oli ennettä yleisellä tasolla eikä liittynytkään meihin.
Miksi minä kaiken jälkeen uskon häneen ja uskon hänestä hyvää? Olenko niin hölmö, etten ota opikseni. Miksi edelleen mietin häntä niin paljon, enemmän kuin ketään muuta koskaan? Ja olen niin väsynyt, ettei vallan tosikaan. Mutta on yksi tieto, joka antaa voimaa: tämä loppuu pian.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oletko varma, ettei osa siitä mustasta tule sinulta itseltäsi?
En ole. Tai pikemminkin olen varma, että osa siitä tuleekin. Se on meissä. Mutta kun en tiedä, mitä se on. Mitä se on minussa tai hänessä. Kaikki on niin hujan hajan, etten pysty hahmottamaan kokonaisuutta. Sekö minua pitääkin kiinni?
Joskus tunnen ymmärtäväni häntä ja itseäni aivan kirkkaasti, ja kaikki on selkeää. Nyt taas on sellainen tunne, etten ymmärrä mitään ja että olen sotkenut kaiken ja etten hallitse itseäni. En osaa lopettaa kommunikointia hänen kanssaan, vaikka kuinka päätän ja yritän. En vain pysty siihenkään. Hänen seurassaan minusta tulee itsekeskeinen, moraaliton, epävarma, jne., eli ilmaantuu kaikenlaisia huonoja seuraamuksia, joita vastaan yritän taistella. Mikä hänessä on se juttu, mikä sai minut näin sekaisin, sitä ihmettelen.
Miami vice versa
Ok, yritetään.
(En uskalla luvata, välillä tulee ikävä.)
Ehkä näät hänessä mustaa mitä on saattanut ollakkin ? Ehkä hän tuntee muitten ajatukset ja pettyy ja pelkää ja itkee kun ei ole riittävä... ehkä unohtanut että ihmis mieli (niinkuin hänelläkin) on kuin kivi nurmikon reinalla tiettekö ku sinne kurkkaa alle nii se o täynnä kaikkee eri näkösii ällöttävii ötököitä.. ehkä hän ei ole aikaan saanut hellyyttä / rakkautta tuota universumin voimakkainta voimaa ?
Vaikutat kirjoittamasi perusteella herkältä ja tunteelliselta naiselta, joka on sopiva kohde narsismiin taipuvaisille miehille.
Ole hereillä ja pidä silmäsi auki. Usko siihen mitä näet, älä pyörittele turhia asioita mielessäsi.
Toivon sinulle hyvää jatkossa.