Mitäs pidätte lehväslaihon sotakirjoista. Yhden oon lukenu ja vieläki on ruokahalu hakusessa niin on hurjaa kuvausta sotimisesta. Anttala on vähän iisimpi kirjoittamaan ei rehvastele kaasuilla eikä ulosteilla eikä räällä. Miten on onko muita suomalaisia sotakirjoittajia joita voisin kokeilla.
lehväslaihon sodakirjat
lilliputti
6535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niilo Lauttamusta ja Eino Pietolaa olen lukenut aikoinani paljonkin. Jos muistan oikein, Pietolan kirjoissa seikkaili korpraali Perälä.
Realistisia ja helppolukuisia sotakuvauksia (luulisin, en ole ollut mukana...), varsinkin Pietola. Kannattaa maistella, jos aihe miellyttää.
Kiitollisena näistätiedoista saan viikonlopuksi maukkaampaa sotalukemista.
Kiva, kun voi jeesata.
Suomalaiset sotakirjat ovat kaavamaisia, kun on yhden lukenut on lukenut kaikki. Lisäksi niissä häiritsee tietty omakehu ja uho, ja monesti niissä on liikaa fiktiivistä ainesta (tosin sekään ei häiritse jos fiktiivisyys olisi perusteltua), ja yleensäkin nämä ns. sotakirjaltajat eivät osaa edes kirjoittaa hyvää, elävää suomen kieltä.
Onpa yksi nykykirjailja, Seppo Jääskeläinen, joka kirjoittaa myös sotakirjoja, jotka eivät ole kaavamaisia enempää kuin itsekehuisia tai uhoavia. Hänen tekstinsä ovat ihmisläheisiä, eikä niissä sotakirjoissakaan ole pelkkää tappamista tms, vaan syvää inhimillisyyttä. Hän kirjoitta sitä paitsi nautittavan hyvää suomea! Voin suositella kolmea sotapuitekirjaa: Punainen Hanko, Sankarin sota, Sodan vanki, kaikki Otavalta. Hänellä on paljon muutakin tuotantoa.
Muutamat sodan käyneet miehet on mulle kehuneen Pietolan olevan suomalaisista realistein. En voi kommentoida, kun en mukana ole ollut. Tiesikkönää muuten Kalle Päätalonkin oleva sotakirjailija? Iijoki-sarjasta lähes kymmenen osaa on sota-ajan ja välirauhan kuvausta. Monesta, vaikkakin yhden pioneerin ja talousaliupseerin kenttäkeittiönäkökulmasta.