Terapiaketju: runoutta.

Tuntea joku,
jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys
välimatkoista tai lausumattomista
ajatuksista huolimatta
- se voi tehdä tästä maailmasta
puutarhan.
- Johann Wolfgang Von Goethe-

****************************

Lopulta kävi niin,
että kohtasin ihmisen,
joka piti samoista asioista kuin minäkin:
pääskysistä, lepakoista ja autioista taloista,
huonosta tiestä ja pitkästä heinästä,
metsälammesta, usvasta ja yksinäisyydestä.

Ja kuinka ollakaan,
me olimme johdonmukaisia:
emme voineet sietää toisiamme.
-Eeva Kilpi-

*****************************

Sitä sanotaan kovaksi naiseksi,
joka rikkouduttuaan eheytyi,
oppi säätelemään aikansa, rakkauden.
Joka pysyi ihmisenä, otti itseään kädestä
ja kasvoi.
Teki työnsä,
ei murtunut asioiden painosta
ei paennut seinien sisään,
ei nyhjännyt nurkissa,
hallitusti avoin.

Totta, tuulien täyttämä
tarvitsee neljä, ainakin neljä ankkuria.
Jos olisit yksi niistä?
Jos ainoa?
Sellainen vastuu, en tahdo sitä sinulle.
Otan parhaat, ei valiot.
Ei tätä tuskaa muut voi lievittää.
En minä halua muille puhua siitä.

... En omista sinua, ehken ikinä.
Mutta lainaan sinut täksi syksyksi.
Huomisesta emme tiedä,
jatkuuko tämä ja miten kauan?
Alanko puhua sinusta joka lauseessa,
verhotusti, peitellysti,
pistänkö tanssiksi, paistaako onneni.
Paistako onneni kasvoiltani jokaisen silmille?...
-Arja Tiainen-

*****************

Kun olet iloinen, katsele syvälle sydämeesi ja huomaat,
että ainoastaan se, mikä tuottaa sinulle surua,
antaa myöskin iloa.
Kun olet murheellinen,
katsele taaskin sydämeesi ja huomaat,
että tosiaankin itket sitä,
mikä on tuottanut sinulle iloa.
-Kahil Gibran-

************************

Toivon sinulle
Riittävästi onnellisuutta
pysyäksesi iloisena,
Riittävästi koettelemuksia
pysyäksesi vahvana,
Riittävästi surua
pysyäksesi inhimillisenä,
Riittävästi menestystä
luottaaksesi itseesi,
Riittävästi terveyttä
voidaksesi työskennellä,
Riittävästi innostusta
pyrkiäksesi eteenpäin,
Riittävästi päättäväisyyttä
tekemään tästä päivästä
paremman kuin eilinen.

Tämä on tuonut lohtua:


Jälkeenpäin

Olen polkuni päässä,
tuhansistani erään
- ja niitä on täynnä maa.
On viileä ilta,
eräs päivä on mennyt,
on painunut metsien taa.

- Ei mikään voi kuolla,
ei kukat ei tuuli,
ei rakkaus kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee
ja kukat jää taakse
ja muualla tuuli soi.

Ja rakkaus, hetki,
vain silmissä siirtyy
ja mennyt taival sen vie.
Ja puristus kätten,
tosi eilen, tänään
unen lailla rauennut lie. -

Ei mikään kuollut,
et sinä en minä,
ei tuokio rakkauden.
Erään polun vain kuljin,
minä kuljin ja sinä...
Jäi hymyily surullinen.
~ Aila Meriluoto ~

Vedet syvät päilyvät
ikävää.
Puut yllä häilyvät
syväin vetten.
Ma, tiedän eteen
sua enää nää.

Tie luotas lähtien
hämärtää.
vain kuvat tähtien
syöpyy veteen:
Niin silmäin eteen
sun silmäs jää.

Kaarlo Sarkia