Kärsitkö siitä?
Mitä vibraatioita se saa aikaan? Kadutko koskaan?
Mitä se hyödyttää?
Onko koskaan, missään viimeisintä viisautta?
Minusta ei.
Mitä vibraatioita se saa aikaan? Kadutko koskaan?
Mitä se hyödyttää?
Onko koskaan, missään viimeisintä viisautta?
Minusta ei.
Vastaukset 37
Vanhimmat
On
Ei ole ikinä häpeä olla oikeassa. Jotkut häpeää väärässä oemistaan niin paljon, että alkavat jankittamaan omaamielipidettään.Joskus homma menee todella pitkäksikin. Vaan. totuus kun ei pala vedessäkään, aikanaan se voittaa.
Siis voittaa kuitenkin lopulta. Se jankkasemisvaihe on tylsää. En mäkään todellakaan aina ole oikesaassa itse. Mutta yleensä rohkeus riittää myöntämään, että ollut väärässä. Aivan uskomaton määrä muuten ihhmisiä, jotka olleet koko ikänsä vain ja ainoastaaan oikessa. Paitsi se attidyyti, se ei kanna koko elämää. Seuraillut muutamaakin täysin virheetöntä ihmistä, jotka kompastelleett sitten yllättäen vanhoilla päivillään.
Erehtyminen on inhimillistä. Virheettömyys ei. Se on karu totuus. Valheen väittäminen totuudeksi, siihen monet kompuroivat. Etenkin nykyaikana, maailma on paljon läpinäkyvämpi, muin muutama sata vuotta sitten.
Olen kyllä ite oikeassa useinkin, enkä anna periksi. Mutta usein käy niin, että joku kaheli, kuvittelee "nujertaneeksi" mut voimalla ja etenkin valheen voimalla. Ajan oloon, tosiasiat kuitenkin aina voittavat. Valehtelu kuin housuun packomista, aluksi lämmittää, mutta sitten alkaa paleltamaan. Tai miten sen nyt ilmaisisi. Muutama tyyppi kyllä saanut pahasti nenilleen ajanoloon, kun alkaneet riiteleen mun kanssa. Vaansaattaa mennä vuosikausia, ne käryää packanjauhamisestaan. Mä en edes osaa valehdella, se kai ongelma monille. Pitävät rehellisyyttä typeryytenä. Aikansa.
Aika pitkä kirjoitus, sinällään selkeästä asiasta. Mä olen vaan ikäni tavallaan miettinyt asiaa. Jotkut ei ole miettineet koskaan. Ovat sitten ihmeissään, kun tulee miettimishetken aika. Oikeastaan pitäisi sääliä. Mutta mulle riittää, että viimenen sana on mun :DDDD
=DW=
Jos olen oikeassa, en luovuta kovin helposti jos joku jankkaa päälle omia typeryyksiään. Uskon, että jokaisella joskus järki herää jos sitä tarpeeksi kauan herättää.
Mistä kukaan asiasta, kuin asiasta voi vannoa oikeellisuuttaan?
Minusta se on vähemmän oikeaa.
Asiat muuttuvat, totuuksia ilmestyy aina uusia.
Itsekritiiköntä kuvitellan olevansa alatiainoaviisaus.
Sivusta.
Olemassa tosiasioita ja olemassa muunneltuja totuuksia. Niitä usein näytetään sitten ratkovan lakituvissa. Monesti iteasiassa sinällään pieniäkin juttuja, mutta jossain vaiheessa joku nyt vaan hermostuu valheeseen.
Lähinnä seurailllut rajariitoja. Niissä näyttää änkyttäminen, itepäisyys ja kucipäisyys olevan yleisimpiä tapoja ratkoa asioita.Tosin, muistaakseni joskus joku käyttänyt haulikkoakin. Itellä ollut pitkään "tilanne päällä". Pelkkää änkytystä. Olen ratkaisemasssa asiaa niin, että kaheli naapuri haastaa mut oikeuteen kunnianloukkauksesta, jolloin poliisin on pakko tutkia asia. Käytännössä asia kai menee niin, että mä saan jonkinlaiset sakot suunsoittamisesta ja naapuri joutuu linnaan karttaväärennoksestä, sekä rajapyykkien hävittämisestä.
