Lääkikseen yli 40-vuotiaana?

Zara_74

Olen pian 40-vuotias nainen ja viime vuosina syntynyt suuri kiinnostus ja halu ryhtyä opiskelemaan lääketiedettä. Jos vaikka ensi tai seuraavana vuonna pääsisin sisään, olisin valmistuttuani n. 45-46 -vuotias. Iäkäs toki parikymppisin silmin, mutta työuraa olisi vielä melkein 20 vuotta jäljellä, ellei enemmänkin.

Olen sairaanhoitaja ja tehnyt pääasiassa työtä tk:ssa päivystävänä sh:na. Pidän siis itsenäistä vastaanottoa ja minulla on myös sh:n reseptinkirjoitusoikeus. En toki kutsu nyt itseäni "pikkulääkäriksi", mutta uskallan väittää, että koulutuksestani ja työkokemuksestani on paljon hyötyä. Ja tiedän kyllä mitä olen hakemassa, sen verran läheistä yhteistyötä lääkäreiden kanssa tehdään ja yhä enemmän ja enemmän lääkäreiden töitä meille hoitajille delegoidaankin (mikä ei taas minusta hyvä juttu lainkaan, me EMME ole lääkärin koulutuksen saaneita)

Onko muita iäkkäämpiä hakijoita? Ja miten kokemuksenne on siitä, kuinka vanhempiin lääketieteen opiskelijoihin kentillä suhtaudutaan? Kiitos!

20

8871

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 4454

      En oikein muuta osaa sanoa kuin että hae ihmeessä! :) Taustoillasi en epäilisi hetkeäkään pyrkimistä sisään.

      • Gisell

        En kyllä näe ideaa lääkiksen opinnoistasi 4-kymppisenä. Ensinnäkin lääkis on todella vaativa koulu, joka on koulumuotoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä tiukkaa läsnäolopakkoa ja opintojen aikataulut eivät juurikaan jousta. Perheelliselle 4-kymppiselle voi olla hieman vaikeaa paneutua täysin opiskeluun.

        Toiseksi olisit puolet vanhempi kuin kurssikaverisi. Toki joukossa on yleensä aina muutana 3-kymppinen, mutta kuitenkin. Vaikka ryhmähenki ei ole kaiken a ja o, niin kyllä arki parikymppisten kanssa voi vaatia hieman "sopeutumista". Tarkoitan esim. ärsyttävää besserwisser asennetta.

        Kolmanneksi, onko tosiaan mielekästä viedä opiskeliupaikka joltakin, joka todella voi harjoittaa lääkärin ammattia 40-50 vuotta, sen sijaan kuin sinä 20 v? Voitko sanoa olevasi parhaimmillasi erikoistumisten jälkeen joskus 55-60 vuotiaana?

        Minun neuvoni on: älä pyri lääkikseen vaan panosta uraasi hoitajana. Pyri esimiestehtäviin tai surffaile erilaisissa työpaikoissa ja -tiimeissä. Välillä esim. tutkimushoitajana. Hanki ylempi (hoitoalan) ammattikorkeakoulututkinto.


      • Gaselli-paselli
        Gisell kirjoitti:

        En kyllä näe ideaa lääkiksen opinnoistasi 4-kymppisenä. Ensinnäkin lääkis on todella vaativa koulu, joka on koulumuotoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä tiukkaa läsnäolopakkoa ja opintojen aikataulut eivät juurikaan jousta. Perheelliselle 4-kymppiselle voi olla hieman vaikeaa paneutua täysin opiskeluun.

        Toiseksi olisit puolet vanhempi kuin kurssikaverisi. Toki joukossa on yleensä aina muutana 3-kymppinen, mutta kuitenkin. Vaikka ryhmähenki ei ole kaiken a ja o, niin kyllä arki parikymppisten kanssa voi vaatia hieman "sopeutumista". Tarkoitan esim. ärsyttävää besserwisser asennetta.

        Kolmanneksi, onko tosiaan mielekästä viedä opiskeliupaikka joltakin, joka todella voi harjoittaa lääkärin ammattia 40-50 vuotta, sen sijaan kuin sinä 20 v? Voitko sanoa olevasi parhaimmillasi erikoistumisten jälkeen joskus 55-60 vuotiaana?

