Mitä kavereiden kanssa tehdään?

Juuri mitä kerroit: kävellään, jutellaan, parannetaan maailmaan. Yleensä sama harrastus tai elämänaktiviteetti ydistää.
Älä nyt noin heti luovuta. Aina menee aikansa kun tottuu uuteen elämäntilanteeseen. Kun alatte tapailla ja pitää yhteyttä niin sitä vain alkaa kaivata ja on mukava vaihtaa ajatuksia toisen ihmisen kanssa. Ja voit itse olla tälle henkilölle tärkeä ja se antaa sinullekin mielekkyyttä.

Ite ainakin tulee käytyä kaverin luona kahvilla, ja juteltua niitä näitä. Joskus tulee lähdettyä puistoon kaljoille. Yhden kaverin kans, käyty pelaamassa biljardia. Mulla ja muutamalla kaverilla on yhteisenä harrastuksena frisbeegolf, niin mun autolla on menty radoille heittämään. Siinä sivussa tulee puhuttua ihan kaikenlaista. Joskus muutama sälli on tullut mun kämpille, niin on katottu leffaa/jotain tv-sarjaa, ja siinä sivussa juteltu kaikkee, ja joskus otettu kaljaa.

Onko kaverisi oikea sinulle? Samanhenkisen kaverin, kun löytää, niin ei tarvitse edes miettiä mitä sen kanssa tekisi; kaikki sujuu luonnostaan. Kannattaako muita edes pitääkään?

Kannattaa pitää kaverista kiinni, koska sosiaalinen elämä pidentää ikää. ;) En kyllä osaa antaa neuvoja mitä tehdä, ehkä joku yhteinen harrastus voisi olla kiva keksiä niin ei käy kanssakäyminen niin puisevaksi. Voit olla sille toiselle vaikka miten tärkeä, joten koita sietää vaikka hän ei aina olisikaan juuri sellainen joka sinua huvittaa.

ryypätää, naidaan ja tapellaan

Pääasiassa juodaan ja juodaan lisää. Eipä sitä oikein muuta, jos ei saunomista ym. musiikin kuuntelemista oteta huomioon.

Vittu tarviiks kaverista olla hyötyä ??????? ja vastaus = no siis kaikkee ihan mitä vaan saa päähänsä esim jotain kutsuu kotiinsa vaikka syömään , kattoon leffaa , lenkkeilyy .... kaikkee siis mihin yhtyy kaveri ja ööö ooks mukamas vasta nyt saanut kaverin ja mitä tarkoittaa teini onks se sulle semmoinen joku 13-16v vai ja mikä on nuorehko aikuinen onks se joku 18v vai 22-26 vai??? ja ps kaikkee voi tehdä IHAN MTÄ VAAN

oNKO JOTAIN MITÄ HALUAT TEHDÄ?
pYYDÄ KAVERISI MUKAAN.

tEHKÄÄ JOTAIN YHDESSÄ, ELOKUVISSA, SYÖMÄSSÄ, JUOMASSA, UIMASSA, HIIHTÄMÄSSÄ.

mISTÄ KAVERISI PITÄÄ?
kESKUSTELE JA TUTUSTU?

äLÄ ALA NIPOTTAMAAN ALUSSA, MUUTEN OLET PIAN ILMAN YSTÄVÄÄ. :(

Hanki koira, ihmisen paras ystävä.

Pitääks kaverista jotain hyötyy??? Vain taivas on rajana tekemisen suhteen. Jos jotain yhteistä on,niin kyllä sitä yhteistä tekemistäkin löytyy. Mulla harrastusten parista löytyny hyviä kavereita,joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia,kaffetella,käydä bissellä,reissulla esim.loman merkeissä mökki,festarit etc..
Kyllä sitä ideoita tulee ihan itsestään.

kavereiden kanssa kaljotellaan ja jauhetaan pskaa nauretaan yms

Yhdyn muiden kommentteihin siitä että jos on hyvä kaveri niin ei sitä erikseen juuri tarvitse syvemmin miettiä mitä tehdä. Tekeminen tulee luonnostaan. Useimmille kaveri- ja varsinkin ystäväsuhteet rakentuvat siten että ensimmäisenä on se molemmille yhteinen tekeminen ja vasta sitten rakentuu se kaveruus-/ystävyyssuhde, kun huomaa että joku samasta asiasta pitävä on mukavaa seuraa.

Omassa kaveriseurassa ryypätään, parannetaan maailmaa juttelemalla, pelataan pleikkaria, biljardia, pokeria ja heitetään tikkaa, kalastetaan, mökkeillään ym. mutta aktiviteetithan nyt riippuvat ihan ihmisistä.

Tehkää ihan mitä haluatte!!!

Miehet käy kalassa.

Jalluu, kossuu ja kaljaa kuluu meillä akateemisilla kesän riennoissamme.

Paistetaan makkaraa nuotiolla, yövytään riippumatoissa luonnossa, ajetaan skoottereilla. Kivaa puuhastelua.

