Tutkittua tietoa

Moni tälläkin palstalla vastustaa luontaistuotteita väittäen, ettei niitä ole tutkittu. Tosiasiassa joitakin luontaistuotteita on alettu käyttää ja tutkia myös yliopistoklinikoissa. Tässä vaikuttava esimerkki Englannista, jossa lasten ja nuorten psykiatrit ovat alkaneet hoitaa vaikeita anorektikoita kalaöljyllä ja vitamini-hivenainekapseleilla. Tulokset vaikuttavat suorastaan mullistavilta, koska monivuotisten seurantatutkimusten mukaan nykyiset anoreksian hoitomuodot ovat tehottomia (3).

Psykiatri Agnes Ayton työryhmineen julkaisi psykiatrien ammattilehdessä maailman ensimmäisen tapauksen, jossa etyyli-EPA (1 000 mg/vrk) auttoi 15-vuotiaan tytön paranemaan vaikeasta, letkuruokintaa vaatineesta anorexia nervosasta (1).

Tutkimuksen taustaa
Anorexia nervosa alkaa tavallisesti teini-iässä, ja siihen liittyy suuri muiden psyykkisten häiriöiden ja itsemurhan vaara. Viiden vuoden seurantatutkimuksen mukaan mikään nykyisistä hoitomuodoista ole hääppöinen, joten uusia tehokkaita hoitomuotoja kaivataan (3). Huolimatta potilaiden rasvapelosta lääkärit ovat kiinnittäneet yllättävän vähän huomiota välttämättömiin rasvahappoihin, kuten EPAan, sanoo tohtori Ayton.

Nykyiset potilaiden ravitsemusohjelmat eivät millään lailla ota huomioon välttämättömien rasvahappojen saantia, mikä ilmeisesti on omiaan häiritsemään elimistön ennestään kehnoa omega-6/omega-3-rasvahappojen tasapainoa painon karttuessa. Se voi lisätä mielialan vaihteluita ja altistaa taudin uusimisvaaraa (relapsia), jotka ovatkin yleisiä anorektikon painon lisääntyessä.

Kolme äskettäin julkaistua tutkimusta on osoittanut, että etyyli-EPA on parantanut merkittävästi hoitoresistenttejä masennuspotilaita. Tämä sai brittipsykiatrit kokeilemaan E-EPAa 15-vuotiaan vaikeasti sairaan anorektikkotytön täydentävänä hoitona.

Potilas
Tyttö oli sairastanut anoreksiaa 14 kuukautta ennen kuin hän tuli psykiatriseen hoitoon. Suvussa oli polykystisen ovariaalisyndrooman historiaa. Kuukautiset olivat alkaneet 11-vuotiaana. Tytön ruokatapoihin liittyi monia psykososiaalisia stressitekijöitä. Hän alkoi rajoittaa syömistään yhä enemmän ja enemmän kunnes hän kaksi kuukautta ennen hoitoon tuloaan lopetti kaiken kiinteän ruoan syömisen. Tyttö oli alkanut käyttää ulostuslääkkeitä ja kuntoilla yliaktiivisesti. Hänen painonsa alkoi laskea nopeasti, kuukautiset jäivät pois ja hiukset menettivät kiiltonsa. Häntä huimasi usein ja hänen oli kylmä. Tytöllä oli vääristynyt kuva omasta painostaan ja vartalostaan. Ensimmäisellä vastaanotolla hän oli 163 cm pitkä ja painoi 55 kg. Vaikka mitat olivat vielä tuolloin normaalin rajoissa, hän laihtui seuraavien kuuden viikon aikana kahdeksan kiloa.

Hoito
Ensimmäisen vastaanoton jälkeen aloitettiin avohoidon perhe- ja yksilöterapia, ravitsemusneuvonta ja lastenlääkärin seuranta. Niistä ei ollut mitään apua, vaan tytön paino aleni nopeasti. Hänet yritettiin lähettää nuorisopoliklinikan hoitoon, mutta siitä ei tullut aluksi mitään. Tyttö laihtui 44,4 kiloiseksi ja hänet otettiin sairaalaan osastolle.

Potilas oli niin kehnossa kunnossa, ettei keskustelusta tullut mitään. Hän oli kuihtunut, hiukset ja iho olivat kuivat. Syke oli nopea. Valkosolut olivat 2.2x10 g/l. Huolimatta intensiivisestä hoidosta tyttö ei kyennyt syömään mitään suun kautta ja hänen pulssinsa laski 42:een/minuutti ja seerumin sokeri 2,2 mmol:iin/l. Häntä alettiin ruokkia nenä-mahaletkun kautta ja hänelle annettiin päivittäin monivitamiini-hivenainekapseli, jonka tarkoitus oli korjata muun muassa seleenin (0.68 µmol/l), sinkin (9,5 µmol/l) ja kuparin (8,5 µmol/l) puutokset.

Tässä vaiheessa tytön vanhemmat antoivat suostumuksensa siihen, että tytölle aloitettaisiin myös kolmen kuukauden E-EPA-hoito, annoksena 1 gramma/vrk.

