Keuhkoahtauma jo nyt?

Mykoplasma?
http://www.avainapteekit.fi/oma-terveys/vilustuminen/miten-mykoplasma-tunnistetaan-ja-hoidetaan

Miten tautia hoidetaan?

Mikrobilääkkeistä tehokkaita ovat doksisykliini ja erytromysiini.

Antibiooteista makrolidit, tetrasykliinit ja fluorokinolonit tehoavat MP:aan.

Mykoplasman hoitoon kannattaa perehtyä täällä (Lääkäri Olli Sovijärven näkemys asiaan):
https://soundcloud.com/helsinki-paleo/helsinki-paleo-podcast-episode15

Joka toinen astma on ALLERGIAA.

Astman, reuman ja suolisto-ongelmien takana ruokavalio – "Lääkärit antavat väärää tietoa"
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1624947/astman-reuman-suolisto-ongelmien-takana-ruokavalio---laakarit-antavat-vaaraa-tietoa

Ravinnolla on merkittävä vaikutus aivan kaikkiin sairauksiin ja niiden ehkäisyyn. Lääkkeitä syödään sitten tarvittaessa.

Nykylääketieteessä tutkitaan vain lääkkeitä, jotka voidaan patentoida ja jotka tuovat rahaa.

Suomi on täysin kehitysmaa, kun ennaltaehkäistään tai hoidetaan eri sairauksia ravinnolla ja korjaamalla ravintoainepuutokset. Niinpä lääkärikoulutuksessa onkin pitkään, siihen sisältyvässä yhden opintoviikon laajuisessa ravitsemustieteen osiossa käytetty Diabetesliiton ja Leipätiedotus ry:n kustantamaa virallista ravitsemusoppia, jolle ei ole vaihtoehtoa. Vastavirtaa kulkevia tutkijoita ja lääkäreitä on pidetty tärähtäneinä kummajaisina ja vastuuttomina kansankiihottajina.

Tuloksekkainta terveydenhuoltoa on ennaltaehkäisevä. On harmillista, että julkisuudessa levitetään mm. THL:n toimesta yksipuolista ja perätöntä tietoa ravinnosta ja ravintolisistä aiheuttaen sekaannusta ja turhaa huolta kuluttajien keskuudessa.

Koululääketieteellä on paikkansa, mutta niin kauan kun ravitsemuksen ja kokonaisvaltaisen hoidon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei tunnusteta, ovat koululääketieteen lääkärit melko kyvyttömiä auttamaan ihmisiä lukuisissa eri sairauksissa ja siten tuleekin hoidetuksi vain oireita, eikä potilas parane.

”Olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokaasi” –Hippokrates

Viljat ja/tai maitotuotteet pois vähintään 4 viikoksi. Kokeile miten vaikuttaa. Voi olla, että kummatkaan ei sovi.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm

Maitotuotteet ovat monella yksi keskeisistä syistä allergioihin, astmaoireisiin sekä erilaisiin iho-ongelmiin. Maitotuotteiden eliminointi helpottaa usein näitä oireita, ja moni vuosia oireista kärsinyt pääsee pysyvästi eroon sekä ongelmasta että lääkityksestä. Lisäksi maitotuotteet keräävät limaa ja ovat usein merkittävänä tekijänä kroonisissa ylähengitystieinfektioissa.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm


Uuden tutkimuksen mukaan runsas D-vitamiini helpottaa astmaa. Se esimerkiksi parantaa keuhkojen toimintakykyä ja astmahoidon tehokkuutta.
http://www.tohtori.fi/?page=3509935&id=0546887


Astman oireet lievenevät ja infektiot jäävät pois. Nyt uudet tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että D-vitamiinilisä on todella tarpeen sekä lapsi- että aikuispotilaille. Mitä enemmän veressä on D-vitamiinia, sitä lievemmät ovat oireet ja sitä paremmin lääkitys auttaa, kertoivat amerikkalaisen National Jewish Health -instituutin tutkijat viime viikolla American Academy of Allergy, Asthma, and Immunology -kongressissa.
http://terveyshymy.fi/tohtori-tolonen/d-vitamiini-auttaa-astmassa


Dear Dr Cannell: D for childhood asthma
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/08/16/dear-dr-cannell-d-for-childhood-asthma/

1 µg (mikrogramma) = 40 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 ng/ml = 25 nmol/L

50 ng/ml = 125 nmol/L


Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

On useampia tutkimuksia, joiden mukaan Omega-3 rasvahapot ja D-vitamiini voivat ehkäistä ja lievittää astman oireita.

Kortikosteroideilla hoidetuilla astmaa sairastavilla lapsilla D-vitamiinin puute näyttäisi liittyvän luuston huonoon mineralisoitumiseen. Laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa seurattiin 780:tä iältään 5 - 12-vuotiasta astmaa sairastavaa lasta yli neljän vuoden ajan. Seerumin D-vitamiinipitoisuus mitattiin kertaalleen tutkimuksen alussa. Luustontiheyttä seurattiin vuosittain DEXA:lla. Kun (pahentuneen) astman hoidossa käytettiin myös suun kautta otettavia kortikosteroideja, osoittautui luun mineralisoituminen sitä heikommaksi, mitä useamman kortikosteroidikuurin lapset olivat saaneet. Tämä kortikosteroidiannokseen liittyvä vaikutus ilmeni erityisesti pojilla, joilla seerumin D-vitamiinipitoisuudet olivat pienet. (Tse SM ym. J Allergy Clin Immunol 2012;130:53)


"Astmaa sairastavat lapset, joiden veressä on D-vitamiinia alle 75 nmol/l, ovat alttiita pahoille astmakohtauksille, ilmenee Pittsburghin lastensairaalan tutkimuksesta. Yhdysvaltain terveysvirasto (National Institutes of Health, NIH) rahoitti tätä tutkimusta, joka tehtiin San Juanissa, Puerto Ricon pääkaupungissa, leveysasteella 18, jossa aurinko paistaa paljon ja korkealta. Tiedot tukevat muita tutkimuksia ja käytännön kokemuksia astman D-vitamiinihoidosta. Seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) tulisi mitata ja nostaa 125–150 nmoliin/l. Siihen voidaan tarvita D-vitamiinia 100–150 mikrogrammaa päivässä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2395