        Minun neuvoni on: älä pyri lääkikseen vaan panosta uraasi hoitajana. Pyri esimiestehtäviin tai surffaile erilaisissa työpaikoissa ja -tiimeissä. Välillä esim. tutkimushoitajana. Hanki ylempi (hoitoalan) ammattikorkeakoulututkinto.

        Nimenomaan, ensinnäkin: aikuinen tajuaa jo mihin hakee. Ne ketkä keskeyttää on yleensä nuoria, joita ei sitten huvitakaan. Jos aikuinen lähtee opiskelemaan 4kymppisenä 6-7 vuodeksi, hän yleensä on myös tosissaan.
        Perhe voi olla myös voimia antava asia ja moni opiskelee perheellisenäkin.

        Toiseksi, sinne mennään opiskelemaan itseä varten eikä hankkimaan oman ikäsiä kurssikavereita. Siellä opiskellaan ammattiin, Lisäksi, onko ne parikymmpiset jotenkin tunnevammaisia, etteivät oikein kykene tulemaan eri ikäisten kanssa toimeen? Huono juttu, kun lääkärin työssä saattaa joutua hoitaamaan muitakin kun oman ikäisiä ja työskentelemäänkin muiden kun oman ikäisten kanssa. En siis usko tätä, vaan pidän tuota perustelua hölmönä.

        2kymppisillä onkin ärsyttävä bs-asenne usein ja siksi lääkäriksi soveltuukin vähän vanhempi, ja mieluiten sinne pitäisikin ottaa yli 3kymppisiä kun alle, nimittäin se asenne toistuu töissäkin valitettavan usein. Sairaanhoitajalla on jo pohjaa, siis muutakin kuin lukio ja äitin ja iskän kustantama valmennuskurssi.

        Kolmanneksi, sitä paikkaa ei voi viedä keneltäkään joka sen ansaitsee. Sinne otetaan tasan ne ketkä pääsykokeissa pärjää ja jos kerran se joka oikeasti sinne haluaa, haluaa sitä ammattiaan toimittaa, se myös kestää kilpailua eikä pelkää vanhempiakaan ihmisiä. Ei sitä paikkaa tarvitse säälistä kenellekään antaa.
        Kyllä, jos 4kymppinen sen paikan saa, hän on sen myös ansainnut, eikä keneltäkään "vienyt", tuo koko ajatus on lapsellinen. Sitäpaitsi, nimenomaan 4kymppisen kannattaa se paikka ottaa, heti, niillä parikymppisillä on aikaa vaikka kuinka paljon ja ne voi hakea uudelleenkin. Nelissäkymmenissä on turha jäädä enää jahkaamaan.

        Todellakin, et vissiin ymmärrä miten pitkä aika on 20 vuotta? Se on niin pitkä aika että se todellakin kannattaa käyttää työhön, mistä kokee saavansa jotain. Lisäksi monikaan ei jää eläkkeelle edes 65-vuotiaana työstä missä viihtyy. Jos 4kymppinen valmistuu 46-vuotiaana ja erikoistuu 50-vuotiaaksi, hän on tehnyt töitä jo 5.stä opiskeluvuodesta lähtien ja tuolla pohjalla, hän on takuulla iskussa 60-vuotiaana. Ja tehnyt töitä jo 15 vuotta.
        Lisäksi lääkärinä hän todennäköisesti jaksaa pidempään kuin hoitajana. Ja sen lisäksi, hän on jo ansainnut päästä eteenpäin, ansainnut vaihtaa alaa ja tehnyt töitä niin paljon, että eiköhän hän ole paikkansa maksanut. (Mikä oikeus nuorilla on viedä hänen kovalla työllään ansaitsema eteenpäin pääsynsä?)

