Kunnallisneuvos Raili Hilden iloitsi Itä-hämeessä, että ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin ilman "turhia" äänestyksiä. Sehän jo tiedettiin, ettei äänestyksiä enää Heinolassa tule, kun on vain yksi mielipide Hildenin. Ne kaupunginhallituksen jäsenet, jotka äänestivät vastoin Hildenin mielipidettä on nyt erotettu kaupunginhallituksesta, tilalla ovat hildeniläiset.
Puheenjohtaja on Hildén Raili, (SDP), 487 ääntä vaalissa.
Entinen puheenjohtaja Hannele Rämö, vaalissa 537 ääntä saanut, erotettiin.
I varapuheenjohtaja Ahonen Juhani, rikoksesta epäilty KOK) 116 ääntä.
II varapuheenjohtaja Karppinen Sanna (PaHe), 295 ääntä.
(II varapuheenjohtaja Pekka Rusila erosi itse, äänimääränsä oli 216)
Nykyiset jäsenet: Aven Eero (PS), 172 ääntä, Järvinen Kaija (PaHe), 155 ääntä
Rajajärvi Jouko (SDP), 147 ääntä, Timonen Kirsi (KD), 410 ääntä
Varjo Niina (KOK), 206 ääntä, Virtanen Timo (KESK), 244 ääntä
Hildenistä tuli puheenjohtaja. Hannu Ulmanen (156 ääntä) erotettiin.
Näiden tilalle vaittiin Rajajärvi Jouko (SDP) ja Kirsi Timonen (kd, joka on sekä viranhaltija että luottamushenkilö)
Hildenin mukaan eniten keskustelua herättänyt konsernihallinnon organisaatio saatiin päätökseen äänestämättä.
Niinpä hildeniläiset saivat kiitokseksi kaupunginjohtajan erottamisesta yksikköjohtajien paikkoja kun uusia yksikköjä perustettiin.
Hildenille jäi organisaatiosta päätettäessä eli jotenkin se käsitys, että "Vähemmän aikaa kunnalisen päätöksenteon kanssa tekemissä olleilla, ei välttämättä ole vielä käsitystä siitä, mitä kunnallinen päätöksenteko vaatii", totesi Hilden IH:ssä. Mitähän se kunnallinen päätöksenteko Heinlassa vaatii? Kuntalain osaamista siten, että Kuntaliiton lakimiehelle on soitettava jokaista asiaa valmisteltaessa tai pyydettävä Butzowin lakimiesten selvitys?
Mitenkäs kauan Heinolan valtuutetut olivatkaan "päätöksenteon kanssa tekemisissä" ja oliko juuri valitulla valtuustolla "käsitystä siitä, mitä kunnallinen päätöksenteko on", kun se erotti uuden kaupunginjohtaja Rinnevaaran? Uusi valtuusto ei luottanut kaupunginjohtajaan, joka hoiti työnsä ilman tulosaluejohtajien tukea mutta näiden painostuksesta.
Tiedetään, että Hidenin vaatimuksesta, uusi valtuusto ei tarvinnyt kokemusta tai käsitystä kunnallisesta päätöksenteosta, kun se erotti kuntalain 25 §:n mukaisesti vajaan puoli vuotta työskennelleen kaupunginjohtaja Rinnevaaran.
.... jatkuu
Puheenjohtaja on Hildén Raili, (SDP), 487 ääntä vaalissa.
Entinen puheenjohtaja Hannele Rämö, vaalissa 537 ääntä saanut, erotettiin.
I varapuheenjohtaja Ahonen Juhani, rikoksesta epäilty KOK) 116 ääntä.
II varapuheenjohtaja Karppinen Sanna (PaHe), 295 ääntä.
(II varapuheenjohtaja Pekka Rusila erosi itse, äänimääränsä oli 216)
Nykyiset jäsenet: Aven Eero (PS), 172 ääntä, Järvinen Kaija (PaHe), 155 ääntä
Rajajärvi Jouko (SDP), 147 ääntä, Timonen Kirsi (KD), 410 ääntä
Varjo Niina (KOK), 206 ääntä, Virtanen Timo (KESK), 244 ääntä
Hildenistä tuli puheenjohtaja. Hannu Ulmanen (156 ääntä) erotettiin.
