Uskontoa päiväkodissa?

niin, suomessa kun on valtionkirkko, niin myös esim. lastentarhanopettajilla on uskontokasvatusvelvollisuus.tämä tulee esille esim. juhlapyhien yms. yhteydessä. on jokaisen opettajan oman valinta/asia miten sen tuo esille. jos asia todella häiritsee, voit pyytää henkilökuntaa esim.siirtämään lapsesi toisiin tiloihin kun näitä asioita käsitellään, näin tehdään mm. toista uskontoa olevien lasten kanssa.
toisaalta sama asia tulee esille koulussa, ja muussa yhteiskunnassa, kristinusko on pohjimmiltaan niin suuri osa kulttuuriamme.
paras olisi varmaan keskustella lapsesi kanssa (vaikka kuinka pienen) että on eri uskoa ja nähdä maailma, ja että me uskomme näin.

Aika kammottavalta kuulostaa, jos jo 4-vuotiaille tuputetaan uskonnollisia uskomuksia. Valtionkirkko on muutenkin melkoisessa kriisiss' nyt ja koko ev.lut.seurakunta. Jos oma lapseni saisi näitä uskonnollisia vaikutteita, kieltäisen niiden tyrkytyksen. Katsokaa tätä kirkon nykyistä touhua esim. tämän palstan "Uskonto" osastolta. Onko terveellistä, että lapset saavat tällaisia vaikutteita aikuisilta, jossa ev.lut.kirkon Luther-säätiön edustajat vihaavat naisia ja naispappeja yms.? Ja suurinosa meistä tavallisista rivikansalaisista kuuluu tähän seurakuntaan tavallisina ihmisinä maksaen kirkollisveroa tämmöisistä ajatuksista. Se on kammottavaa jo aikuiselle, saati jos pienille lapsille vielä tätä aletaan opettaa.

Miksi et yskinkertaisesti kysy päiväkodin henkilökunnalta asiasta? Kysy, kuinka paljon pk:ssa puhutaan uskosta?

Ja sitten, kun kotona lapsesi taas puhuu Jeesuksesta, kerro hänelle tosiasiat.

Mutta kun kerrot, MUISTA KERTOA TOTUUS:
Kerro, että joulupukkia ei ole olemassa, se on satuhahmo.
Se on vain aikuisten keksimä satuhahmo, kiva vanha setä, joka muka tuo lapsille lahjoja. Tosiasiassa ne lahjat ovat äidin, isin, mummin yms. sukulaisten ostamia.

Kerro, että Jeesus on setä, joka aikoinaan asui ja eli täällä maailmassa, mutta ei Suomessa. Jeesus on nyt kuollut.
Ja ihmiset kiistelevät siitä, oliko Jeesus Jumalan poika vai oliko hän "vain" viisas setä (=profeetta).

Kerro, että Suomessa joulua vietetään siksi, että tämä Jeesus aikoinaan syntyi ja siksi tämä satusetä Joukupukki tuo meille lahjoja.

Kerro, että sinä uskot joulupukkiin, mutta sinä et usko Jeesukseen.
Kerro, että sinusta joulupukki on totta - kiva satuhahmo - mutta Jeesus-setää ei ole olemassa ollutkaan sinun mielestäsi.

Sillä vaikka sinä et uskokaan, etkä halua lapsesi uskovan "hihhuli-juttuhin", Jeesus on historiallinen tosiasia - henkilö, joka on joskus ollut olemassa aivan kuten Napoleon tai vastaavat ennen eläneet. Jeesuksen olemassaolosta on todisteet. Yksikään uskonsuunta ei kiistä eikä kiellä Jeesuksen olleen ja eläneen maan päällä. Ei jehovat, ei muslimit. Kiista on siitä, onko Jeesus profeetta vai Jumalan poika tai onko Jeesus itse Jumala. Siitä on kiisto, ei siitä, oliko hän aikoinaan olemassa ja elämässä maan päällä.

Se on myös totuus.
Ja se, että joulupukki on satuhahmo.

Aikaisemmin lapset olivat tarhassa, jossa uskontoa tuputettiin joka tuutista. Periaatteessa henkilökunta tiedusteli, että mitä mieltä vanhemmat ovat uskonnollisista asioista ja keskustelussa päädyttiin siihen että ruokarukous on ok ja kirkolliset juhlapyhät voidaan huomioida.

Käytännössä kuitenkin rukouksia opeteltiin ulkoa, päiväunisatu oli pääsääntöisesti uskonnollinen kuten myös lauletut laulut. Juhliin tehdyt näytelmät yms. ohjelma oli aina uskonnollista.

