Sekavaa

Sinulle on tapahtunut joskus jotain hyvin pahaa? Tuo häpeäntunteesi kielii siitä?
Sanot että sinussa on paljon vihaa, kohdistat sen itseesi. Ympärilläsi on ihmisiä, silti olet yksin. Henkisesti.
Arvaa mitä; ymmärrän sinua niin valtavan hyvin!
Sillä erolla, että asun yksin ulkomailla, ainoa perheenjäsen johon yhteyttä sisko joka asuu yli 1000 km päässä ja 22-vuotias tytär joka opiskelee Tallinnassa Virossa.
Siis fyysisestikin hyvin yksin. Olen asunut tässä maassa pian 16 vuotta, kielitaito hallussa ja maan tavat ja elämäntavan täysin omaksunut. Vieraantunut täysin Suomesta ja suomalaisista.
Minullakin oli voimakasta vihaa itseä kohtaan. Halusin vahingoittaa itseäni mitä kauheimmilla tavoilla, niin etten kuitenkaan kuolisi koska se olisi ollut liian helppoa!
Sain psyk. apua, ja se viha purkautui minusta. Ja sitä tuli paljon! Niin valtavaa mustaa myrkkyä! Ja kauan. Eikä se kaikki vieläkään ole pois, nyt vain kohdistan sen sinne mihin se kuuluu, pahantekijääni.
En jatka tämän enempää. Halusin vain sanoa, että ymmärrän ja tunnen myötätuntoa. Sinulla on todella paha olo. Toivon että hakisit ja saisit apua, olet sen ansainnut ihan niinkuin kuka muu tahansa.
Ole rohkea, hae apua!

[Tuskin kukaan heistä välittäisi vaikka hyppäisin katolta alas.]

Kyllä ihmiset välittävät vaikka he eivät sitä ääneen sanokaan. Sitä vaan on vaikea huomata ellei erikseen hae merkkejä.

Minulle kävi kerran niin että möin moottoripyörän pois kun se tuntui turhalta, ja sen jälkeen kaverinkaveri sanoi että hän osti omansa vain siksi että minullakin oli. En tunnistanut sitä että meillä oli jotakin, hän viihtyi porukassamme. En ollutkaan vain joku kaverinkaveri joka tunki seuraan.

Olisit vain antanut koko tekstin olla. Et tunne sinua ulkonaisesti, mutta minusta on todella liikuttavaa lukea sinun ja monien muitenkin samanlailla kokevien tuntemuksia. Jos asia ei olisi niin, niin en lukisi ja seuraisi tätäkään palstaa. ja antaa tämä seuranne minullekin hyvin paljon. En koe olevani vain jakamassa vaan myös saan paljon.
Kyllä sinunkin tekstiä monet lukee. Nykyään on Suomessakin hyvin paljon, jotka kokevat niin kuin sinä.
Noin hengessä tartun käteesi ja tahdon rohkaista sinua. Olemme ihmiskuntaa, sisaria ja veljiä keskenämme.

Mäkin oon joskus tavannu lyyä vaikka halolla ittiäni käsivarteen ja sitten haarukalla tökkiä ympäri kehoa. Ruumiin kipuhan se on vähän kuin turruke jonka avulla voi koittaa peittää henkistä tuskaa. Vaikka eihän nyt tuommonen lyönti- ja tökkimiskipu oo mitään muuta ku untuvalla sivelyä siis verrattuna johonkin karmeaan viiltelyyn.

Miksettä te ihmiset rääkkäisi itseänne liikunnalla kehon vahingoittamisen
sijaan. Viiltelyihin taipuvaiset ennen sitten vaikka sadomaso leikkejä,
niillä voi myös aiheuttaa kipua kehoa silti vahingoittamatta.

Jonkun limetti sekavaa
Parempi komtoidä Rauhatonta aluetta.