Näiden tilalle vaittiin Rajajärvi Jouko (SDP) ja Kirsi Timonen (kd, joka on sekä viranhaltija että luottamushenkilö)
Hildenin mukaan eniten keskustelua herättänyt konsernihallinnon organisaatio saatiin päätökseen äänestämättä.
Niinpä hildeniläiset saivat kiitokseksi kaupunginjohtajan erottamisesta yksikköjohtajien paikkoja kun uusia yksikköjä perustettiin.
Hildenille jäi organisaatiosta päätettäessä eli jotenkin se käsitys, että "Vähemmän aikaa kunnalisen päätöksenteon kanssa tekemissä olleilla, ei välttämättä ole vielä käsitystä siitä, mitä kunnallinen päätöksenteko vaatii", totesi Hilden IH:ssä. Mitähän se kunnallinen päätöksenteko Heinlassa vaatii? Kuntalain osaamista siten, että Kuntaliiton lakimiehelle on soitettava jokaista asiaa valmisteltaessa tai pyydettävä Butzowin lakimiesten selvitys?
Mitenkäs kauan Heinolan valtuutetut olivatkaan "päätöksenteon kanssa tekemisissä" ja oliko juuri valitulla valtuustolla "käsitystä siitä, mitä kunnallinen päätöksenteko on", kun se erotti uuden kaupunginjohtaja Rinnevaaran? Uusi valtuusto ei luottanut kaupunginjohtajaan, joka hoiti työnsä ilman tulosaluejohtajien tukea mutta näiden painostuksesta.
Tiedetään, että Hidenin vaatimuksesta, uusi valtuusto ei tarvinnyt kokemusta tai käsitystä kunnallisesta päätöksenteosta, kun se erotti kuntalain 25 §:n mukaisesti vajaan puoli vuotta työskennelleen kaupunginjohtaja Rinnevaaran.
.... jatkuu
Vastaukset 9
Vanhimmat
...... kärpäset vaikenevat..... jatkuu
Uusi valtuusto totesi heti valtaan tultuaan, että Rinnevaara, VTM, MBA, HuK, kaupunginjohtajana Pyhäjärvellä aiemmin toiminut, on kykenemätön hoitamaan virkaansa ja siis luottamusta ei ole. Valtuuston mukaan Rinnevaara (pankinjohtajana ja sijoitusjohtajana toiminut, MBA-tutkinnon suorittanut) ei osannut valmistella Heinolan talousarviota mutta sivistystoimenjohtaja Hepo-oja sen sijaan osaa!
"Kuntalaki vaikuttaa kaikkeen päätöksentekoon ja valmisteluun", toteaa Hilden IH:ssa ja jatkaa kuntalain noudattamisen olevan tärkeää, kun päätöksistä voidaan valittaa ja Heinolassa usein valitetaankin.
Suomessa on useita kuntia, joissa ei tehdä yhtään valitusta. On luultavaa, että valituksia tekevissä kunnissa nepotismi ja korruptio kukoistaa, että kunnallisdemokratian ja asukkaiden kuulemisen sijaan pieni vallanpitäjäjoukko päättää omaksi ja sukulaisten eduksi kaupungin verotuloista.
Eduskunnan säätämässä kuntalain 1 §:ssä todetaan:
Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään kuntalaissa
Kunta pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalain asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä velvollisuudesta tiedottaa asukkaille ei Heinolassa noudateta. Asukkaat eivät ole siitä valittaneet, ovat tottuneet siihen, että on ARKOJA ASIOITA eikä infotilaisuuksia asukkaille pidetä. Montako kuntalain mukaista asukkaiden kuulemistilaisuutta Heinolassa on järjestetty? Miten tiedotetaan suunnitelmista, hankkeista, tehtyjen ratkaisujen vaikutuksista ja on tiedotettu siitä, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille?