        Minun neuvoni on, että tehkää se, mitä haluatte, jos yliopistot olisivat tuota mieltä, heillä olisi ikäraja: ei ole.
        Ehdottomasti, pyri lääkkikseen ja tee sen eteen kaikkesi, lue, opiskele ja muista, että ne muut tekee sen saman. Jos aiot sinne päästä, tee töitä.
        Älä surfaile ja tuhlaa yhtään vuotta asioihin mitä et halua tehdä, voit tehdä siitä sitten varasuunnitelman, jos et pääsekään. Voit pitää sitä sitten toisena vaihtoehtona ja eihän sekään huono vaihtoehto ole saada jotain muuta. Mutta mitään syytä ei ole olla lääkkikseen hakematta.

        Sinulla on muuten todella huonoja neuvoja minun mielestäni sekä suhteellisen heikot perustelut niille.


    • tsimppi

      Lääkisopiskelijoita on yllättävän monenikäisiä ja monenlaisia,
      ja suhtautuminen on yleensä luontevaa ja asiallista.
      Ikä ei ole ongelma, jollet itse tee siitä ongelmaa.
      Isolta kurssilta löytyy kyllä kaikille omanhenkista seuraa.

      Jos todella haluat lääkäriksi, keskity pääsykoevalmistautumiseen,
      älä sen miettimiseen mitä joku mahdollisesti sinusta ajattelee.

      Oletettavasti lukiovuosistasi on jo aikaa, joten haku-urakka kannattaa aloittaa lyhyen lukiomatikan pikaisesta kertaamisesta, jonka jälkeen olet valmis aloittamaan lukion laajan kemian ja fysiikan. biologian kertaamisen.

      Onnea matkaan:-)

      • Ikänestori

        Itse olen vanhempi opiskelija enkä ole havainnut omalla kohdallani minkäänlaista ikärasismia. Harjoitteluissa minuun on suhtauduttu todella ystävällisesti.

        Nuorempana hoitajaopinnoissani sain monesti harjoittelupaikoissa todella tylyä kohtelua. Yllätykseni olikin suuri, kun lääkiksen harjoittelupaikoissa kohtelu on ollut erinomaista. Ja lääkiksen opettajat ovat todella mukavia, innostuneita ja ystävällisiä.

        Opiskelu eroaa hirveästi sairaanhoitajaopinnoista, opiskelu on paljon käytännönläheisempää. Itse inhosin hoitotiedettä. Luennoilla opiskellaan tauteja. Harkoissa sitten tutkimme ensin toisiamme ja sen jälkeen potilaita. Varaudu siihen, että joudut monesti riisuutumaan pikkuhoususillesi, kun kurssikaverisi tutkii vaikkapa lonkkaasi tai tunnustelee nivuspulssiasi.

        Itse olen saanut paljon lääkiksen opiskeluista, ei pelkästään ammatillisessa mielessä -voin vilpittömästi suositella kaikille. Joka kurssilla taitaa olla joku ikänestori.


    • muksismuksis

      Väestötasolla on tietysti järkevää että lääkäriksi kouluttaudutaan nuorena.
      Yksilötasolla kukaan ei voi kuitenkaan taata että suoraan lukion jälkeen lääkiksen käynyt ja 24-vuotiaana valmistuva todella tekee 40-vuotisen työuran lääkärinä.

      Lääkärit ja lääkäriopiskelijat sairastuvat vakavasti/viettävät välivuosia/vaihtavat valmistuttuaan alaa siinä missä muutkin, joten tietyn kurssin ikänestori
      saattaakin työskennellä pidempään lääkärinä kuin saman kurssin juniori.

      Liikaa en antaisi väestötason hyötyjen sanella uravalintaa,
      eikä lääkärikoulutukselle ole lainsäädännöllisestikään katsottu tarpeelliseksi säätää yläikärajaa. Kannattaa myös muistaa että väestötasolla pari-kolme nelikymppistä opiskelijaa/kurssi ei paljon tunnu. Tosiasiassa hyvin harva uranvaihdosta haaveileva nelikymppinen lopulta läpäisee lääkiksen pääsykokeet ja uskaltaisin väittää että ne jotka sisäänpääsevät omaavat myös riittävän motivaation läpäistäkseen koulutuksen.)