Mitäkö siitä kukaan hyötyy. Noh, mulla mennyt hermot tollon kanssa, kaheli menetttää noin puolihehtaaria varastamaansa maata. Ei ole olemassa winwin- juttuja, on vain olemassa loose/loose juttuja. Mutta tollasta se on joillakin. Tekevät jotain kummallista, jälkeenpäin väitetään muuta. Rajapyykkini hauan takaisin. Kuulemma viis hävitettyä pyykkiä maksaa yhteensä parikymmentä tuhatta euroa. Mä en niitä ole hukannut, ja naapuri väittää tuulien kuljetelleet ne jonnekin.....
Mä en siis tajua ihmisiä, joitten elämä on pientä epärehellisyyttä ja riitelemistä. Olisivat edes kunnon rikollisia, sekin ois miehekkäämpää.
=DW=
Parahin ap. Mistä sinä "tiesit" taas puhua "asiasta kuin asiasta", pelkkä riidanhaastaja ja ketjunvenyttäjä.
Olen oikeassa jos tiedän olevani oikeassa. Sinä jaksanet jänkätä pelkistä mielipiteistäsi ja sellainen on puhtaaksi jalostettua typeryyttä. Etsi sanakirjasta "tiedon" ja "mielipiteen" välinen ero.
On se jännä, kuinka pahan puhujaa kiitetään plussilla.
Puhdista lintukiikarisi kärpäsenpaskoista, ettei se näytä rauhankyyhkyä käärmekotkaksi.
"Parahin ap. Mistä sinä "tiesit" taas puhua "asiasta kuin asiasta", pelkkä riidanhaastaja ja ketjunvenyttäjä."
No hyvä tavaton...Mikä tuossa aloituksessa nyt oli riidan haastamista ? Ellei itse tee aloituksia (puhun itsestäni) muiden aloitusten mollaaminen ei ole kovin reilua, etenkään kun mikään ei velvoita vastaamaan. Vai onko se kutsumus "toisten järjen herättämiseen" niin vahva, että jaksaa takoa, vaikkei heräämisestä näy merkkejä ?
Tämä vastaus oli yohuuhkajalle.
Kopioimasi sanat olivat kommenttiini osoitetusta vastauksesta, yritä seurata keskustelua ettet riitelisi tyhjästä. Hän siis lähti perusteetta syyttelemään minua kaikkitietäväksi viimeisen sanan vänkääjäksi. Se oli mitä typerintä riidanhaastamista.
Toki tiedän milloin olen oikeassa ja jos en ole, en lähde riitelemään periaatteesta. Päinvastoin, riitelijät liitelevät täältä tiehensä osoittamastani ovesta.
Onko aloitus sinun?
"Itsekritiiköntä kuvitellan olevansa alatiainoaviisaus. "
Miksi sinä tuon sieraimeesi imaisit? Tuohan oli yleisesti sanottu, ei sinusta kerrottu mielipide.
Siksi että olisi ollut korrektia vastata viestiini eikä vain vihjailla "yleisesti" juuri minulle...
Keskustelutaidoissasi taitaa olla paljon parannettavaa.
Ehkä sinullakin luetunymmärryksessä?
Eipä ole. Osaamiseni on riittänyt jopa menestykselliseen opettamiseen.
Mitkä haluaisitte olevan viimeiset sananne?
Itse en ala jankkaamaan kuin asioista jotka merkitsevät minulle jotain.
Turhaan en tuhlaa energiaa tarpeettomiin asioihin, vaikka olisinkin oikeassa.
Saatan sanoa että samapa tuo, se nähdään vielä.
Jos minua vaaditaan tekemään jokin asia mielestäni päin honkia, en aina jaksa kinastella, sanon, joo joo ja teen kuten olen aikonut itse tehdä.
Nähdään kyllä.
Itellä onni ja autuus tuntea monia kucipäitä. Jarkuvia riitoja, milloin milläkinsyyllä. Meitsi ei riitele, mun kanssa riidellään. (siis mun mielipide)
Vuosien varrella olen saanut kuunnella älyttömän määrän uhkauksia oikeuteen haastamisesta, muutamakin juristi soitellut mulle, uhkailtu, suorastaan kiristetty jne.
Kiintoisaksi asian tekee, ikinä ei ole haastemies tullut. Asioita, mitkä ei kestä päivänvaloa. Kestää mun mielestä ja hyvä ois, jos viranomaiset tutkisivat perinpohjin asiat. Mutta kun siitä mainitsee, käräjöintihalut näyttävät yllättäen häviävän kaikilta.