Mulla on kanssa yks kaveri ja me asutaan yhdessä kämppiksinä. Käydään usein ruokakaupassa yhdessä. Jutellaan ajatuksiamme ja päivän kuulumisia toisillemme. Joskus katotaan tv:tä, yleensä ei tykätä samoista ohjelmista eikä leffoista. Kumpikaan ei juo. Muuten meillä on suht erilaiset mielenkiinnon kohteet. Hän pelaa pleikkaa omassa huoneessaan, minä surffaan netissä omassa huoneessani. Hänestä on se hyöty, että on joku jolle puhua mieltä painavista asioista ja vuokranmaksu menee puoliksi. Kyllä kaikissa ihmissuhteissa täytyy olla jokin hyöty, eihän muuten ole mitään järkeä viettää aikaa yhdessä, jos kumpikaan ei saa siitä mitään. Oon kyllä miettinyt, että miten ikinä tapaan muita ihmisiä/suhdetta/kaveria, kun en käy missään työn ja kodin ulkopuolella ja oon oma itseni lähinnä tän kaverin kanssa. Missä muualla tapais ihmisiä jos ei harrasta mitään tavisjuttuja eikä tykkää baareista ja kännäämisestä puhumattakaan. Netissä..?

Mulla on kanssa yks kaveri ja me asutaan yhdessä kämppiksinä. Käydään usein ruokakaupassa yhdessä. Jutellaan ajatuksiamme ja päivän kuulumisia toisillemme. Joskus katotaan tv:tä, yleensä ei tykätä samoista ohjelmista eikä leffoista. Kumpikaan ei juo. Muuten meillä on suht erilaiset mielenkiinnon kohteet. Hän pelaa pleikkaa omassa huoneessaan, minä surffaan netissä omassa huoneessani. Hänestä on se hyöty, että on joku jolle puhua mieltä painavista asioista ja vuokranmaksu menee puoliksi. Kyllä kaikissa ihmissuhteissa täytyy olla jokin hyöty, eihän muuten ole mitään järkeä viettää aikaa yhdessä, jos kumpikaan ei saa siitä mitään. Oon kyllä miettinyt, että miten ikinä tapaan muita ihmisiä/suhdetta/kaveria, kun en käy missään työn ja kodin ulkopuolella ja oon oma itseni lähinnä tän kaverin kanssa. Missä muualla tapais ihmisiä jos ei harrasta mitään tavisjuttuja eikä tykkää baareista ja kännäämisestä puhumattakaan. Netissä..?

Mulla on kanssa yks kaveri ja me asutaan yhdessä kämppiksinä. Käydään usein ruokakaupassa yhdessä. Jutellaan ajatuksiamme ja päivän kuulumisia toisillemme. Joskus katotaan tv:tä, yleensä ei tykätä samoista ohjelmista eikä leffoista. Kumpikaan ei juo. Muuten meillä on suht erilaiset mielenkiinnon kohteet. Hän pelaa pleikkaa omassa huoneessaan, minä surffaan netissä omassa huoneessani. Hänestä on se hyöty, että on joku jolle puhua mieltä painavista asioista ja vuokranmaksu menee puoliksi. Kyllä kaikissa ihmissuhteissa täytyy olla jokin hyöty, eihän muuten ole mitään järkeä viettää aikaa yhdessä, jos kumpikaan ei saa siitä mitään. Oon kyllä miettinyt, että miten ikinä tapaan muita ihmisiä/suhdetta/kaveria, kun en käy missään työn ja kodin ulkopuolella ja oon oma itseni lähinnä tän kaverin kanssa. Missä muualla tapais ihmisiä jos ei harrasta mitään tavisjuttuja eikä tykkää baareista ja kännäämisestä puhumattakaan. Netissä..?

kaljan juontia ei tarvi kitata yhtä mittaan

Oispa kiva ku ois kavereita itellä, semmosia ketä kestää. Yks "kaveri" on tällainen läheisriippuvainen, joka asiantuntevasti ja hyvin äidillisellä otteella kertoo minulle (olemme 30v) miten minun tulee hoitaa elämäni eri asiat, (vaikka hän ei oikeasti tiedä ko. asioista niin paljoa että tietäisi ne paremmin kuin minä) kertoo ymmärtävästi ja rakastavasti kuinka minun tulee suhtautua mihinkin ikävään kokemukseen ja tietää aina ja kaikesta kaiken. Suuttuu myös ja sieltä "korkeuksista" antaa ymmärtää kuinka olen nyt pahoittanut jonkun ihmisen mielen! kuinka teen niin ja näin vaikka joku ihminen on minua aina niin AUTTANUT! On herkkä loukkaantumaan, tuntuu että ei saa mitään läppää heittää kun heti menee naama mutkalle. Alentuvasti puhuu aina, menee kaapeille ja laittaa tavarat vääriin paikkoihin takaisin, keittää kahvia itselleen asunnossani kun itse istun sohvalla :D :D (enkö saa keittää kahvit itse vieraalleni, olemme tunteneet vasta pari vuotta) kertakaikkiaan JEESUKSELLE saan vastata kun teen hänen mielestään jonkun "virheen" kumma kun ei ole vielä vetten päällä kävellyt minun luo kylään.

