Olen paranemassa pakko-oireista

Minulla on siis ollut pakko-oireista pesemistä lähinnä ruokarasvan takia. Vieläkin kavahdan sipsejä, munkkeja, viinereitä, lihapiirakoita ja majoneesia. En uskalla mennä huvipuistoihin tms, koska siellä kuljetaan paljon ruoka kädessä. Parannukseni on alkanut Lyrica lääkkeellä, ja sillä, että läheiseni ymmärsivät lopultakin että olen sairas enkä vaan ilkeä. Sain siis rauhan. Toipuminen on äärettömän hidasta, mutta valoa on tunnelin päässä. Muistakaa, tämä parantuminen kestää kauan, mutta se aika ei haittaa, tärkeintä on tulla terveeksi. Eli ystävät, rauhoittukaa, ei ole kiire. Oma tahti on tärkeää. Painostus ei auta, eli turha itse itseäänkään syyttää ja panikoida. Nauru tekee hyvää. Lue vitsejä ja katso komedioita vaikka väkisin. Jossain vaiheessa jätin pesemättä jotain koska en jaksanut. Yksi parhaista keinoista ehkäistä monen tunnin pesusessiota on jättää peseminen silloin kun ahdistaa, eli päättää siivota vähän myöhemmin. Ota vaikka unet välissä. Parhaassa tapauksessa olet jo unohtanut miksi piti pestä. Lepo on aivoille tärkeää. Nukkukaa ja nähkää unia. Levollinen mieli myös muistaa unia.