Heipähei, tämä on testi osaanko kirjoittaa kissa-osastolle. Olen 40v poikamies ja menetin juuri rakkaimpani. En osaa elää ilman kissaa, mikä neuvoksi ?
Tonin elämä
MikkuToni
11103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Homma toimii. Olen itkenyt silmät päästäni, mikäään ei auta. Toni sairastui sokeritautiin ja kuoli. Itse olen 40v pojankoltiainen, mutta minun on hyvin vaikea hengittää, Tonin kuolema koskettaa niin rankasti. Mitä tässä voisi tehdä ?
En uskalla ottaa toista kissaa, koska varmaan vertailisin sitä Toniin. Elämään sisältyy kuolema: en koskaan tule unohtamaan tonia; mutta jossain vaiheessa alan harkitsemaan esim: bengalin ottamista: Aito ilves (LYNX LYNX) olisi myös upea mutta ei sitä taida saada ottaa suomessa lemmikiksi.
Tässä Tonin viimeinen vuosi;
https://picasaweb.google.com/valimaa.mika/TONI#
Surullista luettavaa/nähtävää, mutta jokaisen kissaa ottavan täytyy myös tietää, että sen elinkaari on lyhyempi kuin ihmisellä. Ne kuolevat ennen sinua, todennäköisesti.
Jos kissallasi on ollut hyvä elämä niin miksi näet vaivaa? Sinä otat eläimen hoidat sitä jne.
Uusi kissa on toki uusi, mutta miksi sitä vanhaan vertaamaan. Naisetkaan eivät tuosta tykkää (hä hä)
juu ihana oot.. ..harvoin näkee tollasta omistautumista mieheltä kissaan.
Ihan kuin minun kissani, kisuli kuoli syöpään ihan liian varhain. Kissaa parempaa kaveria ei olekaan. Otin uuden kissan, alkuun vierastin sitä kun oli niin erilainen. Nyt ollaan parhaat kaverit, eihän uusi kissa entistä korvaa, mutta hyvän kaverin sain.
Kunhan vähän rauhoitut niin etsit itsellesi uuden kissakaverin. Hänen kanssaan puuhaillessa surukin painuu hissun kissun taka-alalle. Ei kissoja voi eikä kannata vertailla keskenään. Vanhasta kissastasi jää kaunis muisto ja uuden kanssa puuhailu vie vähitellen - itse asiassa yllättävän nopeasti - sinut mukanaan.
Ilveksen pentuja nyt ei sentään mutta Ilves kaipaa uusia katsojia - niin kaamea oli heidän viime kautensa :P
Mukava katsella noita kuvia. Kissallasi on ollut hyvä elämä. Itselläni on ollut.hyvin saman tyyppinen suhde omiin kissoihini.
Noin sitä pitää. Kissahan on (kuin) paras kaveri.
Naiset vaihtuu - kissa(t) ei! :)
Hei, minulle tuli ihan pala kurkkuun, katsellessani noita kuvia teistä. Niistä näkyy niin selvästi, kuinka lämmin suhde ja rakkaus oli välillänne.
Tonilla oli hyvä elämä ja ihana ystävä sitä jakamassa: SINÄ. :)
Olen itse ollut samassa tilanteessa 2 kertaa, tyttökissani lopetettiin 8 vuotiaana ja poikakissani kuoli syöpään kotona17 vuotinaana. Kummallakin kerralla se teki yhtä kipeää ja oli yhtä voimaton olla. Kotona illalla viimeisen kissani Micken kuoleman jälkeen höristelin korvia kuullakseni tassujen kopinaa. Eihän sitä enää kuulunut.
Arastelin ottaa uutta kissaa, koska arvelin vertaavani tulokasta edesmenneisiin kissoihini. Meni muutama kuukausi ja avasin kotini ja sydämeni pikkuruiselle Willelle. Puoli vuotta ja Wille sai siskon Lellan. Kolme vuotta ja näin kadulla kissanpennun, se oli ensirakkautta molemmin puolin. Pentu kipitti kadun ylitse suoraan luokseni, se oli heitteille jätetty ja harkinnan jälkeen, pentu jäi "pikkusiskoksi" Willelle ja Lellalle. Elokuussa Misty täyttää 5 vuotta.
Jokainen kissoistani on oma persoonansa, enkä kertaakaan ole verrannut heitä Näppäriin ja Mickeen, jotka hekin omalla tavallaan jokainen päivä elävät mukanamme.
Minun neuvoni olisi, anna ajan ensin kulua ja, kun olet valmis ota uusi kissa. Kissa ei varmasti tule korvaamaan koskaan Tonia, mutta siitä alkavat uudet kujeet ja uusi hieno ystävyyssuhde . Onnea!
Otan osaa suruusi. Oma kisuni meni kissojen taivaaseen viime vuoden lopulla. :( Olen ikävöinyt kisua tosi paljon. Vein nopeasti kissan tavarat kellariin etten niitä enää näe. Itse ajattelen että nyt kisullani ei enää ole kipuja ja sen on hyvä olla. Olen kiitollinen niistä vuosista jotka sain pitää ihanaa kissaani. Voimia sinulle. Hyvää juhannusta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11422938
Katsoin kuvat. Hieno kissasi oli. R.I.P.
Otat uuden kissan. Jos se on pentu, se vipeltää oman paikkansa elämässäsi.
Tai rupeat sijaiskodiksi kissojen katastrofiyhdistykselle tai vastaavalle.
Otat sijaishoitoa tarvitsevia kissoja. Minä olen luonteeltani sellainen, että rakkautta löytyy ja voin luopua vaikka huomenna. Minulla on nyt usea upea kissa ja yksi vain oma oma. Ne ei omat nukkuu suurin piirtein pää samalla tyynyllä.
Suosittelen sinulle Tonin jälkeen tyttökissaa, ehkäpä mustavalkoista, tai harmaakirjavaa. Sellainen taitaa odottaa sinua ihan lähellä, ehkäpä vanhempiesi tai sisarustesi naapurustossa.
Menetimme kissan sen ollessa kymmenen. Syöpä vei.
Talo tuntui tyhjältä, kissa oli lapsen korvike meille lapsettomille.
Uusi kissa saapui oltuamme kaksi viikkoa ilman kissaa.
Vajaan vuoden kuluttua saapui toinen kisuli.
Ensimmäinen kissa oli meille rakas, kuin lapsi.
Nämä toiset ovat rakkaita, kuin kissat.
Vaikeaa oli luopumisen päätös.
Ensimmäinen kissa on mukanamme aina,
Rakkaina muistoina.
Tsemiä sinulle.
Minun rakas kissani eli yli 19v,ja oli raskasta luopua,mutta joskus se tulee eteen! Minulla on nyt uusi kissa,eli olin ilman kissaa 2 viikkoa,ja todentotta,tulee vertailtua,mutta nyt 7 kuukauden jälkeen,alan tottumaan! Ota ihmeessä kissa,maailma on täynnä hylättyjä kissoja,joten tarjoa koti!