Nyt lapset on toisessa tarhassa ja tässä taas ainoa uskonnollinen piirre on ruokarukous, joka sekään ei ole oikeastaan uskonnollinen, vaan "kiitospuhe".

Voi hyvänen aika sentään, mihin tänä päivänä on menty! Ihan, kun Jeesuksesta ei saisi kertoa lapsille! Usein sitä perustellaan sillä, että lapsi ei ymmärrä tuollaisia asioita. Kylläpä vain ymmärtää, vaikka lapsen ymmärrys ei tietystikään ole aikuisen tasolla. Jeesus nimenomaan kehotti ihmisiä tulemaan lasten kaltaisiksi.

Olen itse kuullut lapsena paljon kertomuksia ja opetuksia Jeesuksesta ja muista kristinuskoon liittyvistä asioista. Neopetukset ja kertomukset tuntuivat todella turvallisilta. Olen nyt nuori aikuinen ja uskon vakaasti, että näillä mainitsemilla lapsuuden kokemuksillani on ollut positiivinen vaikutus omaan elämääni. Lapsuuden kokemuksilla ja tapahtumilla on suuri vaikutus ihmisen myöhempään elämään, tätä ei voi kukaan kiistää.

Toivon todella, kun omat lapseni menevät päiväkotiin, että heille annetaan siellä myös uskonnollista kasvatusta. Tämän päivän yhteiskunnassa uskonasioista halutaan vaieta, niistä ei saisi puhua juuri missään tilanteessa. Samaan aikaan maassamme on lisääntynyttä väkivaltaa, alkoholin/huumeiden käyttöä yms ongelmia. Uskon, että näillä asioilla on yhteyttä toisiinsa, terve elämän arvopohja auttaa selviytymään ongelmien yli.

Sanon vielä kerran, että Jeesuksesta kuuleminen ei tee lapselle pahaa vaan hyvää. Jeesus tuo elämään turvallisuutta ja rehellisyyttä. On suorastaan vastuuntunnotonta, ellei esim jouluna ja pääsiäisenä ole päiväkodissa keskeisenä juhlan aiheena kristillinen sanoma. Toki joulupukit ym kuuluvat lapsuuteen, mutta kristillisten juhlien pääpainotusta ei saa unohtaa. Ne, jotka eivät halua päiväkodissa kerrottavan lapsilleen Jeesuksesta, erotkoon kirkosta. Ei kannata kuulua sellaiseen uskontokuntaan, jonka opetusta ei halua lapsilleen annettavan. juuri kristinuskoa vartenhan EV. lut kirkkokin on olemassa! Koska Suomessa on uskonnonvapaus, ei kirkkoon kuulumattomien lasten tarvitse osallistua uskonnollisiin hetkiin, tämä on varmasti neuvottelukysymys.

Tukekaamme tervettä arvopohjaa!

Tuntuu välillä, että ulkomaalaisten erilaisia elämänkatsomuksia kyllä kunnioitetaan, mutta jos olet suomalainen ja elämänkatsomuksesi ei ole sama kuin valtaväestöllä, saat kyllä selittää ja olla tiukkana, että saat sen mitä haluat.

Näistä asoista kannattaa puhua niissä joka syksyisissä kehityskeskusteluissa. Jos hoitaja sanoo ettei ymmärrä näkemystäsi, sano, ettei tarvitse ymmärtääkään, vaan pääasia on, että kunnioitetaan kodin kasvatusperiaatteita. Ja niissä asioissa, mitä pidät tärkeinä, älä anna periksi milliäkään. Lisäksi kannattaa mainita, että poikkeustilanteissa keskustellaan kyseinen tilanne erikseen. Eli lähdet siitä, että olet aina tarpeen tullen valmis kertomaan hoitajille lisää siitä, miten haluat lastasi kasvatettavan.

Jos kirkkoon annat mennä, olettavat kyllä, että saa osallistua muihinkin uskonnollisiin juttuihin.

Lapsemme päiväkodista kysyttiin kirjallisella lomakkeella, saako hän osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin/tapahtumiin/hetkiin... mitä ne nyt päiväkodissa voisivat ollakaan. Lisäksi todettiin, että nämä mahdolliset uskonnolliset tilanteet ovat luterilaisen opetuksen ja tunnustuksen mukaisia. Musta kannattaisi ottaa asia puheeksi reilusti päiväkodin johtajan/vastaavan henkilön kanssa.

Samalla lomakkeella kysyttiin suostumusta myös siihen, että saako lastamme video/valokuvata päiväkodissa. Vanhemmilla on mahdollisuus olla mukana päiväkodin toiminnassa, ja jotkut voivat haluta kuvata mitä siellä tapahtuu. Samoin saatetaan kuvata esm. päiväkotien toimintaa esittelevää aineistoa.