      20-30 vuotta työelämää on pitkä aika, varsinkin jos sen viettää työssä jota ei koe motivoivaksi tai omakseen. Teininä valittu ammatti, unelma-sellainenkaan välttämättä ole mielekäs 35 -vuotiaana.

      Aloittaja olisi nimimerkistä päätellen ensi vuoden haussa sisäänpäästessään 40-vuotias ja valmistuessaan hieman tavoiteajan alle 5,5 vuodessa 45-vuotias.
      Kuusivuotinen erikoistuminen ei ole pakollista ja tapahtuu joka tapauksessa suurmmaksii osaksi työssä. Jos aloittaja erikoistuu heti perusopintojen jälkeen, hän on erikoislääkäri noin 51-vuotiaana, ei kuusikymppisenä.

    • oikea dosentti

      Parhaat lääkärit ovat aloittaneet vanhempina ts. ei suoraan lukiosta. Näin olen todennut ja luulen jakavani kokemukseni useiden muiden kanssa.
      Itse aloitin lääkäriopinnot 35 v, valmistuin suht nopsaan ja nyt toimin tulosjohtajana yliopistollisessa sairaalassa kliinisellä alueella.
      Ja olen mies, se näyttää olevan tällä palstalla tärkeää.

    • Kandidaattus

      Tunnen, toki vain muutamia, sairaanhoitajataustalta olevia lääkäreitä, KAIKKI ovat sanoneet, että lähestymistapa sairauksiin ja työnkuva on ollut niin erilainen lääkärin työssä ja sairaanhoitajana, että enemmän on ollut vain poisopittavia asenteita. Sairaalamaailman tuntemisesta ei toki haittaa ole.

      Nyt en tarkoita, että sairaanhoitajien ei kannattaisi pyrkiä lääkikseen. Kannattaa vain muistaa, että kaikki aloittavat oikeastaan puhtaalta pohjalta lääkäriksi kasvamisen.

      Tärkeintä on nyt, että selvität millaisia pääsykokeet ovat olleet muutamana viimeisenä vuonna (muista pääsykoeuudistus). Arvioi omat fysiikan, kemian ja matematiikan taitosi, valmentautuminen kannattaa uusimuotoiseen kokeeseen aloittaa iltalukion kautta. Tie ei tule olemaan helppo, koska pääsykoe on uudistettu mielessä tavoite, että uusista opiskelijoista aikaisempaa suurempi osa olisi uusia ylioppilaita (jotta koulutukseen laitettavalle investoinnille saataisiin mahdollisimman hyvä tuotto verotuloina - pitkä työura). Eli käytännössä sisään pääsevän tulee olla kyvyiltään matematiikassa, biologiassa, fysiikassa ja kemiassa, sekä stressin hallinnassa ja paineen alla työskentelyssä parempi, kuin vastaavat asiat viimeisen kolmen vuoden aikana täyspäiväisesti opiskelleen, samat asiat keväällä kirjoittaneen ja opiskelleen ja vielä pääsykokeeseen kerranneen motivoituneen lukiolaisen, joka on yleensä kurssinsa priimuksia.

      Edellämainittua arvioiden myös löytyy syy, miksi on vaikea päästä opiskelemaan vanhempana, koska jos ei kurssinsa parhaimmistoa lukiossa nuorempana ollut, niin sama taso on vielä vaikeampi saavuttaa vanhempana.

      • Ohjeita pääsykokeisi

        Nykysysteemillä ei todellakaan tarvitse olla kurssinsa parhaimmistoa lukiossa, jotta pääsee sisälle lääkikseen.

        Tämänkin kevään pääsykokeissa annettiin aineisto, jonka perusteella vastattiin kysymyksiin.

        Itse pääsin sisälle lääkikseen, koska sain hyvät pisteet aineistokoetehtävästä. Fysiikan ja biologian osaamiseni oli todella surkeaa.

