savea on kaivauksen mukaan ainakin 2 metriä, se on kovaa ja murenevaa. ei kai tarvi paaluttaa? riittäälö reunav.laatta? maaperätutkimus tehdään parin kuukauden päästä. saako siihen ajaa hiekkaa pari metriä et on talo korkeammalla?
savipeltoon talo
thero
124665
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
saat vastaukset siitä pohjatutkimuksesta. Sitä varten se tehdään. Älä aja siihen hiekkaa etukäteen. Tulee kuitenkin väärää tavaraa väärään paikkaan.
Savimaalle tuskin kannattaa lisätä paljon täytemaata, maaperä alkaa painumaan, eikä
talokaan pysy pystyssä, vaan saattaa kallistua
paaluttamatta.Taloa ei voine rakentaa korkeammalle
täytemaan avulla. Jos monttua on kaivettu , sen voi täyttää, painumista ei silloin tule.Maan pinta
savimaalla pyrkii tasapainoon, kukkulat painuu ja
vierellä nousee maanpinta.
sen maaperätutkimuksen niin ei tarvitsisi täältä kysellä miten perustetaan ja tietäisit kannattaako sinun rakentaa siihen oleenkaan eli meneekö tontti myyntiin.
Kovalle savipellolle pohjatutkimus suositteli 50cm anturaa ja normaalia harkkosokkelia.
Ota ensin selvää kustannuksista ennenkun alat panikoimaan! Mulla on omalla tontilla pehmeää savea 12...15m ja paalutus tulee maksamaan n. 10000€ (sis. suunnitelmat paaluhatut) ja reunavahvistetun laatan teko (paljon terästä sisään) n. 6000€
Tuollainen 2m paalutus syvyyvs maksaa max. 3000€ ja voit olla varma että talo ei liiku sen jälkeen, toisin kuin laatan kanssa.
Summasummaarum: Jos rakennat taloa itsellesi, niin EHDOTTOMASTI paaluta jos pohjatutkimuksen perusteella niin suositellaan, jos taas teet talon myyntiin, niin vala anturat suoraan saven päälle, myy talo ja muuta maasta.
Tuleeko sulle teräs- vaiko teräsbetoni paalut ja kuinka monta paalua menee?
Paalutus ei taida onnistua noin lyhyellä paalupituudella. Paalun nurjahtamisen riski on ilmeinen. 2 m jos on tiivis pohjamaa kannattanee kaivaa savi ylös ja tehdä massanvaihto johonkin tiivistämiskelpoiseen materiaaliin.
Yksi vaihtoehto on myös ns. ylipenger, jolloin savikerrosta kuormitetaan etukäteen 2-3 m penkereellä, joka sitten kun painuminen loppuu keivetaan pois. Tämä on kuitenkin yleensä hieman hankala toteuttaa jos läheltä ei löydy kelvollisia maamassoja.
Saven päällekin voidaan kyllä perustaa ihan "normaalistikin" jos ns. kuivakuorikerros on riittävä paksu, kuten todennäköisesti silläkin kaverilla oli jolla riitti 50 cm antura.
Paras tapa ratkaista perustaminen on kuitenkin keskustella pohjatutkijan ja rakennesuunnitelijan kanssa. He osaavat neuvoa miten talosi tulisi perustaa. Netistä saat helposti väärää tietoa.
Kannattaa odottaa maaperätutkimusta. Itsellänikin oli vellisavea kiilamaisestsi 2-6m, tuon päällä oli reilu 1m kovaa savea. Nyt on paalut maassa, jotka vaihtelivat 6m - 10m eli vaikka vellisaven osuus oli ohut, uppoaa paalut moreenin tai mikä aines vellin alla sitten onkaan.
Seuraavana vuorossa perustuksen teko, johon uppoaakin sitten kymmeniä tuhansia euroja .. :o)
tilalle jos murskeella täyttäminen on liian kallista, saat ns. ilmaisen kellarin koko alalle ja talosi nousee kuopasta tarpeeksi ylös.
eikä ilmaista kellaria. Sekin tarvitsee lattian, seinät ja perustuksen. Myös katon eli tässä tapauksessa välipohjan. Ja sitten se suurin mutta: Jos teet kellarin tuollaiseen paikkaan, on hyvät mahdollisuudet saada pohjavesi kellarin lattialle. Pyytäessäsi saat pohjatutkijalta selvyyttä myös kellarin rakennusmahdollisuudesta. Saattaahan se olla että pohjavesi on syvällä ja salaojavedetkin voidaan johonkin purkaa.
Kaksi metriä kovaa savea jos on, niin ei muuta kuin mökki pystyyn reunavahvistetulle laatalle.
Turhaan alat paaluttamaan mitään.
Minulla oli -tosin ulkorakennuksen- pohjalla savikerros, jonka määräsin poistettavaksi, mutta eihän se kaivuri edes pystynyt siihen.
Tulimme tulokseen, että miksi se pitäisi siitä vaihtaa hiekkaan tai murskeeseen?
Se savikerros on siinä jo muutamia miljoonia vuosia ollut, joten mihin se siitä sinun tai minun elinaikana lähtisi?
Talo on minulla sille savelle rakennettu nurkkapaalujen varaan 80 vuotta sitten ja hyvin on pysynyt.
Mutta jokainen tekee miten parhaaksi näkee.
Maaperätutkimusta edelleen odotellaan, uskoisin myös reunavahvistetun laatan riittävän. ja siihen rossilattia