Toinen kaveri on yli kolmikymppinen stay at home mom jonka kanssa seurustelu on seuraavanlaista: onko ollu miehiä, mitä sille sun eksälle kuuluu, onko sillä uutta? mitä sille yhelle kuuluu (ihminen jonka kanssa en ole ollut missään yhteydessä viiteen vuoteen...) ostin sen ja tän, enpä kertonu miehelle sitä ! hihhiiii. maksoi paljon. ja puhumme siis yli kolmikymppisestä neljän lapsen äidistä....

tänään on ollu sitte aamusta alkaen niin vittumainen päivä ettei toista samanlaista aivan vasta ole ollut, että saattaa tuosta tekstistä välillä pompahdella sellainen "heijastuma"

Asioita, joita me tehdään kavereiden kanssa:
- lenkkeillään
- pelaillaan jalkkista/pesistä ym.
- istuskellaan ja jutellaan mieltä painavista asioista, keskustellaan syvällisyyksiä tai juoruillaan maailmalla tapahtuvista asioista. Heitetään läppää ja tutustutaan toistemme ajatuksiin ja elämään lisää.
- katotaan leffoja/telkkaa
- surffaillaan netissä, kuunnellaan esim. musaa youtubesta
- käydään uusissa ja kiinnostavissa paikoissa tai tapahtumissa.
- pelaillaan pleikkaa/tietokonetta tai lautapelejä/korttia (suosittelen, jos vähänkään tykkäät, näin meillä kuluu aika mukavasti vähän tuntemattomampienkin kavereiden kanssa)
- autetaan toisiamme esimerkiks yhteisissä projekteissa talkoo-hengessä
- käydään kirppiksillä tai muuten shoppailemassa
- mennään keikoille tai kattelemaan näytelmiä
- piirretään ja maalaillaan
Oikeestaan ihan mitä vaan, mitä tykkää tehdä :D. Kannattaa ottaa kaverit mukaan omaan arkeen ja harrastuksiinsa.

Joitakin kavereita näkee joka päivä, toisia viikottain ja kauempana asuvia vaan parin kuukauden välein. Suosittelisin, että kerran tai pari viikossa näkisitte, tietenkin omien aikataulujen ja kiinnostuksen mukaan :).

harrastakaa vaikka aikuisten leikkejä, sekstailkaa ja kokeilkaa kaikkee kivaa.

Niin ja aloittajalle sitten viesti tämän purkauksen jälkeen.

Tehkää yhdessä jotain hyvää ruokaa jota saa näperrellä, siinä tulee juteltua ja tutustuttua huomaamatta, esim jotain tapas tyylisiä juttuja. Avatkaa pari viinipulloa ja zippailkaa sitä syönnin lomassa, katsokaa hyviä leffoja, saunotkaa lähtekää terassille istumaan, laulakaa karaokea, pelatkaa jotain pelejä jne jne jne, kyllä sitä tekemistä löytyy! tutustuminen pitää vähän nähdä vaivaa mutta tekemisen kautta se tapahtuu kuin itsekseen, siihen ei niin pidä kiinnittää erityistä huomiota :)

S I I S ,,,, oikeesti ! ???

itse en ainakaan miesystävistä saa mitään... ainoa mitkä kiinnostavat ovat naispuoliset ystävät ja taka-ajatuksena ihan siellä pohjimmaisena on seksi mielessä vaikka sitä ei ikinä tapahdukaan..nautin vain naisista ja heidän läsnäolostaan...

minulla ei olekaan yhtään miesystävää paitsi kyllä tuttuja on ja no veli kyllä on jonka kanssa harrastetaan. Naisystäviä joiden luona kävisin haluaisin.

En pidä miesten kanssa ajan viettämisestä se on niin urosmeininkiä...

Oikeastaan en tee kavereiden kanssa enää muuta kuin juopottelua joka toinen viikonloppu. Muuten ei edes juurikaan nähdä. Nuorenpana oltiin tekemisissä päivittäin ja oli muutakin tekemistä kuin viinan juonti.

Kerran vuodessa yleensä tapaan kavereitani, joskus toisenkin kerran. Mökillä syödään yhdessä laitettu nyyttäriateria ja päivitetään omat ja lasten kuulumiset. Muuten soitellaan joulun tienoolla ja muutenkin, jos on jotain uutta. Joskus heittäydyn sosiaaliseksi ja kutsun jonkun nimipäiväkahville, mutta ei joka vuosi. Sukulaisia toki tapaan useammin, muuten olen aika epäsosiaalinen olio.

Me ainakin harrastetaan kavereiden kanssa ryhmäseksiä ja kesäisin voidaan tehdä "sitä" tuttavien kanssa luonnossa. Usein ollaan oltu sillein että puolison lisäksi on toinen tuttavapariskunta mukana. Silloin tällöin harrastamme myös kolmen kimppaa joko naisen tai miehen kanssa. Paljaana vetelemme ja taudit on testattu alussa ja olemme ihan vastuullisia aikuisia kaikki.

Jutteles ens kävelyreissulla siitä, mitä voisitte ens kerralla tehdä. Onko teillä yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Kirppiksille,shoppaileen, keilaamaan,baariin, leffaan,teatteriin, stunduppiin, kahviloihin,museoon,puistoon,näyttelyihin,tapahtumiin yms.yms.
Kyllä niitä mestoja riittää missä voi käydä. Parasta olisi jos se intressi ois yhteinen ja molempia kiinnostava.
Mistä te oikeen juttelette siellä lenkillä?
Aikuiset tekee kaikkea laidasta laitaan riippuen just siitä mikä on elämäntilanne ja kiinnostuksen kohteet.

