Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa.
Luottamushenkilöksi valittavan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä säädetyt yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset. Lisäksi kuntalain 34 - 36 §:ssä säädetään toimielinkohtaisista vaalikelpoisuuden rajoituksista eli erityisestä vaalikelpoisuudesta. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari.
Luottamustoimen tunnusmerkkejä ovat
*pakollisuus
*erottamattomuus
*määräaikaisuus
*vaalikelpoisuus
*virkavastuu ja
*poliittinen vastuu.
Tunnusmerkkinä voidaan myös pitää eettistä vastuuta. Kuntalain 32 §:ssä on luottamushenkilön käyttäytymistä koskeva säännös, jossa korostetaan toimen hoitamisen moraalisia ja eettisiä arvoja.
Kuntalain tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon. Siksi kuntalain 32 §:ssä on yleinen säännös koskien luottamushenkilön käyttäytymistä.
Säännös koskee luottamushenkilön toimintaa luottamustehtävässään. Sen mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeuden-mukaisesti.
Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tapahtuu johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Suuret poissaolotilastot saattavat kertoa työyhteisön pahoinvoinnista. Keskeiset työhyvinvointia tukevat toimijat ovat työsuojelu-henkilöstö ja luottamusmiehet.
Valveutuneet kuntalaiset ovat todenneet, että ilmeisesti luottamushenkilöiden enemmistö ei joko tunne tai muusta "syystä " ei noudata edellä esitettyjä säännöksiä tai moraalisia ja eettisiä arvoja. Esimerkiksi saatetaan sivuuttaa työyhteisön pahoinvoinnista tai julkisten rakennusten homeongelmasta kielivät poissaolotilastot ja muut kunnan johdon kannalta ikävät asiat. Kunnan parastakaan ei edistetä ja viranhaltijoiden toimintaa ei seurata eikä valvota. Esille tuotuihin kunnan edun vastaisuuksiin tai lain ja hallintosäännön pykälistä lipsumiseen ei puututa jne. Osa luottamushenkilöistä ei todellakaan välitä ja osalla ei ole rohkeutta puuttua mihinkään. Erityisesti kuntaan jotenkin sidoksissa olevat luottamushenkilöt katsovat helposti muualle kun ikäviin asioihin pitäisi puuttua?
Kuinka monta valtuustossa, hallituksessa tai lautakunnissa istuvaa luottamushenkilöä on jonkun oman tai muun tahon kuntakytköksen takia käytännössä toimintaesteinen? Se ei tarkoita laissa määrättyä jääviyttä. Siksi kyse ei sinänsä ole laittomuudesta vaan pikemminkin moraalittomuudesta, jos jonkun kuntakytköksen antaa vaikuttaa käyttäytymiseen luottamustehtävässä. Tämän kaltaiseen käyttäytymiseen liittyy usein joku pelkotila ja se on indikaatio huonosta hallintokulttuurista. Silloin voidaan puhua jo suoranaisesta pelon ilmapiiristä.
Toimintaestoja:
- Luottamushenkilö on kunnan palveluksessa
- Luottamushenkilön puoliso on kunnan palveluksessa
- Luottamushenkilön lapsi tai lähisukulainen on kunnan palveluksessa
- Luottamushenkilön kaveri kunnan on palveluksessa
- Luottamushenkilö on johtavan viranhaltijan kaveri
- Luottamushenkilö on liikesuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilön puoliso on liikesuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilön lapsi tai lähisukulainen on liikesuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilön kaveri on liikesuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilö on aikeissa ryhtyä liikesuhteeseen kunnan kanssa
- Luottamushenkilö on jossain vuokrasuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilö ja johtava viranhaltija ovat saman puolueen jäseniä - Luottamushenkilöllä ja johtavalla viranhaltijalla on sama kielipoliittinen suuntautuminen
- Luottamushenkilö ja johtava viranhaltija ovat saman järjestön tai yhdistyksen jäseniä
- Luottamustehtäviin osallistumalla voi kerätä merkittävää henkilökohtaista tuloa ja etua
Joko nyt ymmärrätte, että miksi monessa kunnassa huono hallintotapa rehottaa ja sisäinen valvonta ei toimi. Siihen löytyy johdonmukainen selitys?
Luottamushenkilöksi valittavan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä säädetyt yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset. Lisäksi kuntalain 34 - 36 §:ssä säädetään toimielinkohtaisista vaalikelpoisuuden rajoituksista eli erityisestä vaalikelpoisuudesta. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari.
Luottamustoimen tunnusmerkkejä ovat
*pakollisuus
*erottamattomuus
*määräaikaisuus
*vaalikelpoisuus
*virkavastuu ja
*poliittinen vastuu.
