En tiedä, pitäisikö tämä laittaa tänne, vai mielenterveyspalstalle, laitan nyt kuitenkin tänne, koska täällä tiedetään varmaankin paremmin. Olen 18-vuotias tyttö ja sairastan pakko-oireista häiriötä. Nyt päähäni on tullut uusi pakkoajatus, että olenkohan minä transsukupuolinen.
Ominaisuuteni ovat aika ristiriitaiset. Tunnen itseni usein todella miehekkääksi. Tämä tunne tulee siitä, että kiroilen ja olen luonteeltani aika samanlainen, kuin isoveljeni. Puhun ihan samalla tavalla kuin miehet. En tiedä ymmärtääkö tuosta mitään, mutta tarkemmin en osaa selittää.
Olen miehille kateellinen, koska he pystyvät parempaan kuin naiset, monessa asiassa.
Aina, kun ihastun johonkin mieheen, niin minulla on kova tarve samaistua häneen. Ihastunkin nimenomaan aina miehiin, en ole tuntenut koskaan toistaiseksi vetoa naisiin.
Joskus yläasteella muistan tehneeni jonkun leikkimielisen sukupuolitestin netissä ja olin ylpeä siitä että olin sen mukaan enemmän mies. Silloin olinkin ihastunut johonkin poikaan ja halusin muistuttaa häntä. Myöhemmin, kun olen tehnyt saman testin, niin se näyttää suurimmaksi osaksi naista ja olen siitä helpottunut.
Toisaalta meikkaan aina, jopa lähikauppareissulle ja käytän aina silloin tällöin mekkoja ja hameita. Jalassa on lähes aina legginsit tai sukkahousut. Minua ei koskaan olla luultu pojaksi, enkä myöskään halua, että luullaan. Minulla ei ole tarvetta peitellä rintojani pukeutumalla telttoihin. Olen todella tarkka varsinkin hiuksistani. En pukeudu poikien vaatteisiin, mutta käytän paljon sellaisia vaatteita, mitkä sopivat kummallekin.
Tarkoittaako nämä tuntemukset sitä, että olen transsukupuolinen?
Ominaisuuteni ovat aika ristiriitaiset. Tunnen itseni usein todella miehekkääksi. Tämä tunne tulee siitä, että kiroilen ja olen luonteeltani aika samanlainen, kuin isoveljeni. Puhun ihan samalla tavalla kuin miehet. En tiedä ymmärtääkö tuosta mitään, mutta tarkemmin en osaa selittää.
Olen miehille kateellinen, koska he pystyvät parempaan kuin naiset, monessa asiassa.
Aina, kun ihastun johonkin mieheen, niin minulla on kova tarve samaistua häneen. Ihastunkin nimenomaan aina miehiin, en ole tuntenut koskaan toistaiseksi vetoa naisiin.
Joskus yläasteella muistan tehneeni jonkun leikkimielisen sukupuolitestin netissä ja olin ylpeä siitä että olin sen mukaan enemmän mies. Silloin olinkin ihastunut johonkin poikaan ja halusin muistuttaa häntä. Myöhemmin, kun olen tehnyt saman testin, niin se näyttää suurimmaksi osaksi naista ja olen siitä helpottunut.
Toisaalta meikkaan aina, jopa lähikauppareissulle ja käytän aina silloin tällöin mekkoja ja hameita. Jalassa on lähes aina legginsit tai sukkahousut. Minua ei koskaan olla luultu pojaksi, enkä myöskään halua, että luullaan. Minulla ei ole tarvetta peitellä rintojani pukeutumalla telttoihin. Olen todella tarkka varsinkin hiuksistani. En pukeudu poikien vaatteisiin, mutta käytän paljon sellaisia vaatteita, mitkä sopivat kummallekin.
Tarkoittaako nämä tuntemukset sitä, että olen transsukupuolinen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tyttö tai nainen voi olla luonteeltaan ja käytökseltään hyvinkin äijämäinen ilman että sukupuolessa olisi ristiriitaa. Kyseessä on luonnekysymys ja variaatioita on valtavasti laidasta laitaan.
Transsukupuolinen todellakin kokee olevansa vastakkaista sukupuolta ja haluaa korjata fyysisen ulkomuotonsa todellisen sukupuolen mukaiseksi. Tällä perusteella voit hyvin miettiä kuka tai mikä oikein olet. Pakko-oirehäiriöt voivat kyllä sekoittaa ajatuksiasi, mutta niihin ei kannata sitoutua.
Ok, lisää vastauksia?