Itselläni ei ole yhtään ystävää, työkavereita, seurakavereita, muttei ketään, jonka kanssa viettäisin aikaa muissa merkeissä. Yritystä on kovastikin vuosien varrella ollut, mutta ne joita olen luullut olevan ystäviäni, ovat loppujen lopuksi pettäneet luottamukseni raskaimman kautta. Tällä hetkellä en osaa luottaa kehenkään ja epäilen jokaisen ihmisen tarkoitusperiä, eli tämäpä kertookin sen, etten minäkään ole osannut tehdä mitään ihmisten kesken, etteikö minua olisi vain käytetty hyväksi. Tällä hetkellä pyrin keskittymään vain itseeni ja yksilökeskeisiin harrastuksiin, jotka eivät vaadi toista ihmistä, olen jo niin erakko, etten enää edes ymmärrä mitä tarkoittaa sana ystävyys tai ystävä?

Jos nyt olet löytänyt kaverin pidät hitto siitä kiinni. Voit kävellä, jutella tai muuta mitä olet kiinnostunut,, valokuvata, jutella musiikista, elokuvista, tietokoemaailmasta.

Kaverin kanssa voi tavata kerran viikossa, kerran kuukaudesa tai jopa joka päivä. Silloin kaveri on kyllä muuttunut ystavaksi.Joskus on hienoa, että kun tulee idea päähän, niin voi kertoa sen toiselle ihmiselle heti.

Siinähän se

Etsi jokin harrastus niin kavereita tulee lisää ja tekemistä. Mutta Älä ala alkoholin voimalla etsimään kavereita sitä kautta saat huonoa seuraa ja kadut sitten että mitä tuli tehtyä.

Me tavataan 6 hengen porukalla kerran kuukaudessa sovitussa puistossa kaupungin keskustassa yleensä aamulla klo 06.00 aikioihin. Kaikki on pukeutuneet suomiverkkareihin ja painitaan kreikkalaispohjalaista pystypainia 1x 3 min eriä 6x6 sarja. Voittajan on kuukauden pohojalaanen. Kukaan meistä ei ole pohjanmaalta kotoisin, mutta olemme päättäneet tehdä 10 v painiharrastuksen jäkleen yhdessä viikonlppumatkan vähän niinkuin pyhinvaelluksena Kortesjärvelle.

Ne me ollaan mies porukasssa jatkettu ihan niiku teininäkin
porukat on muuttunut ja muutama uusi naama. Aluksi oli toki vaivautunut
fiilis kun suurimalla osalla meistä on jo muijat ja lapset ,mutta ihan miesten välisillä ollaan menty kerran kuukaudessa..Jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Kaverin kanssa "tehdään" kaikkea. Ystävän kanssa ei välttämättä tehdä mitään. Ollaan vaan, Sielunkumppaneita vai mitä se oli. Kaverin kanssa pitää suunnitella, ystävän kanssa ei. Joten ole vaan ja ole oma itsesi. Jos ystävä lähtee se ei ollut ystävävä.

"Mitä hittoa te teette kavereiden kanssa? Miten vietätte aikaa? Kuinka usein?"

Aikuisten kanssa ei kannata olla kaveri. Jos aikuinen ei toimi aikuismaisesti, ei ihminen toimi hirveän järkevästi. Mulla on kova työ päästä eroon sellasista aikuisista jotka eivät ole ikinä kasvaneet aikuisiksi. Ikävä kyllä omista vanhemmista on hyvin vaikea päästä eroon samoin kuin siskoista. He eivät ole ikinä kasvaneet aikuisiksi, mutta kuuluu elämääni muitakin aikuisia jotka ovat lapsen tasolla sen suhteen miten he suhtautuvat elämään.

"Ei huvita enää. Sillä en ymmärrä mitä hyötyä tästä kaverista on."

Mäkään en ymmärtänyt sitä miksi esimerkiksi mulla faija suhtautu hyvin jyrkästi siihen että mulla pitää olla kavereita kun teininä mieluummin olisin ollut yksin ja keskittynyt opiskeluun sekä harrastuksiin. Olisi silloin pitänyt vaikka väkisin hankkiutua eroon tietyistä kavereista ja olla kylmästi kuuntelematta faijaa. Ei kavereista ole mitään hyötyä. Useimmiten ne jotka haluavat muodostaa jonkinlaisen "ystävyyssuhteen" tai "olla kaveria", he haluavat tehdä jotain järjettömiä juttuja kuten vetää kaljaa tai sitten käyttää kylmästi toista ihmistä hyväksi jollain tapaa niin ettei tämä "kaveri" auta sinua millään tavalla. Yleensä niillä ihmisillä ei ole mitään takaisinannettavaa jotka haluavat muodostaa "kaverisuhteen".

