Teen gradua rahoituksen eräästä osa-alueesta ja tutkin kuinka toimitusjohtajat suhtautuvat asioihin x ja y (en jaksa tähän avata aihetta enempää kun asia kuulostais varmasti suuremmalle osalle heprealta).
Haastattelussa on 10 kysymystä ja luulin niiden kokoamisen olevan helppo nakki. Ongelma on siinä, että haastattelut kestää 20-80min tj:stä riippuen ja osa heistä kertoo tarinoi pitkän kaavan mukaan kuitenkin aiheeseen liittyen.
Olen lukenut useampia graduja, mutta ktm-puolelta en ole löytänyt kuinka avoimia haastatteluja ois käsitelty, kun ei oo kyllä/ei-vastauksia, vaan lähinnä mielipiteitä. Että mitä nyt noille litteroiduille haastatteluille tekisin ja repisin 10:stä eri mielipiteestä jotai tuloksia?! Ja miten vielä yhdistän niihin toimarin sukupuolen, koulutuksen yms tekijät? Apuaa tuntuu et oon ihan solmussa. Mikä mun tutkimustapa ees on?
Nim. Ois pitäny kuunnella vähän enemmän kvali-kurssilla
Haastattelussa on 10 kysymystä ja luulin niiden kokoamisen olevan helppo nakki. Ongelma on siinä, että haastattelut kestää 20-80min tj:stä riippuen ja osa heistä kertoo tarinoi pitkän kaavan mukaan kuitenkin aiheeseen liittyen.
Olen lukenut useampia graduja, mutta ktm-puolelta en ole löytänyt kuinka avoimia haastatteluja ois käsitelty, kun ei oo kyllä/ei-vastauksia, vaan lähinnä mielipiteitä. Että mitä nyt noille litteroiduille haastatteluille tekisin ja repisin 10:stä eri mielipiteestä jotai tuloksia?! Ja miten vielä yhdistän niihin toimarin sukupuolen, koulutuksen yms tekijät? Apuaa tuntuu et oon ihan solmussa. Mikä mun tutkimustapa ees on?
Nim. Ois pitäny kuunnella vähän enemmän kvali-kurssilla
Vastaukset 6
Vanhimmat
No yliopiston kirjastosta (humanistinen, yhteiskuntatieteellinen) löytyy aika paljon kvalitatiivisen tutkimuksen oppaita, tosin ei niistä niin hirveästi hyötyä ole. Eikö sun lähdekirjoissa ole mitään hyviä esikuvia? Lähinnä sun pitäisi omalla järjellä yrittää pohtia niitä asioita. Kuuntele tai lue vaikka ne haastattelut muutamaan kerran putkeen läpi ja kokeile, että tuleeko sun päähän jotain ajatuksia. Jos sukupuoli tai koulutus pomppaa jotenkin esiin, niin siinä se pitäisi huomata. Sekä kysy ohjaajaltasi (joka on kyllä nyt varmaan jo lomalla).
Kyllä/ ei -vaihtoehdoilla tehty tutkimus on varmaan helppoa tehdä, mutta mahtaako niin yksinkertaistetuilla tuloksilla olla mitään todellista arvoa? Jos ei sitten tutkita jotain sellaista asiaa jossa selkeästi on vain kaksi vaihtoehtoa olemassa.
No, olisko loogista aloittaa niin, että ensin lajittelet ne sukupuolen mukaan, joka lienee ikään kuin "pääluokka"? Sitten lajittelet edelleen koulutuksen mukaan jne. Sitten alat käymään niitä läpi ja selvittelet, löytyy sukupuolten / koulutustaustan jne. mukaisesti jotain yhteneväisyyttä. Ehkä ei. Mutta onhan sekin sitten tutkimustulos.
.
Jos on kymmenen haastateltavan otos, niin ei niiden jakautuminen sukupuolen tai koulutustaustan mukaan ole mikään tutkimustulos! Siis ei kai nyt kukaan luule tekevänsä tilastoa kymmenestä ihmisestä!
Mutta joka yksittäisen haastateltavan kohdalla voi löytyä perusteluja mielipiteille sukupuolesta tai koulutustaustasta. Eli voi tutkia sukupuolen ja koulutustaustan mahdollisia vaikutuksia kunkin yksilön mielipiteisiin. Ei voi tehdä yleistäviä päätelmiä tyyliin "naistoimarit ovat tätä mieltä".
Ihan ekaksi lainaa äkkiä joku kvalitatiiviseen tutkimuksen opas. Paikkakunnasta riippuen yliopiston kirjastoilla voi olla kesätaukoja, osa taisi mennä kii jo juhannuksena.
Itse käytän Atlas-ti nimistä softaa kvalitatiiviseen tutkimukseen (muitakin on olemassa). Kannattaa tosiaankin olla joku teoria alla datan käsittelyyn.
Käy lainaamassa siis peruskirja jossa kerrotaan eri tutkimusmenetelmistä kvalitatiivisella alalla esim. Grounded Theory, Discourse Analysis yms. Jälkiviisaana voi kyllä sanoa että aina kannattaa olla metodi mielessä ennen kuin lähtee tutkimusta tekemään, mutta kyllä sen voi jälkikäteenkin vielä pelastaa :)
Kiitos vastauksista! Istunkin yliopiston kirjastolla viiden eri laadullisen tutkimuksen kirjan kanssa. Katsotaan mitä tästä tulee :D
Lue mikä on Grounded Theory, ja käytä sitä, mikäli se sopii tutkimuksesi tueksi. Itsellä oli vähän sama ongelma, mutta onneksi löysin vahingossa kyseisenen metodologian. Nyt voit saada "akateemisen" linkin kvalitutkimukseen suht vähällä vaivalla. Teorian käyttöön tietysti liittyy tietty eri vaiheita, joista pitää olla perillä.