Elikkäs alunperin 1 hakukohteena oli tuo otaniemi, mutta aika lailla mokasin fysiikan kokeen, joten näillä näkymillä ei ole mahdollisuuksia sinne päästä sisään.
Toisaalta pääsin sisään helsingin yliopistoon matematiikan koulutusohjelman opiskeljaksi. On kuitenkin jäänyt semmoinen mielikuva, että Diplomi-insinööri on lääkiksen jälkeen se paras mahdollinen tutkinto ja esim. yliopistossa suurimmasta osasta biologian opiskelijoista tulee työttömiä tai ainakaan oman alan töitä ei heille ole tarjolla.
Mietinkin tässä onko matematiikan koulusohjelma reitti siwan kassalle vai työllistyykö hyvin (tai sentään kohtalaisesti) tätä kautta?
Toisaalta pääsin sisään helsingin yliopistoon matematiikan koulutusohjelman opiskeljaksi. On kuitenkin jäänyt semmoinen mielikuva, että Diplomi-insinööri on lääkiksen jälkeen se paras mahdollinen tutkinto ja esim. yliopistossa suurimmasta osasta biologian opiskelijoista tulee työttömiä tai ainakaan oman alan töitä ei heille ole tarjolla.
Mietinkin tässä onko matematiikan koulusohjelma reitti siwan kassalle vai työllistyykö hyvin (tai sentään kohtalaisesti) tätä kautta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
puhdasta matematiikkaa jos luet niin tarjolla on vissiin hyvin pitkälti vain opetustehtäviä, joita todellakin on rajoitetusti
ilmeisesti tilastotiedettä lukemalla työllistyisi paremmin, sitä tarvitaan vähän joka paikassa nykyään
itse kallistuin tilastotieteeseen juuri tämän takia
Puhtaan matematiikan nyppiminen "hyvin pitkälti vain opetustehtäviin" valmentavana on hienoinen harhakäsitys. Jos tarkoituksena on ymmärtää, mistä matematiikassa (tai sen tunnetuissa osa-alueissa) on kyse, niin ei ymmärrys tähtää "hyvin pitkälti vain opetustehtäviin", vaan mihin tahansa, missä matematiikkaa esiintyy tai sitä sovelletaan (esim. lähes kaikki fysiikan ja fysikaalisten tieteiden tunnettu teoria ja niiden sovellukset, toki matematiikka ei itsessään auta ymmärtämään varsinaisia reaalimaailman ilmiöitä, vaikka teorian kieli onkin sama). Puhtaan matematiikan opiskelussa vaan voi jäädä koukkuun siihen puhtaan matematiikan maailmaan, jonka jälkeen matemaattisesti "triviaalit" sovellukset, eivät ehkä nappaakaan enää, vaikka eväät niihin onkin.
Tilastotiede voidaan nähdä myös osana matematiikkaa, vaikka oppiaineet ovatkin nykyisten laajuuksiena vuoksi erotettu toisistaan eri tutkinto-ohjelmiksi, ja vaikka matemaattinen tilastotiede on hieman erilainen lähestymistapa kuin "sovellettu tilastotiede".
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Unreasonable_Effectiveness_of_Mathematics_in_the_Natural_Sciences
Kiitos hyvin paljon vastauksesta.
Onko yliopiston sisällä mahollista vaihtaa sitä koulutusohjelmaa? En näes ollut hakenut tilastotieesen vain pelkästään tähän matematiiikan koulutus ohjelmaan. Tarkoitain siis onko pääsia vain että pääsee sisään jotain kautta ja sen jälkeen voi yliopistossa viellä vaihtaa suuntaumista?
En ole okein perillä miten tämä toimii.
(pari kirjoitus virhettä, mutta toivon mukaan sisältö on tarpeeksi ymmärrettävää)
Tota, jos tietotekniikka/tietojenkäsittely kiinnostaa, niin matematiikka antaa erittäin kovan pohjan sen sovelluksiin, etenkin tietojenkäsittelyn, jonka useimpia sovelluksia varten ei tarvitse opiskella fysiikkaa. Käytännössä matematiikka on tietojenkäsittelyn ja monen tietoteknisenkin sovelluksen olennainen menetelmätiede, joten oppi ei todellakaan mene hukkaan ( voi motivoitua siitä, että esim. dippainssit eivät yleensä/välttämättä kovin korkealentoisesta matikasta tai sen syvällisestä ymmärtämisestä tiedä tai ole kiinnostuneet, koska sillä ei välttämättä ole suoria, tunnettuja sovelluksia tai sovellustapoja/proseduureja. Ja onhan ne tutkinnotkin tungettu täyteen muutakin kuin matematiikkaa, siis kokonaisuudessaan reilusti vähemmän matematiikkaa.).
Tuohon kylkeen tilastotiedettä, niin esim. paljon mainostettu Big Data on eräs oiva suuntautumisalue. Mutta onhan tota kaikkea muutakin (ja paljon onkin).
Oikeastaan näin vinkkinä tulevaan opiskeluun voisi sanoa, että yliopistomatematiikan ainoa "huono puoli" on se, että jos on kovin motivoitunut esim. tekniikan matemaattisiin sovelluksiin, niin opiskellun matematiikan (etenkin niiden abstraktimpien palasten) yhdistäminen niihin voi olla hankalaa (tai joissain tapauksessa laajasti tunnettuja sovelluksia ei ole) tai noiden yhteyksien muodostaminen vaatii ainakin omaa panostamista eli muiden kuin matematiikan kirjojen lukemista tai sitten soveltavan matematiikan kirjojen lukemista, koska yhteyksiä tai sovelluksia ei välttämättä yliopiston kursseilla esitellä, koska on tarkoituksena opiskella sitä "puhdasta matematiikkaa" ja kouluttaa matematiikkaa tieteenalana ymmärtäviä.