"Kokeiluna päätin siis hommata kaverin"

Joo kaikkea pitää kokeilla elämässä vähintään kerran. Eihän sitä ikinä tiedä jos vaikka pitäisikin jostain mitä ei ole aiemmin kokeillut. Jotkut kokeilevat huumeita. Harva kuitenkaan pitää lopputuloksesta mitä sellaisesta kokeilusta seuraa. Ja voihan sitä aina sanoa heteroillekin että kokeilee homoilua, eihän sitä ikinä tiedä jos siitä vaikka tykkäisi. Ja jos et ole syönyt multaa niin mistä tiedät jos vaikka pitäisit siitä. No sarkasmi sikseen. Elämässä ei todellakaan kannata kokeilla kaikkea.

No me tehdään yleensä yhdessä kimppakivaa mut sun iässä voi hiukan pidätellä.

Asiallinen aihe ja kysymys. Varsinkin jos on pitkään ollut itsekseen niin tuollainen tilanne voi tulla yllätyksenä.

Paljon kai riippuu että miten haluat tämän tyypin kanssa olla tekemisissäkin, mutta eiköhän joitakin ole mm. liikkuminen, pelaaminen, jutteleminen, matkailu, tv/elokuvien katseleminen, tapahtumissa/teattereissa/elokuvissa/baareissa käyminen...

Itsellänikään ei ole ollut mitään sellaista ystävää enää vuosiin, kenen kanssa jotenkin edes säännöllisin väliajoin tavattaisiin ja tehtäisiin yhdessä jotain. Olen nyt kolmenkympin huitteilla oleva nainen ja viimeksi minulla kai oli jotain kavereita/tuttuja/ystäviä kun olin 18-vuotias.

Töissä tulen monen kanssa juttuun ja on niitä yhteisiä mielenkiinnonkohteitakin löytynyt, mutta lopulta ne jäävät vain työajan puitteisiin, eikä sitten tule mitään vapaa-ajalla tehtyä. Vanhoista kavereista on toisaalta jotenkuten tallella yhteydenpitovälit, mutta muuttojen takia he ovat jääneet toisille paikkakunnille ja vanhemmiten kun kaikilla alkaa olemaan perheet ja työt ja muut niin se tapaaminen ja matkustelu ei onnistu enää niin jouhevasti. Melkein kaikki vapaa-ajalla käytävä sosiaalinen toiminta perustuu nykyään facebookkiin. Todella säälittävää, kun miettii että oikeasti olisi kiva tavatakkin niitä ihmisiä ja tehdä niiden kanssa jotain.

Miesystävä minulla on, mutta meillä ei ole edes mitään yhteisiä ystäviä, emmekä käy mssään riennoissa tai ulkona koskaan. Miesystävällä niitä kavereita kai on, mutta ei hänkään niiden kanssa aikaa vietä mitenkään säännöllisesti.

Olen itsekin miettinyt että olisi jo hyvä aika hankkia sitä oikeaa sosiaalista elämää, puhelias ja iloinen persoona kun olen. Kynnys vain pyytää jotain työkaveria tai vastaavaa vietämään myös vapaa-aikaa kanssani on ollut vain vähän vaikeaa. Olen lähinnä odotellut koska joku toinen ehdottaa jotain.

Olen kyllä siinä jossain määrin samaa mieltä, että siitä ystävästä/kaverista olisi hyvä olla edes jotain "hyötyä". En tarkoita nyt mitään taloudellista tai statukseen liittyvää, vaan ihan henkisellä tasolla. Luottamuksen avulla voi jakaa omia murheita ja iloita niistä iloista yhdessä ja tätä kautta saavuttaa hyvän mielen. Jos taas mitään luottamusta tai avoimuutta ei suhteessa ole, niin en nää mitään järkeä roikkua ihmisen kanssa, jonka kanssa ei voisi puhua ja kokea asioita.

Jos itselläni olisi ystävä tai ystäviä niin ehdottomasti haluaisin järjestää jonkinlaisia illanistujaisia tekemällä hyvää ruokaa. Olisi myös ihana saada apua ja seuraa välillä remonttihommiin ja jakaa ideoita sisustuksen parissa, lenkkeillä luonnossa ja käydä tapahtumissa. Olen itse myös bloggaaja joten jonkinsortin blogiharrastuksenkin jakaminen voisi olla mielenkiintoista. Myös ruoka ja terveys asiat kiinnostavat, joten niistä keskusteleminen olisi ihanaa.

Ongelma kai lähinnä on se, että itse olen naimaton lapseton nainen ja suurinosa oman ikäisistäni ihmisistä ovat jo perheellisiä. En jotenkin näe kamalasti yhteistä suuren perheen kotiäidin tai isän kanssa, vaikka toki niitä harastuksia voi olla ihan hyvin samanlaisia. Itse en vain ole mitenkään lapsirakas, enkä lapsia itselleni ainakaan näillä näkymin aio koskaan hankkiakkaan. Joten istuskelut leikkipuistossa lasten keskellä tai ravintolareissut pyyhkien vauvan kuolaista naamaa eivät kuulu käsitykseeni laadukkaasta ystävä-ajasta. Näissä piireissä saan aika usein kuulla sitä että "kyllä sullakin se aika vielä koittaa" jne. Itselleni kun sen perheen hankkiminen ei ole prioriteetti elämässä.

Itse olen huomannut ettei kavereiden kanssa voi tehdä muuta kuin juoda kaljaa. Ei niistä vain ole muuhun, ei edes pelaamaan videopelejä. Joskus harvoin on ehkä joku elokuva katsottu yhdessä ja sekin krapulassa. En tiedä jaksanko enää katsella tätä touhua kovinkaan kauaa.

