Vanha irtosi melko helpolla, mutta uutta ei saa paikalleen. Kartiotappi on jo kiinni ja sokanreikäkin poikittain, mutta sain sokan paikalleen mutteriin puoliväkisin. Osaa ei kuitenkaan saanut viittä senttiä lähemmäksi tukivarren päätä, kunnes pyöräytin vetoakselia, jolloinka se muljahti ja vetoakselin sisempi pää tuli suojakumin sivusta ulos, kun suojakumi halkesi. Ilmeisesti irrotusvaiheessa, kun haitaritunkilla nostin pyöräasetelmaa ylöspäin jarrulevyn alta, tunkki kaatui ja asetelma muljahti ulospäin vetäen vetoakselin irti sisäpäästä. Nyt sitten otin irti koko vetoakselin. Siinä on sisäpäässä kolme rasvaista rullaa, joiden sisällä on irtonaisia neulalaakerinneuloja, joita ei onneksi ollut varissut pois vielä kovin montaa. Akselin päässä on sokkarengas, joka piti irroittaa, että suojakumin voi vaihtaa. Nyt on ongelmana uuden suojakumin etsintä Turku-Salo -vyöhykkeeltä, muttei esim. Motonetissä näytä saldoa olevan eikä Virtasen Moottorissa- Mikä nyt eteen? Maanantaina on näyttöaika.
Avensis -98 1,8l:n alapallonivelen vaihto ei luonaa.
vaikeaa on
42288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kaimar tämääkinb on trollia.
Jollei hae toyo kaupasta ihan alkuperäinen, maksaa lopuksi vähemmän kun sopii ekalla paikalleen. Ja toimii, toisin kuin motonetin kiinalaiset romut.
Ei vanhaan autoon juuri alkuperäisosia kannata haalia. Kyllä ne sen kumin Motonettiinkin tilaa, mutta pari päivää saa varrota. Katsastus alkaa alusta, muttei se ole kuin kympin kalliimpi.
Tosiaan, kysäisin alkuperäisenkin hintaa Passeliautosta, mutta se olisi ollut 47e ja vain Vantaan varastossa olisi ollut. Virtasen Moottorista sen sitten lopulta tilasin hintaan 11e ja risat. Se on alkuperäisen Fixus tarvikeosa. Enempää en moisesta kumitötteröstä suostunut maksamaan. Mutta voi ristuksen perkele, kun sitä eilen illalla rupesin asentamaan kolmenkymmenen asteen helteessä, paarmojen pureskeltavana. Eihän se herkkua ole muutenkaan auton alla pihalla maata, kun rasvat valuvat suuhun eikä autoa tunkilla kovin ylös saa nousemaankaan. Pahinta oli kuitenkin, etteivät mukanatulleet teräksiset klemmarit sopineet helvettiinkään. Ne olivat pari milliä liian leveät eivätkä menneet kumissa olevaan uraan ja näin muodoin niitä oli mahdotonta kiristää edes sen vertaa, että ne pari nystyrää olisivat uponneet päämäisiin reikiin. Jopa sentin jäivät uupumaan, vaikka eri konsteja kokeilin.
Pakko olikin lopuksi oikoa ne vanhat klemmarit, jotka melko kivuttomasti kestivät vielä toisenkin asennuksen. Tänään hain leiman eikä se ollut kuin kympin kalliimpi, kun pari päivää myöhästyin näytöstä.
Ei sitä alapalloniveltä muuten yksin kannata edes yrittää paikalleen. On se vaan sen verran vittumainen homma. Onneksi alatukivarressa on pyöreä reikä, josta rautakangen varrenpään voi lykätä läpi ja vääntää kangen toisesta päästä sitten alaspäin muijan avustamana. Vakaajatangossa on nimittäin melkoisesti jousivoimaa, joka haroo helvetisti vastaan. Sillai se sitten ainoastaan onnistuu, kun ei jätä näppejään väliin.