Mitä mieltä ootte siitä, että lopetan terapian n. 10 käynnin jälkeen?
Koska tunnen että selviän ilman sitä enkä muutenkaan jaksa soitella sadalle terapeutille Turussa ja turhaan maksaa niistä käynneistä. En kauheesti viiti laitttaa vanhempiani maksamaan joka kuukausi suunnilleen 70 €... Ja samaan syssyyn muutama sata lisää mun lääkärikuluihin mitkä vanhemmat maksaa koska ite olen niin vitun perseestä etten tee ite mitään.
Koska tunnen että selviän ilman sitä enkä muutenkaan jaksa soitella sadalle terapeutille Turussa ja turhaan maksaa niistä käynneistä. En kauheesti viiti laitttaa vanhempiani maksamaan joka kuukausi suunnilleen 70 €... Ja samaan syssyyn muutama sata lisää mun lääkärikuluihin mitkä vanhemmat maksaa koska ite olen niin vitun perseestä etten tee ite mitään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse en lopettaisi, eihän tuossa ole päästy edes alkuun.
Vaikuttaa ihan siltä, että et ole saanut itsellesi sopivaa terapeuttia. Minun terapeuttini vaikutti heti omalta ja hän on sanonut, että jo luottamuksen perustaminen vie vuoden! Jos et saa yhteyttä terapeuttiisi, vaihda hänet, mutta älä lopeta! Itse toivon, että olisin ymmärtänyt lähteä hakemaan apua jo vuosia sitten. Voimia sinulle, matkasi on vasta alussa :-)
Onko kyseessä 10 eri kertaa eri terapeuteilla, vai 10 kertaa samalla terapeutilla? Molemmissa tapauksissa olisi järkevää jatkaa. Se että olisit käynyt monella eri terapeutilla, eikä yksikään tunnu sopivalta, voi puhua paljon isommista ongelmista kuin kuvitteletkaan. Terapeutin valinnassa tärkeintä on se että heti alkuun kokee että terapeutille voi puhua, ja kokee saavansa hyväksyntää. Tämä siis verrattuna muihin ihmisiin, on selvää että terapiassa ei voi heti (eikä edes usein vuodenkaan jälkeen) puhua kaikista kamalimmista asioista, kun ei ole luottamussuhde syntynyt vielä ja kaikkea ei vain ole valmis käymään läpi. ja jos esim sairastaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa ymv, voi kokea ettei kukaan hyväksy sinua. Mutta terapeutin kohdalla pitäisi tuntua hieman eriltä kuin muiden ihmisten kanssa, pitää kokea että teillä "synkkaa", mutta ei vaatia liikoja ekoilta kerroilta.
Mutta ylipäätään sanoisin, että jos olet jo näin pitkällä terapian aloituksessa, niin tarvit sitä. Sinulle ei varmasti ole turhaan kirjoitettu lausuntoja, eivätkä ne terapeutit huvikseen sinua ota sinne vastaanotolle, heille nimittäin on jonoa, eivätkä "tarvi" asiakkaita samalla tavalla kuin muissa ammateissa. Minäkin aikoinaan kuvittelin että selviän ongelmistani yksin, niin selvisinkin jonkin aikaa, sitten tulikin totaalinen romahdus joka herätti.
Meni terapiaan toistuvan alkoholin liikakäytön ja sen pinnan alla olevien syiden selvittämistä silmällä pitäen. Paha kyllä terapeutti oli uskovainen mies. Meillähän meni sukset ristiin myöskin noin 10 käynnin jälkeen.
Terapointi liittyi A-linikka toimintaan. Pääsin hyvään työvireeseen ja terapiahöpinät vaan alakas enemmän ärsyttämään kuin olemahan hyödyksi.
10 kertaa samalla. Terapian lopettamisen jälkeen tuntuu paljon vapaammalta ja ehdin tekemään muutakin kuin ravaamaan siellä kokoajan. Eli lopetin siis terapian viime viikolla ja mahtavalta tuntuu :D Monen mielestä saattaa kuulostaa tyhmälle mutta näin mä nyt päätin tehdä.
Oletko eritellyt, miksei kyseinen terapeutti ollut sinulle sopiva?
Kannttaa etsiä uusi, sopivampi. Kyllä sinulla varmaan on jokin käsitys siitä, millaiselle terepeutilla haluaisit puhua. Esimerkiksi itse en jaksaisi flegmaattista ylilihavaa ämmää, jolla on silmäpako sukasssa ja joka vain hymyilee ja nyökyttelee vielä usean tapaamisenkin jälkeen ja jolla ei ole päässä ainuttakaan ajatusta. Tämä ja monta muuta epäsopivaa nähty elämän varrella.
Mielestäni kaikille terapeuteille voi puhua myös vaikeista asioista, mutta on turhauttavaa, jos ei saa vastakaikua. Vähän kuin heittäisi rahoja hukkaan ja sitähän se onkin. Terapia vaatii aina vastavuoroisuutta. Ja potilaita on turha automaattisesti syyllistää siitä, jos terapia ei toimi, sillä ammattiauttajissa on monia tosi surkeita. olen elämäni varrella tavannut hyviä, huonoja ja hyvin huonoja terapeutteja.
Omalla ns. terapeutilla oli itsellään menossa hajonneen aviliiton tuomia jälkipaineita. Minuu erityisesti ärsytti se uskonnon tuominen hoitotilanteeseen vaikkei hän sentään käännyttää yrittänyt.
Kysymyshän oli työnantajan suosituksesta mennä terapiaan. En arvaile mistä syystä, mutta lopetin tyystin työaikana ottamisen. Sehän työnantajalle sopi; ei ongelmaa...ottavat muutkin ihmiset vapaa-aikanaan joskus napanterit.