No, eilen istuttiin kaverin terassilla ja parannettiin maailmaa teekupin ääressä.

Viestiteltiin siinä alkuillasta, kävi ilmi, että kaverin mies oli vasta tulossa komennukselta ja lapset nukkuivat jo. Sanoin miehelleni, että kipaisen tuossa kaverilla. Asuu tuossa kivenheiton päässä.

Sitten juotiin sitä teetä. Illan koleus voitti ja siirryttiin sisälle olohuoneeseen parantamaan maailmaa lisää. Välillä oltiin ihan hiljaa. Sekin on nautittavaa ystävän kanssa. Sitten kaveri jäi odottelemaan miestään kotiin, minä menin kotiin, jossa oma perhe odotti.

Ei tämän kummempaa. Ei mitään "hyötyä", mutta melkomoisesti mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä, että on joku, jonka kanssa puhua. Kaikesta.

Yli 30 vuotta tullut täyteen tätä ystävyyttä.

Mullakin on yksi kaveri. Kaverin kanssa rupatellaan ja välillä juodaan kaljaa. Joskus katsotaan yhdessä telkkarista lähinnä urheilua.

Yleensä jutellaan ja juodaan kahvia. Välillä syödään, saunotaan jne yhdessä. Sit voidaan käydä siellä sun täällä kaverin kanssa. Viimeksi olin kaverin kanssa golffailemassa. Kaverin kanssa voi tehdä mitä kenellekin sopii ja mistä kaverikin tykkää. Surullisinta on viedä kynttilä kaverin haudalle. (kuoli syöpään nuorena).

Ennimmäkseen kuitenkin kahvitellaan tai gillaillaan yhdessä.

sekaannutaan kaverin muijaan ja rikotaan niiden liitto, tietenkin

Olipas aloittajalla huonosti pohjustettu trollaus.

Kokeiluna hommattu kaveri, mitä sillä tekis? Mitä siitä hyötyis?

Me aina homostellaan kun tavataan kavereiden kanssa.

Kirjoituksesi on outo????? Kavereita ei tarvi erikseen hommata, kavereiksi tullaan luonnostaan kun tykätään olla toisesta. Ehkä olet luonnostasi erakko, joka et muiden seurassa viihdy.

Itse olen 22-vuotias (eli siis jo aikuinen, vai?) ja kaverit ovat kanssa 18-35 vuotiaita. Yleensä käyn näitten kavereiden kanssa kahvilla joko huoltsikalla tai sitten heidän tykönään, sitten myös käydään kalassa, uidaan, otetaan aurinkoa, lenkkeillään, pelataan, tehdään ruokaa, ollaan, ihmetellään, jutellaan, juodaan, käydään ajeluilla, katsotaan töllä/leffaa, istutaan tietokoneella, kuunnellaan musiikkia, siivotaan, tehdään pihatöitä yms..

Enimmikseen kyllä istutaan ja ihmetellään. Ei sitä aina tartte tehdä jotain. Itse menen usein ystäväni luokse ja siinä sitten vaan jutellaan niitä näitä.

miekkailkaa ja jos ei sellaista omista niin sitten vaikka pimpooloa

Tää on hyvä ketju, ajattelin myös minäkin lähinnä sitä, että kaverit alkaa "katoamaan". Siis kun on itse ruuhkavuosien iässä, mutta perheetön ja miehetön, niin sitä vaan huomaa miten ystävistä tulee kavereita ja kavereista tuttuja... aikaa on vähemmän jakaa kun on perheet ja muita kiireitä. Reissuseuran saanti on jo tosi vaikeeta ja myös viikonloppuisin kun olisi aikaa ja halua tehdä jotain kivaa yhdessä, niin eipä oo muilla kauheasti enää aikaa. Sitä huomaa itse olevansa koko ajan hieman yksinäisempi... parisuhde tietty ratkaisisi paljon tätä asiaa, mut eipä ole kohdille nyt sattunut.
Sanoisin ettei tuskin tää tilanne paranee sen suhteen, että kyllä ne loputkin sinkkukaverit joilla on aikaa karsiutuu koko ajan. Myönnän että on ikävä sitä aikaa kun jostain ei tarvinut sopia viikkotolkulla etukäteen ja ei ollut sitä "katellaan jos ehtii" meininkiä. Lapsiperheellisiä en edes yritä mihinkään saada, aivan mahdotonta ja näin kesäaikaan varsinkaan.
Ei ne ihmiset ole sillä tavalla hävinneet, ne ovat vain siirtyneet kaueammaksi omasta elämästä... kauhea sääli ja olen surullinen asiasta, mutta ymmärrän toki. Mietin vain itse, mihin yksinäisyyden loukkoon sitä vielä joutuu parin vuoden päästä? No ei se auta kun elää vaan omaa elämäänsä miten parhaaksi näkee.
Kavereiden kanssa ja kauttahan (baarit, harrastukset yms jne) sitä miehiäkin tapaa tavallaan, ei kukaan kotoa hae. Joten sekin näyttää heikolta, plus että edustan vielä (tiedän, ei pidä takertua tilastoihin, mutta jostain totuudestahan nekin muodostuu) vielä sitä dead end-sarjaa: eli korkeasti koulutettu, yli 30vee kaupunkilaisnainen. Eli hankalinta mahdollista noin tilastollisesti.
Mutta joo, mun ongelma on, että tietäisin kyllä miljoona asiaa mitä kavereiden kanssa tehdä, mutta kaverit/ystävät katoaa....