Hildenin mukaan kuntalaki ja sen mahdollistamat oikaisut ja vaitukset asettavat valmistelulle että päätöksenteolle todella suuret vaatimukset. Tästä syystä, asukkaiden hyvinvoinnin, osallistumisen ja kestävän kehityksen takia, valmistelun on oltava kuntalakia tuntevan ja kokemusta omaavan virkamiehen tekemää.
Jos kuntalakia noudatetaan sen hengen ja tarkoituksen mukaisesti, ongelmia ei synny, asukkaat ovat tyytyväisiä ja kunnan talous on kunnossa - toisin kuin heinolassa.
Heinolassa käytettiin kuntalain 25 § kaupunginjohtaja Rinnevaaran erottamiseksi valtuuston epäluottamuksen vuoksi. Valtuusto oli vasta valittu, sen tiesi Hilden, kuten senkin, että Rinnevaara on erotettava heti, ennenkuin uusi valtuusto ehtii todeta Rinnevaaran taidot ja kyvyn kaupunginjohtajana.
Kuntaliiton lakimies ei ehtinyt lyhyessä ajassa tutustua erottamisaineistoon, antaakseen arvionsa, mutta Heinolan uudet valtuutetut ehtivät ja epäluottamus oli ehtinyt parissa kuukaudessa syntyä. Eipä tunnu uskottavalta. Uusien valtuutettujen junttaamiseen ja tietämättömyyteen, esim talousarvion laadinnasta, on Seppä ottanut kantaa tehdessään valituksen Kouvolan hallinto-oikeudelle Rinnevaaran erottamisesta.
"Uusi hallitus päätti talousarvion raameista". totesi Hilden. Niin mutta miten?
Hildenin mukaan tulee suuri ongelma investointien kanssa että investoidaanko homekouluihin vai rakennetaanko Hopeasillan uudisrakennus vanhan jäädessä harrastus- ym. tilaksi.
Va. kaupunginjohtaja Hepo-oja esitti hallitukselle, että kaupunki ottaa uutta lainaa 9,2 miljoonaa, maksaa siitä entisten lainojen lyhennyksiä 4,6 miljoonaa ja investointeihin, peruspalveluihin ym. (konsulttien ja lakimiesten palkkioihin) käytetään n. 4,6 miljoonaa.
Heinola on velkaantunut. Velkaa on jo nyt 2.500 e/asukas, uuden velan jälkeen velkaa tulee olemaan lähes 3.000 e/asukas ja verotulot vähenevät koko ajan. Yrityksiä siirtyy yritysystävällisempiin kuntiin, valtionavut vähenevät jne. Veroprosentti on korkea 20,5 ja sen korottaminen veisi kaupunkilaisten ostokykyä "eläkeläiskaupunki" Heinolassa entisestään.
Työttömyysprosentti on korkea, 15 %, mikä on noin viisi prosenttia suurempi kuin keskimäärin Suomessa. Heinolan tärkein tehtävä on talouden kuntoonsaaminen, eli työllisyydestä huolehtiminen, jotta verotulot kasvavat, mikäli Heinola halutaan pitää itsenäisenä.
Itä-Hämeen "päivän vieraana" Hilden kertoo "halituksen pohdittavana" olevan esim. Stora Enson ympäristöluvan vaikeudet, mikä on jo vuosi sitten ollut Heinolassa hoitamatta. Kaikkia tyydyttävä ratkaisu saatiin vuosia sitten aikaan mutta ongelma on taas esillä. Hildenin mukaan tärkeää on, että määräykset ja lain tulkinta ovat Suomessa samalla tasolla, jotta klipailevat firmat eivät joudu eriarvoiseen asemaan ainoastaan sen johdosta millä alueella sijaitsevat.
..... jatkuu ......