Tunnusmerkkinä voidaan myös pitää eettistä vastuuta. Kuntalain 32 §:ssä on luottamushenkilön käyttäytymistä koskeva säännös, jossa korostetaan toimen hoitamisen moraalisia ja eettisiä arvoja.
Kuntalain tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon. Siksi kuntalain 32 §:ssä on yleinen säännös koskien luottamushenkilön käyttäytymistä.
Säännös koskee luottamushenkilön toimintaa luottamustehtävässään. Sen mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeuden-mukaisesti.
Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tapahtuu johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Suuret poissaolotilastot saattavat kertoa työyhteisön pahoinvoinnista. Keskeiset työhyvinvointia tukevat toimijat ovat työsuojelu-henkilöstö ja luottamusmiehet.
Valveutuneet kuntalaiset ovat todenneet, että ilmeisesti luottamushenkilöiden enemmistö ei joko tunne tai muusta "syystä " ei noudata edellä esitettyjä säännöksiä tai moraalisia ja eettisiä arvoja. Esimerkiksi saatetaan sivuuttaa työyhteisön pahoinvoinnista tai julkisten rakennusten homeongelmasta kielivät poissaolotilastot ja muut kunnan johdon kannalta ikävät asiat. Kunnan parastakaan ei edistetä ja viranhaltijoiden toimintaa ei seurata eikä valvota. Esille tuotuihin kunnan edun vastaisuuksiin tai lain ja hallintosäännön pykälistä lipsumiseen ei puututa jne. Osa luottamushenkilöistä ei todellakaan välitä ja osalla ei ole rohkeutta puuttua mihinkään. Erityisesti kuntaan jotenkin sidoksissa olevat luottamushenkilöt katsovat helposti muualle kun ikäviin asioihin pitäisi puuttua?
Kuinka monta valtuustossa, hallituksessa tai lautakunnissa istuvaa luottamushenkilöä on jonkun oman tai muun tahon kuntakytköksen takia käytännössä toimintaesteinen? Se ei tarkoita laissa määrättyä jääviyttä. Siksi kyse ei sinänsä ole laittomuudesta vaan pikemminkin moraalittomuudesta, jos jonkun kuntakytköksen antaa vaikuttaa käyttäytymiseen luottamustehtävässä. Tämän kaltaiseen käyttäytymiseen liittyy usein joku pelkotila ja se on indikaatio huonosta hallintokulttuurista. Silloin voidaan puhua jo suoranaisesta pelon ilmapiiristä.
Toimintaestoja:
- Luottamushenkilö on kunnan palveluksessa
- Luottamushenkilön puoliso on kunnan palveluksessa
- Luottamushenkilön lapsi tai lähisukulainen on kunnan palveluksessa
- Luottamushenkilön kaveri kunnan on palveluksessa
- Luottamushenkilö on johtavan viranhaltijan kaveri
- Luottamushenkilö on liikesuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilön puoliso on liikesuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilön lapsi tai lähisukulainen on liikesuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilön kaveri on liikesuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilö on aikeissa ryhtyä liikesuhteeseen kunnan kanssa
- Luottamushenkilö on jossain vuokrasuhteessa kuntaan
- Luottamushenkilö ja johtava viranhaltija ovat saman puolueen jäseniä - Luottamushenkilöllä ja johtavalla viranhaltijalla on sama kielipoliittinen suuntautuminen
- Luottamushenkilö ja johtava viranhaltija ovat saman järjestön tai yhdistyksen jäseniä
- Luottamustehtäviin osallistumalla voi kerätä merkittävää henkilökohtaista tuloa ja etua
Joko nyt ymmärrätte, että miksi monessa kunnassa huono hallintotapa rehottaa ja sisäinen valvonta ei toimi. Siihen löytyy johdonmukainen selitys?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllä sitten ehdokkaat kunnallisvaaleihin pitää hakea ulkoavaruudesta. Pienillä paikkakunnilla fiksuksi ja tunnollisiksi tiedetyt ovat moneen suuntaan revittyinä. Kun riittävästi pilkkua n**sitaan ei tavallisia asioitakaan keritä hoitamaan.
Jos kaupungin hallintokulttuuri on rämettynyt ja toisileen kiitollisuuden velkaiset tai hunaajaa jakavat saavat vaikuttaa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa, niin kalliiksi käy kuntaa elättäville veronmaksajille. Mistä löytyy rehelliset ja "suoraselkäiset", kuntalaisten etua ajavat luottamushenkilöt ja virkamiehet? Vaikea juttu! Mahdotonta on löytää ainakaan kauan sisäpiirissä pyörineistä, joilla useilla on paidan helma ruskea menneilä ajoilta ja suojella täytyy "yhteisöä".