Eri kaverit eri tarkoituksiin.

Eniten on näitä tuttuja joiden kanssa ei koskaan sovita oikeastaan mitään vaan törmätään aina liikenteessä ja sitten rupatellaan tai istahdetaan jonnekin (yleensä oluelle) vaihtamaan kuulumiset ja juorut.

Sitten on muutama erittäin läheinen kaveri, joiden kanssa matkustellaan, jaetaan samoja harrastuksia ja puretaan ongelmia tai huolia jos sellaisia sattuu olemaan.

Etäämällä asuvien (esim Suomessa olevien) kavereiden kanssa sovitaan sitten aina vähän tarkemmin kun aika on kortilla mitä tehdään, usein mennään syömään, pelataan pelejä, tai vaan istutaan ja selostetaan mitä elämässä on tapahtunut.

Tärkeintä (läheisempien) kavereiden kanssa on se, että on tukena ja läsnä kun sinua tarvitaan. Ei tarvitse aina ymmärtää ja oikeiden kavereiden kanssa voi ja pitääkin sanoa mielipiteet, mutta se völjyssä pysyminen vaikeinakin aikoina tuntuu monelta unohtuvan; halutaan aina vaan rellestää ja sit kun menee vähän huonommin niin ei jaksakaan kiinnostaa.

Miehet juo kaljaa keskenään. Jos ei ole alkoholisoitunut niin ei myöskään kavereita ole. Piste. Minä osaan mennä yksinkin leffaan, ilman mitään hirveitä whatsapp viestittelyjä ja säätöjä.

mitäkö tehdään kavereiden kanssa,ei yhtään mitään en kerää ihmisiä ympärilleni.olutkin maistuu paljon paremmalta omassa rauhassa saunan jälkeen.kyllä työpaikkalla joutuu puhumaan liikaakin ihmisten kanssa.ei sitä ylisosiaalisuuden harrastamista enää vapaalla jaksa. tässä teille ylisosiaalisille peukutettavaa.

pelataan

kaverit katoaa, se on totta. Eikä facebook paranna tilannetta ollenkaan. Pitää yrittää miettiä, mikä on itelle parasta ja lähtee sitä rataa rakentamaan omaa elämää. On ikävä sitä 90 lukua ku ei tarvinnu paljo sopia mitään. Meni vaan tiettyyn paikkaan sovittuun aikaan tai soitti puhelun ni se oli siinä.

mitä ihmeen miettimistä siinä on että mitä kaverin kanssa tehään? mullaki on vähän kavereita ja aina tulee mietittyy "mitä sitä tekis" mut asiat menee ihan sillee et joko suunnittelet tai et,kahvi,kalja,baari,lätkä/fudis matsi jne.... näitä löytyy mut jotkut ihmiset on ollu nii kaua yksin et tulee väkisinki mieleen et mitä sitä nyt tekis uuden kaverin kans? kävely ja juttelu toimii,leffailta toimii mitä vittuu?

monta vuotta totuttu elämä et tottakai on vaikeeta miettii uusia asioita ja ihan sama pitkäaikais työttömällä on vaikeeta miettii et mihin duunii sitä menis tai mitä sitä tekis? kaikkeen tottuu aikanaan.

ÄLÄ PELKÄÄ IHMISIÄ.

Katsoppa ympärilles unko paikat siivossa ennenkä lähdet tapaamaan ystäviä.
Samalla kun siivoat, siivoat mielesikin ja on kiva nähdä ystäviä iloisella mielellä.
Mennä ystävän tai tutun kanssa kirjastoon katsomaan kirjoja tai lukemaan lehtiä ja keskustelemaan.
Alkoholi tekee ihmisestä typerästi käytäytyvän, sitäkö haluat

Se on kyllä valitettavan tosi että miehillä ei juurikaan sosiaalista elämää tai kavereita ole työpaikan ulkopuolella jos ei alkoholia käytä, eli on joko raitis tai ei muuten saa siitä hommasta mitään irti. Miehillä ei ole tapana tehdä mitään kivaa yhdessä selvin päin niinkuin naisilla on. Koska useimmat miehet leimaavat sellaisen toiminnan homojen hommaksi ja eivät vahingossakaan uskalla tehdä mitään. Kännissä näitä samoja jutuja voidaankin sitten tehdä koska toiminta voidaan kuitata kännissä olemisen verukkeella. Kyllä suomessa on vielä tasa-arvo kaukana miesten osalta. Naisilla tuota kaveruutta onkin ilman alkoholia, ja naiset voivat tehdä hassuja juttuja myös selvinpäin koska naiset leimataan varsinkin miesten taholta hieman hönteiksi ja naisiksi. No toki voi käydä syömässä lounaan työpäivän lomassa, mutta kyllä sekin yhdistyy voimakkaasti työntekoon jne.

