Katsoessani Prismassa TV1 ohjelmaa kasvien vaikutuksesta niin maapallonmme eläimien kehitykseen kuin meidän lajimme muuntumiseen, olin taas kerran haltioissani.
Tuo Turkin alueella tehty löytö 1994 alkuvehnässä tapatuneesta mutaatiosta, herätti ajattelemaan! Kehityksellemme suotuisa mutaatio, joka mahdollisti ravinnon saamisen viljelemällä, muutti
keräilijä metsästäjän siksi, mitä nyt edustamme.
Ajatuksia herätti tuo, ettei se suinkaan hyödyttänyt itse vehnäkasvia, vaan meitä (miksi ihmispopulaatiota luonto? suosi?)
Samoin luonto poisti aikanaan maailmanlaajuisella kulolla suuret puut, jotka olisivat vallanneet koko planeetan, olivat jo vallanneetki, ja niiden myötä kehittänyt dinosauruksia ja muita kookkaita lajeja.
Nyt pääsikin uusi laji ruoho, ja sitä myätä eläimey, jotka kykenivät hyödyntämään pii-aineksen merissäkin. Seurauksena olikin valtava muutos, levien työntäessä happea ilmakehäämme, ja mahdollisti ruohotasangoilla sinmpanssin pystyyn nousemisen, jotta näkisikin jotakin:D
Voi ruoho, en enää ihmettele sanontaa: -- "Ihminen on kuin ruoho, kun tuuli käy ylitseen, ei häntä enää ole"
Enkä myöskään Kristuksen vertaukseen *elämän leivästä ja verestä* hänen muistokseen.
Syviä viisauksia ne ovat, mutta ilo on saada elää tätä aikakautta, jolloin upeaa tietoa biologien ja arkeologien työn hedelmistä saamme nauttia:D
PS.
Sorry pitkä innostunut kirjoitus, kun ei voi olla jakamatta ajatuksiaan ja onnentunnettaan!
Tuo Turkin alueella tehty löytö 1994 alkuvehnässä tapatuneesta mutaatiosta, herätti ajattelemaan! Kehityksellemme suotuisa mutaatio, joka mahdollisti ravinnon saamisen viljelemällä, muutti
keräilijä metsästäjän siksi, mitä nyt edustamme.
Ajatuksia herätti tuo, ettei se suinkaan hyödyttänyt itse vehnäkasvia, vaan meitä (miksi ihmispopulaatiota luonto? suosi?)
Samoin luonto poisti aikanaan maailmanlaajuisella kulolla suuret puut, jotka olisivat vallanneet koko planeetan, olivat jo vallanneetki, ja niiden myötä kehittänyt dinosauruksia ja muita kookkaita lajeja.
Nyt pääsikin uusi laji ruoho, ja sitä myätä eläimey, jotka kykenivät hyödyntämään pii-aineksen merissäkin. Seurauksena olikin valtava muutos, levien työntäessä happea ilmakehäämme, ja mahdollisti ruohotasangoilla sinmpanssin pystyyn nousemisen, jotta näkisikin jotakin:D
Voi ruoho, en enää ihmettele sanontaa: -- "Ihminen on kuin ruoho, kun tuuli käy ylitseen, ei häntä enää ole"
Enkä myöskään Kristuksen vertaukseen *elämän leivästä ja verestä* hänen muistokseen.
Syviä viisauksia ne ovat, mutta ilo on saada elää tätä aikakautta, jolloin upeaa tietoa biologien ja arkeologien työn hedelmistä saamme nauttia:D
PS.
Sorry pitkä innostunut kirjoitus, kun ei voi olla jakamatta ajatuksiaan ja onnentunnettaan!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mitä ´sorryttelet´, ihan hellyttävälle mielelle tulin, kun ei paljon kirjoituksiasi ole näkynyt. Ite olen lähdössä tässä Turtolan City-Markettiin, kun en mistään ole saanut hommattua sellasta kukkalaatikon pidikettä, toinen puuttuu.
Joten hyvää päivää vaan, täällä nyt pilvessä, joten ei liian kuumakaan.