Mulla kai ilkeä suhtautuminen kucipäihin. En ala riitelemään "juupas/eipäs" kisoissa. Mulla periaate, "totuus ei pala tulessakaan". Se iskee aikanaan myöhemmin. Pääasia, että ite koittaa toimia oikein ja reilusti. Jotkut muut raapii sitten päätään jopa vuosikymmenten päästä. Tapahtunut useita kertoja. Miten sen nyt ilmaisisi "valheella on lyhyet jäljet", tai jotain.
Arvostan ihmisiä, jotka osaavat myöntää virheensä. Siihen itsekin pyrin. Mutta ällistyttävä määrä idiootteja, jotka ei eläissään ole tehneet mitään väärää. Mulla helpompaa, koitan olla rehellinen itelleni. Jotkut valehtee myös itelleen. En voi ymmärtää moista asennetta.
Jankkaamisesta ei hyötyä, asiat on asioita, ei mielipidekysymyksiä.
=DW=
Viimeisen sanan sanoo tietoviisain, viisain ja rehellisin, sillä tyhmillä ei riitä sanomista ja valehtelijoiden polku tunnetusti on lyhyt umpikuja.
Pätee myös työelämässä, tyhmät ja juonikkaat ei pärjää, pätevät pääsevät viimeisen sanan sanojan pallille.
Onko tämä aloitus tyhmän riidankylväjän viimeinen sana, rehellisen pohdiskelijan aprikointia vai joku syndrooma?
Saiko aloittaja tästä hyvät vibraatiot ja parhaan pään alusen?
@Sanoista........
Minä annan sinulle 3 ISOA PLUSSAA!!!
Ähäkuttia sinulle miinustelija ja itsesi plussaaja!
En tiedä. Minun ei tarvi sanoa viimeistä sanaa keskusteluissa tai väittelyissä. Mulle on "ihan sama". Asia on juuri niin kuin se on. Vois todeta, että on mun tieto tai oletus, kaverin tieto tai oletus ja viimeiseksi tulee tieto ja viisaus.
Apuaaa, sataa vettä kaatamalla ja pyykit on narulla - nyt märkinä. No kastukoon.
Tarvi?
Minun ei tarvi esittää perättömiä väitteitä kenestäkään ja päälle vittuilla viimeisen sanan syndroomasta kun kohde uskaltaa väittää vastaan. Aloittajan tarvii vittuilla ja hakea riitaa, tämä näkyy selvästi.
"Aloittajan tarvii vittuilla ja hakea riitaa, tämä näkyy selvästi".
Ei mulle vain näy. Yhtä hyvin aloitus voi olla sovitteluyritys, palstalaisille heitetty haaste mennä itseensä...
On todella hyvä, että palstalle mahtuu laisiasi sopuihmisiä.
Joillakin näyttää olevan tarve jatkuvaan kinaan, ja toisilla halu yhtyä siihen.
Kuin koulukiusaaja saa hoviinsa tahdottomia peräkaritsoja.
Jospa se onkin niin, ettei täällä päde: "aina hauskaa olla pittää" vaan: "aina riitaa olla pittää"..))
Niin juuri, tarvi. On ihmisä joilla on tarve sanoa se viimeinen sana. On tullut koetuksi. No sille ei mahda mitään. Eilen viimeksi. Ihan päivänsevlä asia käännettiin nurinpäin ja "todeksi". Asiat jää kuitenkin nähtäviksi, en ole jälkeenpäin sanonut "sanoinhan minä". Eiköhän se viimeisen sanan sanoja ole sen sitten huomannut miten asiat olivat ja ovat.
Tulin Liikuntamyllystä fillaroiden äsken ja viimoiset sanani olivat mitkä sanoin eräälle tummapintaiselle nuorelle rastalettiselle siel` et`: Onhan sinulla todella kaunis vartalo.....hän hymyillen kiitti!
Niin....ei liittynyt raapustukseni ketjun aiheeseen mutta sanokaa se viimeinen sananne.....
No ei todellakaan ole tarvetta sanoa viimeistä sanaa. Olen saanut olla niin usein itseäni viisaammassa seurassa, etten edes kuvittele tietämykseni yltävän muiden tasolle. Jos joskus epäilen jonkun puhuvan vastoin parempaa tietoaan, en jää inttämään vastaan vaan esitän mieluummin tarkentavia kysymyksiä. Ainoastaan silloin kun joku "tietävä" esiintyy rehvakkaasti ja/tai suhtautuu muihin alentuvasti, saatan sisuuuntua ja inttääkin vähän...