Asetu siis itse ehdokkaaksi. Jos olet se rehellinen ja "suoraselkäinen" ihminen niin älä hauku muita sieltä ruudun takaa vaan rupea itse hoitamaan yhteisön asioita.
Hyvin yksinkertaista.
Maksamme viranhaltijoille siitä, että he hoitavat laissa ja hallintosäännössä määrätyt tehtävänsä. Vapaaehtoisesti tehtäviinsä asettautuneiden luottamushenkilöiden tulee myös hoitaa lakisääteiset tehtävänsä ja hoitaa yhteisön asioita. Tästä hyvästä maksamme luottamushenkilöille kokouspalkkioita ja matkakorvauksia. Hyvin yksinkertaista.
Jos homma ei viranhaltijoilta ja luottamushenkilöiltä suju, niin arvostelu on oikeutettua.
Luottamushenkilöille?
Luotatko sinä näihin oman edun ajajiin? Minä en luota yhteenkään! Kaikki ne huijaa ja varastaa sen minkä pystyy.
En tosin tunne kaikkia, muutamia vain. Ja poikkeuksetta sutkeja ovat!
Ihminen on inhimillinen olento. Robottihallintoa ei ole vielä kehitetty. Oikeasti, en haluaisikaan robotteja, elämässä kuuluu olla hiukan keskustelua ja inhimillistä säröilyä. Näin se vaan on.
Toimintaestot selittävät kaiken. Eipä ihme, että työn saavutusten arviointia ei tehdä ja virkavastuukin on täysin tuntematon asia.
"Pienissä kunnissa ”paha veli” -verkosto sulkee suut
Laine tekee väitöskirjaa korruptiivisesta johtamisesta, hän on haastatellut merkittävissä asemissa olevia johtajia, virkamiehiä sekä rikoksista epäiltyjä niin kunnissa kuin yrityksissä. Korruption riskiä näyttävät lisäävän pitkään jatkunut valta-asema, pieni paikkakunta ja tiiviiden verkostojen aikaansaama luottamuksen ilmapiiri.
Kunnassa, jossa kaikki tuntevat toisensa, vaatii uskallusta mennä kertomaan poliisille mahdollisista väärinkäytöksistä. Laine onkin tunnistanut Suomessa paha veli -verkoston, joka kostaa kytkösten paljastajalle esimerkiksi antamalla potkut.
- Henkilöt joilla on jotain pelättävää tai hävittävää, reagoivat aika voimakkaasti siihen, että joku lähtee puhumaan näistä asioista."
http://yle.fi/uutiset/krp_korruptioon_suhtaudutaan_suomessa_sinisilmaisesti/6713128
Myös siksi kuntaliitokset ovat tarpeellisia. Nämä "paha-veli" - verkostot juuri vastustavat kuntaliitoksia ja haluavat pitää pienen kuntansa, jossa voi suhmuroida ihan miten vaan kun sisäistä valvontaa ei ole. Kunta on heille eräänlainen hyödyke, josta lypsetään erilaisia etuja ja suuren ememmistön edut unohdetaan.
Etenkin pienten kuntien lakisääteinen tilintarkastustoiminta on täyttä silmänlumetta. Kaupalliset tilintarkastusfirmat eivät uskalla tuoda esille väärinkäytöksiä ja kunnan edun vastaista toimintaa. Jos ne sen tekevät niin tilintarkastaja tai firma vaihdetaan sellaiseen joka "ymmärtää paremmin" johdon teot ja tekemättä jättämiset. Tilintarkastajan on parasta vain kirjoitella korulauseita ja suositella vastuuvapautta niin pesti jatkuu.
Luottamushenkilöiden toimintaestot puolestaan estävät puuttumisen kunnan johdon ja puolutetoverien toimintaan. Siksi kuntien tarkastuslautakunnatkin ovat melko lailla hampaattomia. Toimintaestot selittävät myös kunnanhallitusten toimintakyvyttömyyden, vaikka kuntalain mukaan hallituksen pitäisi toimia laillisuuden valvojana.
Joo paikallinen hallitus on ollut toimintakyvytön jo 2000-luvun alusta ->
Peli jatkuu kirjoittaa:
"Etenkin pienten kuntien lakisääteinen tilintarkastustoiminta on täyttä silmänlumetta. Kaupalliset tilintarkastusfirmat eivät uskalla tuoda esille väärinkäytöksiä ja kunnan edun vastaista toimintaa. Jos ne sen tekevät niin tilintarkastaja tai firma vaihdetaan sellaiseen joka "ymmärtää paremmin" johdon teot ja tekemättä jättämiset. Tilintarkastajan on parasta vain kirjoitella korulauseita ja suositella vastuuvapautta niin pesti jatkuu."