Letkuruokinnan ja lisäravinteiden ansiosta hänen painonsa alkoi vähitellen nousta ja hän alkoi syödä suun kautta. Siinä vaiheessa tytön äiti vei hänet sairaalasta vastoin lääkäreiden tahtoa. Tyttö oli silloin syönyt E-EPAa vasta kaksi viikkoa eikä ottanut E-EPAa mukaansa kotiin. Hän menetti seuraavien kymmenen päivän aikana 5 kg painostaan.

Psykiatrit päättivät, että tyttö oli vaaraksi itselleen ja hänet otettiin sairaalaan vastentahtoisesti. Hänet sijoitettiin nuorten psykiatriselle osastolle kahdeksi kuukaudeksi. Aluksi hän tarvitsi vuodelepoa ja intensiivistä huolenpitoa, ja hän suostui jatkamaan vitamiini-hivenainekapselin ja E-EPAn ottamista. Muutamassa viikossa hän alkoi syödä paremmin, paino alkoi nousta ja mieliala kohota.

Kolmen kuukauden lisäravinnehoidon päätyttyä hän otti itse vastuun syömisestään. Hänen epänormaalit mielikuvansa hävisivät, hän alkoi kiinnostua ympäristöstään ja tulevaisuudestaan ja hän alkoi suhtautua luottavaisesti itseensä. Tyttö kotiutettiin ja hän kirjoittautui lukioon ja meni kesätöihin, eikä sairaus enää uusinut. Amenorreaa lukuun ottamatta (mikä johtui polykystisistä munasarjoista) tyttö toipui täydellisesti.

Pohdintaa
Tämä on tiettävästi ensimmäinen lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvattu tapaus, jossa etyyli-EPAA annetaan anoreksian täydentävänä hoitona. Potilas, jonka tila oli heikentynyt huolimatta monta kuukautta kestäneestä tavanomaisesta hoidosta, toipui hämmästyttävän nopeasti – kolmessa kuukaudessa – nautittuaan etyyli-EPA- ja monivitamiini-hivenainekapseleita. On epätodennäköistä, että muutos olisi johtunut siitä, että tyttö otettiin vastentahtoisesti hoitoon, koska sellainen toimenpide ei yleensä johda hyvään tulokseen, sanovat kirjoittajat.

Omega-3-rasvahapoilla, ja erityisesti EPAlla ja DHA:lla on havaittu olevan suotuisa vaikutus monissa kliinisissä sairauksissa, kuten syöpäpotilaiden kakeksiassa (patologisessa n äivettymisessä), ja niiden tiedetään olevan välttämättömiä lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Aivan viime aikoina etyyli-EPAn on osoitettu olevan tehokasta lääkeresistentin masennuksen hoidossa. Koska kakeksia ja masennus ovat anoreksialle tunnusomaisia oireita, ja potilaat yleensä välttävät ravintorasvojen syöntiä, saattaa omega-3-rasvahappojen anto ruoan lisänä olla hyödyllistä. Nyt julkaistu potilastapaus vahvistaa tämän oletuksen oikeaksi. "Mielestämme etyyli-EPAn ja monivitamiini-hivenaineyhdistelmän anto saattaa tarjota uuden hoitokeinon anorexia nervosaa poteville henkilöille", kirjoittavat tutkijat.

He julkaisevat pian toisen raportin, jossa seitsemän vaikeaa anoreksiaa sairastanutta tyttöä toipui kolmessa kuukaudessa etyyli-EPAlla (2). Kolme parani täysin ja loput osittain. Uusi raportti vahvistaa käsitystä etyyli-EPAn tehosta anoreksian hoidossa. Olen saanut Aytonilta raportin sähköpostilla jo ennen sen julkaisemista. Etyyli-EPA ei ole mikään tuotemerkki vaan tyhjiössä tislattua erikoiskalaöljyä, jota saa Suomessakin ainakin parina eri tuotemerkkinä. [En sano niitä, ettei kukaan syytä mainostamisesta, kysykää kaupasta tai apteekista.]

Tietoja tutkijasta
Tohtori Anges K. Ayton on lasten- ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri, joka on julkaissut suuren määrän tieteellisiä tutkimuksia omalta alaltaan, erityisesti syömishäiriöistä. Hänen työpaikkansa on Eating Disorders Unit, Huntercombe Stafford Hospital, Ivetsey Bank, WheatonAston, Staffordshire, ST19 9QT UK. e-mail: [email protected]

Viitteet:

1. Ayton AK, Azaz A, Horrobin DF. Rapid improvement of severe anorexia nervosa during treatment with ethyl-eicosapentaenoate and micronutrients. Eur Psychiatry. 2004 Aug;19(5):317-9.

2. Ayton AK, Azaz A, Horrobin DF. A pilot open case series of Ethyl-EPA supplementation in the treatment of anorexia nervosa. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2004 Oct;71(4):205-9.

3. Ben Tovim DI, Walker K, Gilchrist P et al. Outcome in patients with eating disorders: a 5-year study. Lancet. 2001 ;357(9264):1254-7.