....... kärpäset vaikenevat.... jatkuu
Heinolassa "kilpailevat yritykset" ovat usein ratkaisseet ympäristöongelmat ja energiaongemansa muuttamalla muualle. Tuhansia teollisuuden työpaikkoja on Heinolasta lähtenyt yritysten toimintaedellytyksistä paremmin huolehtiviin ja toimintaedellytyksiä tarjoaviin kaupunkeihin. Uusia yrityksiä ei ole saatu tilalle.
Hallitus pohtii, Hepo-oja ja Malin esittävät, että miten parhaiten elinkeinotoimintaa Heinolassa hoidettaisiin. Järjestetään siis kesäteatteri, jääveistoskilpailuja ja uutena "elinkeinona" hiekkalinnoja.
Sote-lain vuoksi Hilden haluaa kertoa kaikilla mahdollisilla foorumeilla Heinolan omasta käytännöstä. Ehkäpä tässä kertomisessaan Hildeniä tukee kaupungin oma info-toimisto, jota johtaa tyttärensä Saija Jäppinen.
Hilden olettaa, että Heinola voi jatkaa omaa käytäntöää huolimatta uudesta sote-laista. Sote-palveluja on Heinolassa yksityistetty ja ulkoistettu. Erikoissairaanhoito on Lahdessa. Kesäisin Heinolan terveysasema elää hiljaiseloa, joten mikähän se on Heinolan oma käytäntö. Sote-budjetti ylittyi yli miljoonalla eurolla, sekö on se Heinolan oma "hyvä käytäntö", kun tiedetään, että lasten huostaanotot ovat Heinolassa Suomen neljänneksi suurimmat, eikä kaikkia lastensuojeluilmoituksia ole ehditty lain mukaisesti tutkia.
Hilden olettaa, että varmasti vielä pitkään tulee listoille valituksia ja oikaisuvaatimuksia, joihin hildeniläiset suhtautuvat kuin "kärpäsiin" eikä syksyllä enää vaituksia ja oikaisuvaatimuksia tule, kun kaikki päättäjät ovat hildeniläisiä ja Heinolassa on vain yksimielipide, "minulle ette mitään mahda Hildenin".
Siis Heinolan moraalinen (Ahonen ja Hepo-oja syytteessä rikoksesta kaupunginjohtaja Rinnevaaraa vastaan) ja taloudellinen alamäki jatkuu, velkataakka kasvaa, työttömyys kasvaa ja asukkaat pidetään pimennossa.
Hyvää kesää, heinolaiset kärpäset, syksyllä ja sen jälkeen ei teistä enää ole haittaa. Hildenille ette mitään mahda, lopettakaa surina: "Minulle ette mitään mahda".
Kukaan ei siis enää uskalla äänestää Hildenin ehdotusta vastaan. Saati sitten, että uskaltaisi tehdä jonkun oman ehdotuksen asiasta. Kaupunginvaltuuston toiminta ei enää vaikuta kovin demokraattiselta ja luotettavalta. Siellä tehdään vaan sitä mitä Hilden haluaa ja pulinat pois. Sama tilanne on luonnollisesti kaupunginhallituksessa.
Täällä yksi ja sama henkilö, ei vaikee arvata, kysyy ja vastaa. Ja pitkään vastaakin. Näistä sepustuksista, jotka kopoitu ja kopioitu, näkee jo kappalejaosta, että samasta generaattorista lähtöisin. Mitä tämä hyödyttää, kysyn?
Ihme, ettei ao. ihmiset ala reagoida tähän roskaan ja vainoamiseen. Kyllä Heinola pärjää! Usko pois!
Arkoja ovat asiat, joista pitäisi asukkaille tiedottaa, ketä se hyödyttää että ei kerrota?
Ketä se hyödyttää, että Heinola on kahtia jaettu kaupunki? Että väki vähenee ja Lahteen liitytään, ellei jos entinen meno jatkuu ja jatkuuhan se hildeniläisten johdolla?
Kuka Heinolassa pärjää? Uskokaa pois, että hildeniläiset pärjäävät!