Loviisan kaupungin työterveyshuollon työterveyslääkäri Outi Hanhinen ei "uskaltanut" kirjoittaa minulle sairauslomaa työpaikkakiusaamisen johdosta vaikka olin viimeisilläni raskaana. Pelkäsi, että kj. Kaleva ajattelee pelattavan jotain peliä selkänsä takana ja kehotti hakemaan sairausloman Porvoon äitiyspoliklinikalta tekaistulla perusteella. Oliko kaupungin työterveyshuolto kilpailutettu asianmukaisesti?
Loviisa on pelon valtakunta.
Edelleen, Mia Heijnsbroek-Wirén (RKP) oli aidosti huolissaan jaksamisestani syksyllä 2010. Hän järjesti palaverin kokoomuksen Camilla Antaksen ja vihreiden Jorma Törnroosin kanssa saadakseen työsuojeluasiani kuntoon ja minut taas työkykyiseksi. Mitä sitten tapahtui?
Muutama viikko sitten Mia H-W kirjoitti FB-seinällään seuraavan viestin: "Bästa Tiina Jag anser att du måst söka professionell hjälp.Flera utredningsbegäran eller otrevliga postningar på Facebook kommer aldrig att ge dej lugn och ro.Tiina, du vill hämnas hela världen för den orättvisa du känner, och förstör så mycket på vägen. Jag önskar av allt i världen att ni får ert liv på räls, när du får den hjälp som du behöver.Mia."
Kukakohan tässä mahtaa olla ammattiavun tarpeessa?
Loviisan kaupungin työsuojeluvaltuutettu Timo Noroviita taivuteltiin kaupungin johdon (kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöpäällikkö) toimesta kirjoittamaan seuraavansisältöinen kirjoitus, joka lähetettiin kaupungin toimesta ja julkaistiin ainakin seuraavissa lehdissä: Loviisan Sanomat, Östra Nyland ja Uusimaa
”Julkinen anteeksipyyntö
Tein poliisille tutkintapyynnön elinkeinovastaava Tiina Keskimäen työoloista. Asiasta koitunut julkisuus on aiheuttanut haittaa ja vahinkoa Loviisan kaupungille ja erityisesti kaupunginjohtaja Olavi Kalevalle. Nyt kun Itä-Uudenmaan poliisi on (5.9.) todennut, ettei tapauksessa ole syytä epäillä mitään rikosta tai laiminlyöntejä, pahoittelen aiheuttamiani harmeja ja turhaa aktiivisuuttani Tiina Keskimäen asiaa hoitaessani. Timo Noroviita Loviisan kaupungin työsuojeluvaltuutettu”
On täysin uskomatonta, että Loviisan kaupunginhallitus salli tämän tapahtua. Ymmärtääkö kaupunginhallitus ollenkaan, että sillä on valvontavastuu virkamiesten toimista? Jos kaupunginjohtaja Kaleva koki, että hänen kunniaansa on loukattu, olisi hänen tullut tehdä itse asiassa tutkintapyyntö poliisille, eikä julkisesti nöyryyttää koko kaupungin työsuojeluorganisaatiota.
Kaupunginjohtaja Kaleva tuntuu vievän Loviisan kaupunginhallitusta, sekä edellisiä, että nykyistä, kuin pässiä narussa. Herätkää veronmaksajat!
Hallitus ei todellakaan ymmärrä ja sen minkä se ymmärtää niin sitä se ei ole ymmärtävinään. Kun on noita toimintaestoja......
Mikä tätä maailmaa vaivaa? Ensin pidetään vaalit, haalitaan urakalla ehdokkaita, monet hyvät kieltäytyvätkin. Sitten äänestetään...ja kohta ruvetaan haukkumaan itse äänestämiämme luottamushenkilöitä. Ne nyt vaan onkin ihmisiä eikä jotain jumalien inkarnaatioita!
Äänestä oikein kuuluu siihen porukkaan, jonka mielestä asiat ovat paikkakunnalla hyvin kun vain saa syödä hyvin, vetää lärvit Laivasillalla ja nukkua pitkään.
Ymmärrän, että toimintaestojen vuoksi täällä huono hallintotapa rehottaa ja sisäinen valvonta ei toimi.
Nukkehallitus siirtää Tommenin nuijalla kaikki hankalat kysymykset ja oikeusviranomaisten huomautukset TIEDOKSI Ö-mappiin.
Mia Heijnsbroek-Wirén vaikuttaa olevan täysi pässi.