Faktatiedon osalta voidaan kai todistaa, että joku on siinä tietävämpi, mutta miten on sitten intuitio, suora näkeminen, jossa esim. taiteilijat ovat ansiokkaita ? Ja onhan meidän aikamme lanseerannut tämän uuden termininkin: tunneälyn. Sisältääkö sekin oikea/väärä asettelun ?
"demeter"
Suku-puolissa on eroja, varsinkin viinissä.
Olen ilahtunut huomatessani että suku-puolesi on aiheessa kunnostautunut hyvin.
Ajattelinkin siksi antaa sinulle kesäisen taiteellisen lahjan:
"Miksi kukka on toisesta kukkein aina, miks' ei kaikki saa niin hyvin loistaa,
Miksi minunkin varteni väärässä on, vaikka olen mä tyttö-kukka.
Tuolla pojat salskean suorina seisoo, ryhti-kaunis, pellava-päätkin,
niille ikä ei koskaan hallaa tee, miks oon mä niin vajavainen.
Onhan niittyä missä voi kaikki kasvaa, tilaa siementen vaeltaa,
miks' siis tyttö-kukkien sielu on aina, vaikka missä kasvaa, niin kavalaa."
Saat yksin-oikeuden tulostaa tuon tuotokseni 3D-tulosteena sille seinälle missä näet sen oikean paikan olevan.
Henkilökohtaisesti haluaisin ovessa olevan sydämen kuvan.
H.
Kiitos hunksi, 3D:stä en tiedä mitään, mutta olisikohan tuo tuotoksesi hiukan tarkoitushakuinen ? Kun puhuin taiteilijoista, suorasta näkemisestä...
Nähdäkseni intuitiiviset ihmiset eivät liiku oikea/väärä-akselilla kovin innokkaasti, koska näkevät todellisuuden monimuotoissena ja tunnistavat valaistuskulman merkityksen.
Älähdys kolahdus.
Mää komppaan sunt remetri ;)
Kiva kuulla mamma5. "remetri" onkin mukava käyttönimi. Demeter on turhan juhlallinen vaikka minun kohdallani se viittaa tuotemerkkiin, ei jumaluuteen.
Joskus taannoin oli tekemisissä biodynaamisen viljelyn kanssa...
Se on katos turuks "remetri".Muttei nimi miäst pahenna,eikä paranna ;) Sama koskee naissii !
Tuota arvelinkin, että siitä suunnasta, mamma5- ..)) Tuolta toisesta ketjusta ilmenikin, että tuttuja ollaan... Kiva että olet täällä taas...
Tääl ole ja tekis miäli sanoo:Ja pysyn :) Mut ole aikast huano mittään uhoomaa,ni jätän sanomat,vai joks sanosi ;)
Se vast kivalt tuntuu,ku yli vuarenki pääst joku muistaa
Ei ole syndroomaa
Meillä essolaisilla ei ole viimeisen eikä ensimmäisen sanan syndroomaa, joten pärjäämme kaikissa väittelyissä erinomaisesti. Koska meillä on kaikista asioista paljon tietoa, niin selviydymme väittelyistä yleensä voittajina ja joudumme siten lausumaan myös viimeisen sanan.
Joskus meillä essolaisilla on vastustajina sellaisia jääräpäisiä tyhmiä henkilöitä, joita ei voi puheella tavoittaa, joten näissä tapauksissa poistumme hiljaa takavasemmalle. Emme koskaan tuhlaa energiaamme syyntakeettomien kanssa väittelyyn, koska se ei johda mihinkään.
Joku jönkkää ja jänkkää suostumatta miettimään jänkkäämisensä perusteita.
Pelkää ilmeisesti luomansa ennakkokuvan luhistumista?
Törkeimmillään olen sanonut tuollaiselle, että "saat luulla mitä haluat! Minä tiedän mitä tiedän"!
Olen minäkin sanonut joskus viimeisen sanan.
Aivan avioliittomme alkuvaiheessa nuorikkoni natkutti jostakin toisarvoisesta asiasta kyllästymiseen saakka antamatta minulle puheenvuoroa.
Silloin ärjähdin, että "jos juttuun ei tule järkeä tai se lopu niin nostan sinut niska-perse otteella käytävään".
Kyllä vaimo on tuonkin jälkeen herkästi suuna ja päänä mutta aina siinä on asian tynkääkin.
Onneksi joku ymmärsi, ettei aloitus ollut pelkästään tästä palstasta.
Ajattelin juuri vaikka parisuhdetta. Usein on kuin roolit, toisen on aina sanottava viimeinen sana.
Naiset ovat yleensä verbaalisempia osapuolia.