Kaverihan tarkoittaa sellaista ihmistä, jonka valehteluja uskotaan.
Ei kaverin valehteluja ei uskota.
Muita eroja ei ole.
Kaverin valehteluja sitten puolustellaan ja väitetän niitä julkisesti tosiksi.

Yhteisen harrastuksen ja "rojektien" kautta kaverisuhteet pysyy luontevasti yllä. Mutta kyllä niitäkin kavereita ketä harvemmin näkee mutta silti pysyy kavereina. Mulla on monta kaveria, joiden kanssa en tee mitään muuta kuin että käydään muutaman kerran vuodessa lounalla.

Naiset menee kavereiden kanssa yhdessä vessaan.

"Mutta kyllä niitäkin kavereita ketä harvemmin näkee mutta silti pysyy kavereina. Mulla on monta kaveria, joiden kanssa en tee mitään muuta kuin että käydään muutaman kerran vuodessa lounalla."

Niitä kutsutaan tutuiksi, ei kavereiksi.

me jutellaan huolet läpi ja yritetään auttaa toinen toistamme, itketään ja nauretaan yhdessä. annetaan kritiittiäkin toisillemme tarpeen mukaan parisuhteisiin liittyvissä ongelmissa sun muissa selkeästi väärissä valinnoissa. muistellaan vanhoja ja ihmetellään, missä vaiheessa olemme alkaneet muistella vanhoja. istumme siis usein jossain keittiön pöydän ääressä ja höpötellään mitä tahansa. emme juurikaan ryypiskele yhdessä.

mutta sitten taas on olemassa mullakin se kaveriporukka, jonka seurassa tulee aina olla mieron tiellä, sittenpä pohdiskelen, että mikä tässä on vikana, kun emme selvinpäin toistemme seurasta nauti.

Kyllä naisetkin alkoholia käyttää ja monella on jo maksakirrosio pian saavuttavat miehet. Oli naisia ja miehiä pöydässä ja naiset hakivat viiniä, niin miehet lähtivät pois eivätkä jääneet seuraamaan juoppojen naisten tohelluksia.

up

Minulla ei ole kavereita, koska en ole ikinä ymmärtänyt, mitä hyötyä niistä olisi. Yksin voi tehdä mitä haluaa, kavereiden kanssa pitää tehdä mitä muut haluavat. Tyttöystävän olisin kyllä halunnut, mutta ei ole kukaan huolinut.

okei eli kaikkee perussetti. esim katotaa pikkukakkosen vanhoi jaksoi sit ootetaa että tulee kaikille pisuhätä ei haittaa jos tulee eri aikoihin täytyy vaa pidättää ja sit hypitää jalat ristissä lumikasassa ja ootetaa että joku ei kestä enää yhesti kävi sillee et se ei kerenny vessaa ja joutu pissaa purkkii ounou semmosta sattuu no mut btw täs tulee nyt hyvä vinkki: pakottakaa joku poika käymää ostaa kaupas tamppoonei ja menkää hyllyn taakse ja kuvatkaa youtubee vidi. siin on nyt joitai toivottavasti autto teitäki! :)

Vähän riippuu kaverista. ylensä tehdään samaa mitä teininäkin. Otetaan kuppii,kuunnellaan musaa vuosien varrelta,heitetään hervotonta läppää,nauretaan itsemme kipeiksi,katotaan leffoja..voi tehdä ruokaakin. Ei se homoa oo. Varsinkin jos sattuu olemaan naispuolinen kaveri niin samoja juttuja voi tehdä silloinkin ja jos oikein hyvä kaveri on paljon muutakin paitsi jos siinä tapauksessa taas on homo. mut juu tehdään samoja juttua vaikkei seurustella..tai näin ainakin mä oon tehnyt. naiskaveri olisikin kiva ja jos vielä jotain romanttista kaiken muun lisäksi mmm..mutta kun ei oo.. joten yksinäinen oon..

Mä saatan olla usein kaverin kaa ihan hiljaakin ja vaan äimätä,eikä se tunnu yhtään kiusalliselta koska molemmat pidetään hiljaisuudesta joissain määrin,sanotaan jotain kun siltä tuntuu eikä tarvii puhua tunteakseen olonsa muka jotenkin mukavaksi puhumalla tyhjiä,totesimme tämän kerran sattumalta kun siteerasin Pulp Fiction leffan ravintolakeskustelu-kohtausta, kun tuli hiljaista,sillon oli ehkä vielä vähän kiusallista kun ei tienny mitä toinen ajattelee hiljaisuudesta mutta itselle se on ok jos on toisellekin,ihan mukavaakin tosiaan :D

Mun paras kaveri on tyttö ja oon ite poika. oon ollu sen luona yötä aika paljo porukal ja yleensä katotaa jotai elokuvaa ja pelleillää kaikkee vammasta:D yleensä se nukahtaa mun sylii ja mä joskus sen ku kuulen kuinka sen sydän hakkaa:D parhaat yöunet joka kerta:D jos teil on mahollisuuksia nii kannattaa kokeilla. ollaan vaa parhait kavereit ja vasta eronnu enkä hae mitää suhteit ainakaa tällä hetkellä eli tuoki voi olla pelkkää kaveruutta vaikkei muutama tuttu sitä mieltä ookkaa:Dd