Heinolassa vainoajat löytyvät sieltä, missä tehtiin kiusaamisilmoituksia, junailtiin adresseja, painostettiin alaisia allekirjoittamana adressi, pidettiin päiväkirjaa, julkaistiin päiväkirjakooste....
Käytettiin mediaa mustamaalaamiseen, annettiin toisen käden tietoa televisiossa jne. sananvapauteen vedoten. Tällä Suomi24 palastalla ei sen sijaan saisi olla sananvapautta, perustuslain mukaista. Täällä pitäisi vain kiitellä pöydän putsaajaa ja koneiston rasvaajaa siitä, että Heinola ottaa lisää velkaa, mutta ei hoida suurtyöttömyyttä, että veroprosentti on Suomen korkeimpia.
Kukaan ei varmaan tiedä, ketä vainoajat olivat ja mikä oli vainoamisen syy ja seuraus.
Kiitos, että jaksat pitää näitä asioita framilla. Jospa saamme vielä Heinolan tilanteen korjattua.
Hildeniläisten vallanpito jatkuu tuleviin kuntavaaleihin asti, ellei Heinolaa sitä ennen Lahteen liitetä. Mikä olisi Heinolan kannalta parasta.
Heinolaisista hyvin moni käy jo nyt Lahdessa työssä.
Heinolan taloussuunnitelman mukaan vuosille 2013 - 2016 on hyväksytty taloussuunnitelma, jonka nettoinvestoinnit ovat yli 47 miljoonaa euroa. Se tarkoittanee sitä, että joko investointeihin otetaan uutta velkaa (tänä vuonna otetaan 9,2 miljoonaa euroa, josta vanhoihin velkoihin puolet) tai käytetään energiarahastoa. Jos energiarahasto käytetään investointeihin, Lahteen tai lähikuntiin liitetään velkainen Heinola. Uuden velanoton jälkeen Heinolassa on velkaa 3000 e/asukas.
Mihin sitten investoidaan?
Kunnan omina palveluina tuotettaviin peruspalveluihin vai yksityisiin?
Hopeasiltaan vai homekouluihin?
WPK-talon uudisrakennukseen Saija Jäppisen kulttuuritoimistoksi ja lipunmyyntipaikaksi (300 neliön uudisrakennus)?
Maanalaiseen pysäköintihalliin, jonka jälkeen kaikki keskustan pysäköinti muutuu maksulliseksi?
Vai investoidaanko Heinolan infraan, tuetaanko yritystoimintaa jotta suurtyöttömyys vähenisi, parannetaanko asukkaiden ostovoimaa, jotta keskustan liike-elämä elpyy? Rakennetaanko kaupunkistrategiaa yritysystävälliseksi ja yrittäjyyttä tukevaksi vaiko "hyvä veli" rakenteita ja korruptiota kasvattavaksi tiettyjä kannattamattomia hankkeita tukien?
"Vai investoidaanko Heinolan infraan, tuetaanko yritystoimintaa jotta suurtyöttömyys vähenisi, parannetaanko asukkaiden ostovoimaa, jotta keskustan liike-elämä elpyy? Rakennetaanko kaupunkistrategiaa yritysystävälliseksi ja yrittäjyyttä tukevaksi vaiko "hyvä veli" rakenteita ja korruptiota kasvattavaksi tiettyjä kannattamattomia hankkeita tukien?"
Konkretiaa, kiitos! Mitä nämä yllämainitut toimenpiteet olisivat?
1. Miten "tuetaan yritystoimintaa jotta suurtyöttömyys vähenisi"?
2. Miten "parannetaan asukkaiden ostovoimaa"?
3. Miten "Rakennetaan kaupunkistrategiaa yritysystävälliseksi ja yrittäjyyttä tukevaksi" ?
4. Mitä ovat "kannattamattomat hankkeet joita tuetaan" ?
On äärimmäisen kätevää rakennella hienoja lauseita kuten kunnon konsultti ikään - sisältö sää todella heppoiseksi. Laitapa nyt lihaa luitten ympärille jos sitä on.