        Aloittajalle ohjeita:

        Valmennuskursseille osallistuminen on sinulle lähes pakollista. Osallistu suuren ja kokeneen valmennuskoejärjestäjän kursseille, halvalla ei saa hyvää. Itse en olisi koskaan päässyt lääkikseen ilman valmennuskursseja. Valmennuskursseilla saat monipuolisesti tietoa PÄÄSYKOKEISTA: vinkkejä, tärppejä. Lääkiksen pääsykokeet ovat suunnilleen samanlaisia vuodesta toiseen. Valmennuskursseilta saat "hiljaista tietoa" pääsykokeista. Itse sain aikanani valmennuskurssiopettajilta apua myös oikaisupyynnön tekemiseen maksutta- ja läpi pääsin.

        Iltalukioissa kemian ja fysiikan opiskelu on paljon nopeatempoisempaa kuin päivälukiossa- kursseja ja tunteja on vähemmän. Monet opiskelijat jo osaavat kurssit valmiiksi eli ovat jo useamman kerran aikaisemmin pyrkineet. Sinuna ottaisin kemiasta ja fysiikasta yksityistunteja, jotta pääsisit nopeasti "sisälle kemian ja fysiikan ajatusmaailmaan".

        Fysiikkaa ja kemiaa ei lääkiksessä tarvita. Esimerkiksi biokemia on ihan puhdasta ulkolukua, entsyymeja jne. Pitkästä matematiikasta ei ole mitään hyötyä pääsykoeprosessissa tai lääkiksessa. Älä siis lue yhtään matikkaa.

        Oppimisen kannalta on tärkeintä mitä luet ja kuinka luet. Yksi tunti tehokasta lukemista voi vastata sataa tuntia tehotonta lukemista tai että opiskelet epäolennaisia asioita.

        Jos otat nyt kesällä yksityisiä kemian ja fysiikan tunteja, menet syksyllä valmennuskursseille ja iltalukioon, voit päästä ensi keväänä lääkikseen.


    • ihmekumma1

      Mielenkiintoinen tämä viimeisin kommentti.. toiset sanovat, että ehdottomasti kannattaa lukea pitkä matematiikka.

      Hmm.. yritä tässä sitten miettiä lukea vai ei :D

    • Lokin eväät

      No, kyllähän yhdessä tämän vuoden tehtävässä piti se raja-arvo tajuta ottaa. Sitä ei lyhyessä käsitellä lainkaan. Tosin ilman sitäkin tehtävää pääsi sisään, mutta muita parempi on oltava jos sisään haluaa.

      • Tee oikaisupyyntö!

        Jos pääsykokeessa piti osata raja-arvolaskuja, niin siitähän kannattaa tehdä oikaisupyyntö, mikäli jää muutaman pisteen päähän sisäänpääsyrajasta!

        Jos pääsykoekirjallisuudessa ei vaadittu lukion pitkän matematiikan osaamista, ei raja-arvolaskujen osaamista voida vaatia pääsykokeessa. Itse ainakin valittaisin!

        Omissa pääsykokeissani pärjäsin kyllä ihan yläasteen matikanlaskutaidoilla.

        Kaikki lukion fysiikan ja kemian laskut ratkeavat peruskoulumatematiikalla.

        Omasta mielestäni lääkikseen pyrkijän ei kannata hukata aikaa matematiikkaan. Mieluummin lukisin senkin ajan biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Kannattaa aina lukea sellaisia asioita asioita mitä TODENNÄKÖISESTI kysytään.


    • J 76

      On muitakin iäkkäämpiä hakijoita. Rusikoidaan ittemmä sisään ja hoidetaan homma:) Ei muiden mielipiteillä ole väliä..

    • UudelleUralle?

      Ei muuta kuin sinne vaan pääsykokeisiin jos kiinnosta. Omalla kohdalla kanssa mietinnässä uudelleenkoulutus ihan mielenkiinnon vuoksi vaikka lääkärintöitä takana 15 vuotta. Kannattaisiko hakea eläinlääketieteelliseen tai kauppakorkeaan??

    • Tri.Doc

      Moro

      Itse 38 vuotias mies ja ikäni olen tehnyt myyntihommia ja tuntuu elämässä voisi olla muutakin katteet ja jälkitoimitukset. Vastikään myös perustimme oikean perheen, eli meillä 3 vuotias poika joka on välillä kovinki aktiivinen. Nyt tässä itsekkin katselen oman valmennus-yhtiöni opetusvideoita ja kyllä tämän pitää kiinnostaa että tätä jaksaa ajatella.