Turtolan City - marketissa ole kanssa paljon käynut --kun Messukylässä asuin Vanhankirkon vieressä - Tuli taas ikävä .
Olis käyttävä katsomassa onko mieheni hauta laitettu -- Ja sukuhayta missä Äidinpuolelta on jo siittä asti kun tämä uusi hautuumaa tuli -
Terveisiä Sinnepääin En itke vaikka melkei sytämmestä ottaa. ja kurkkuun nousee pala .
No jaa, tuo sorry oli kun huomaa innostuneensa ja virheitäkin vilisee, kun en malttanut edes tarkastaa.
Sitä kun katsellessa elämän suuremmoisuutta. tulee niin monenlaiset ajatukset mieleen.
En voinut olla yhtymättä fyysikko K.V.Laurikaisen toteamukseen:
*Luonto puhuu luojastaan*
Sadetta ripoitteli täällä senverran, että laatat kastuivat, mukavan viileää näin aamulla onkin,...heippa!
Tarkoitatko minua täältä kehä kolmosen pohjoispuolelta, joka sinut on hylännyt, ei johdu sinusta, haluan edelleen olla kaverisi, voisin viestissä selittää. Terv: Lauri.
Ei minua kukaan ole hyljännyt, herranen aika,..minä noista ilmansuunnista tiedä, enkä etunimistäkään:D, enkä OLE mikään, enkä kenenkään pelinappulakaan mielelläni!
Senkun laitat viestiä, niin ehkä tajuan.
Kyllä se on hyvä tuo tahattoman huumorinkin mahti :D
Olin huiliaamassa hetken ruokailun jälkeen, johan alkoi niin naurattamaan noi ilmansuunnat :D
En kyllä mitään ymmärrä, --- enkä usko selitystenkään avaavan tätä ihmettelevää tajuntaani, mutta hyvinhän täällä toimeen on tultu :D
Vahva on kasvien mahti. Puutkin ovat kasveja. Tiettävästi vanhimmasta puusta maapallolla oli hiljan kuva, liekö ollut Wikipediassa tai lehdessä.
Kun lumipeitto tarpeeksi ohenee, keväällä sipulikasvit työntävät itujaan melkein jään läpi.
Olen monena päivänä repinyt omasta puutarhasta rikkaruohoja hikipäässä; vuohenputkia, nokkosia, elämänlankoja, ohdakkeita ja valvatteja..
Noin käy kun piha on järjestämätön ja yhden kesän jättää kaiken oman onnensa varaan.
Enpä olisi arvannut, että Ruotsissa kasvaa maailman tiettävästi vanhin puu, 9550 vuotta.
http://www.tiede.fi/uutiset/3232/maailman_vanhin_puu_kasvaa_ruotsissa
Ihme, että tuollainen puunruipelo voi olla niin vanha. Lapin erään aikhimännyn on todettu olevan 875v. ikäinen. Karu kasvumaa auttaa puuta sitkistymään.
Ehkä rehevä maa kasvattaa niin tuuhean oksiston, ettei sellainen puu elä kovin vanhaksi.
Kasvukin on erittäin hidasta köyhässä maaperässä. Vrt. ulkosaariston puolen metrin männynkäkkärät!
50:vuodessa ei havaittavaa muutosta kasvussa, mutta vihreinä vaan sinnittelevät kuin bonsaipuut kallion rakosissa:)
Ohoh, jälleen todiste elämän sitkeydestä ja sopeutuvaisuudesta!
Ilmeisesti se saa omat neulasensakin ravinteiksi osittain, varistaa siihen siemenensä hm maahan ja kehittynyt aivan omaksi lajiyksilökseen.
Joskus herää epäluulo onko kaikki julkaisut todella aitoja? Paljon on kumottukin, mutta sillälailla menee tiede eteenpäin.
En tajua, koska sama yksilöhän se ei ole. Jaa lajina se on niin vanha, uusiutunut monta kertaa siellä lukee, ja sen elinkaari on noin 600 vuotta!