Kauanko teidän kissanpennuilla kesti kotiutuminen?

Meillä pentu huusi vain ensimmäisen yön. Kissa oli myös ujo, oli piilossa huonekalujen alla. Otin sen aina sieltä syliini, ja pikkuhiljaa se tottui ja kiintyi minuun. Jos olisin vain antanut sen olla enkä aktiivisesti olisi ottanut kontaktia siihen, siltä olisi varmasti kestänyt kauemmin tottua minuun. En sano, että tämä tapa olisi kaikille kissoille paras. Joillekin on parempi antaa tilaa, jotkut taas kaipaavat rohkaisua.

Oma kissani ei kyllä itkeskellyt pahemmin, kun se tuli, mutta meni piiloon sohvan alle jokuseksi tunniksi. Ensimmäisen puolisen tuntia pentu sai olla siellä itsekseen, että matkapelotus menisi ohi, mutta sitten otin päältäni lämpimän paidan ja vein sen varovasti pennulle, sohvan alle. Siihen se sitten käpertyi nukkumaan, jolloin minäkin laitoin vain köllöttelemään kaikessa rauhassa ja kun sain silmäni auki, oli meillä lähdetty jo nuuhkimaan kuljetuskoppaa. Senhän suojiin sitä sitten vilahdettiin piiloon, kun jäi kiinni "tutkaan" mutta iltapäivästä me jo hyrräsimmekin sylityksin ja yön pikkumies vietti minun kainalossa.

Itse suosittelisin, että koetat vain puhua pennulle paljon pehmeällä, rauhallisella äänellä ja toimit kotonasi rauhallisin liikkein. Herkkuja ja varovaisia leikkejä suosittelen myös ja tällaista toimintaa kun pidät yllä, tulee molemminpuolinen luottamus ja siteen syntyminen kehittymään eteenpäin =)

Meidän kissa naukui vain automatkan ei mitään muuta annoin sen olla rauhassa olohuoneessa missä se vain halusi olla ja istuin matolla että se voi nähdä minut juttelin sille. sitten kun menin nukkumaan näytin kolme tai neljä kertaa missä on vessa ja jätin rauhassa tutustumaan. Yöllä ei kuulunut mitään ääntä kun toinen kissa oli siinä ns veljenä.:)