      Itsellä ajatus lähti siitä, että tuo nykyinen työura tuntuu jo loppuun kalutulta, on myyty vähän kaikkea, maanrakennuskoneista lamppuihin ja sitlä väliltä. itse kaipasin aina syvempää tietoutta asioissa ja useassa myyntifirmassa missä olin töissä ei paljoakaan sellaista arvosteta, valitettavasti. Vallalla on osta sikahalvalla ja myy edes jonkin verran voitolla ja se on siinä. Ei niin kovinkaan palkitsevaa ja en todellakaan meinaa seuraavaa 25-30 vuotta tehdä tätä hommaa.

      Itsellä hyvy rytmi päällä, 3 ainetta ja niitä "sisäistetään" 2 h per päivä, joskus jopa 7 päivänä viikossa. Jos nyt asiaa pelkistää äärimmilleen, niin ei tämä sen kummempaa ole kun vain osata kertoa joku jollakin tai jakaa joku jollakin. Tässä pärjää hyvillä selkälihaksilla (musculus latissimus dorsi) ja vittseliäisyydellä. Tottakai panosta 27.5 hakupäivään, mutta maailma ei järky jos ei pääse heti ekalla sisään. Itse olen siinä luulossa, että kun sisälle mennään, niin ei sielä enää näitä perusasioita enää hirveästi kertailla ja eteenpäin mennään. Itse ainakin haluan saada irti kaiken mahdollisen omista lääkisopinnoista, ilman että nyt jotain liposomirakkulan toimintaa rupeasin pänttäämään. Minä haluan päästä asiaan heti kiinni.

      Olisi tosiaan mukava saada muitakin Oulun ja miksei muihinkin hakevia "ikänestoreita" omaan porukkaan johonkin. Itse asun Kemi-Torniossa joten pistelkää viestiä tähän ketjuun jos jotain kompusta halutaan perustaa. Tsemppiä kaikille tän vuoden lääkis hakijoille ikään tai sukupuoleen katsomatta !!!

      • Anonyymi

        Tässä pohtinut myös vakavasti lääkikseen hakemista, sairaanhoitajana toimin tällä hetkellä.

        Mitä sinulle tällä hetkellä kuuluu? Oletko saanut opiskelupaikan?
        Olisi kiva perustaa jonkinlainen ryhmä/yhteisö tähän opiskeluun liittyen.

        Itse pohtinut myös opintojen aloittamista, sillä ikää hieman yli 40v. En kuitenkaan näe itseäni hoitotyössä eläköitymiseen asti.


    • Utelias kysyjä

      Onko jossain tilastoa, minkä ikäisiä lääketieteellisen tiedekunnan hakijat ovat? Entä minkä ikäisiä ovat opiskelijaksi valitut? Onko yli 40-vuotiaita hakijoita päässyt opiskelemaan lääkkikseen?

      • ...?

        On meidän vuosikurssilla pari ~40-vuotiasta...eli onhan niitä päässyt, mutta ovathan he tietysti selvä vähemmistö hakemispoolista ja sisäänpäässesistä.


      • kupop

        minun vanhin kurssitoveri taitaa olla 45 ikäinen. mukavasti menee meidän muiden joukossa! aika paljon on myös 25-30 vuotiaita.


    • Anonyymi

      Juuri luin, että vanhin valmistunut lääkäri löytyy Australiasta 97 vuotias.
      Miksi lääketiede olisi eri asia kuin jokin muu ala? Suomessakin on jo monta yli 50v valmistunutta.
      Tämä on vanha keskustelu, mutta halusin lisätä kommenttini, jotta muut vanhukset saavat inspiksen.
      Onnea matkaan kaikille opiskeluihin ikään katsomatta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      97
      2773
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      104
      2360
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2130
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      16
      1914
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      45
      1757
    6. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      42
      1756
    7. 124
      1722
    8. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1706
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      130
      1491
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1294
    Aihe