Mitä mieltä olette chihuahuasta?

Noh.. Koiraharrastuksessa on se ongelma että aina mennään arvostelemaan toisten koiria lehtijutuista ilman että tutustuu koko koirarotuun ja sitten koiraomistajat itse on joskus sokeita omista koiristaan kun on ongelma. Ei se oikein rajoitu chihuihin.

Mutta mitä sanoisin, mielipiteeni ei sinänsä mene suuntaan tai toiseen, se on oikein nätti koira, vaikken kauheasta lämpeä niiden pään muodosta, oliko se päärynä, se on hieman outo, muttei missään nimessä ruma! EI saa käsittää väärin :D Pidän koirasta mutta todellakin olen varovaisempi chihun seurassa. tapaturmakuolemat chihuilla on kai verrattaen korkea ja en usko että kestävät jos isompi koira innostuessaan unohtaa pienen koiran koon ja ravaa päälle.

Enemmänkin sitten, jos se chihu(tai muu pieni rotukoira) olisi pinkissä laukussa, ei koskaan kävelisi omilla jaloillaan, omistajalla korkkarit ja viimeistä huutoa olevat ihku vaatteet jotka eivät ole nähneetkään reipasta lenkkiä niin silloin myönnän että kulmakarvat kohoaa ja käy sääliksi koiraa (tosin, ei aina tarvita sitä chihua siihen laukkuun, kunhan on nirppanan näköinen akka), vaikka mistä minä tiedän, saattaahan se omistaja ollakin miellyttävä tuttavuus, mutta kelläpä ei nousisi näitä ennakkokäsityksiä ihmisistä, pitää vaan ymmärtää.

Toisaalta tulee paljon ennakkoluuloja pitbulleista että "tappajakoira", myös muutkin isot koirat, joita lukee lehestä. sakemanni, joskus jopa husky, että ne ovat aggressiivisia ja leimaavat omistajansa johonkin ego ihmisiin, mikä välillä sitten pitää paikkansa mutta yleensä ei. miusta nämä on väärinymmärrettyjä rotuja ja myös omistajia. Yleensä lenkillä näkee kyllä mitkä ovat miellyttäviä koiraihmisiä ja mitkä ei, ja paljon erilaisuutta on rotujen sisällä. Jotkuesim pitbullin omistajat on todella miellyttäviä ja jotku rähjää koiralle ja käsittely ihan päin helvettiä tai ovat koppavia koirastaan.

Tällä hetkellä on noussut pahimmaksi ennakkoluulo koiraksi on lyttynaamat. pitää myöntää että englanninbulldogit nostaa minussa nirppanokkaisuutta ja tyhmyyttä. Itse ole oikein koskaan pitänyt ulkonäöstä näissä koirissa ja vastaantullessaan säälin koiraa, mutta luonne on ollut todella hieno, mitä itse olen tutustunut. Säälittää kyllä että jalostettu niin ettei henkeä saa... Ja omistajat kyllä rakastavat eläintään mutta juuri sokeasti eikä aina näe ettei rohina tai rotuun kuuluvat silmäleikkaukset ole terveän koiran merkki. Joskus oli joku bulldogin omistaja että ei hänen koiraansa pidä pelätä kun olin katellut. Minusta ne eivät näytä missään nimessä pelottavilta vain vähän oudoilta. pitäisikö bulldoggeja pelätä? En uskaltanut sanoa mitään kun vähän liikaa nettisurffaillessani olen huomannut että syntyy iso riita jos koiran terveyttä vähänkään parjataan, että on muitakin sairaita rotuja ja ties mitä puolustuksia, jotka eivät auta yhtään sitä pointtia että rodun terveyteen pitäisi toden teolla panostautua..

Olen samaa mieltä molempien kanssa. Kyllä sellaisen koiran kanssa varmaan saa olla tosi varovainen kun ovat niin pieniä, mutta hyvä että annat niiden elää hyvää elämää.

Mulla on luonnostaan normaalia isomman kokoinen perhoskoira. Pienimmät perhoskoirat ovat jo melkeen chihun kokoisia. En tunne chiuhuja oikeastaan yhtään, mutta olen huomannut, että perhoskoirilla ja chiuhuilla sekä myös niiden omistajilla sattuu helposti olemaan samoja piirteitä.

Monet chiuhut ja perhoskoirat räksyttävät helposti. Ja on myös monia muita pikkukoiria jotka räksyttävät. Meidän perhoskoiran kanssa ei ole ikinä ollut mitään räksytysongelmaa. Se oikeastaan vain haukahtaa muutaman kerran jos ilmoittaa jotain, mutta sillä ei ole edes räksytysääntä. Olen tosi tyytyväinen ja vähän ihmeissänikin miten sen kanssa on aina ollut niin helppoa. Se on leikkaamaton uros. En ole sitä mitenkään tapakouluttanut, mutta se on aina tähän asti ollut mun ja mun koko perheen elämässä mukana. Lenkkeillään paljon ja juttelen sille ( se tykkää siitä tosi paljon, kuuntelee tarkkaavaisesti ja erottaa monia sanoja) Olen kouluttanut sen vähän omalla tavallani. Luulen, että puhuminen ja stressitön elämä on tehnyt koirasta rauhallisen. Se purkaa paljon energiaansa myös päivittäin leikkimiseen. En ole koskaan lellinyt koiraani mitenkään. Se kyllä tuntee oman paikkansa.

Seurakoira varsinkin tarvii hyvän ystävyysuhteen. Meidän perheessä koira on kaikkien kaveri ja kiintynyt ihan jokaiseen perheenjäseneen. Luulen että, sulla on kanssa hyvä suhde koiriisi. Niiden ei tarvi pelätä ja ne saa purkaa energiaansa ja niistä huolehditaan, ni ne ei räksytä

Koiraa ei saa pitää minään leluna. Monet ihmiset,jotka haluavat söpön "lelukoiran", jota pitää koristeena jne hankkivat varmaan chiuhun. Mutta pienestä koirasta voikin olla paljon päänvaivaa...

Meidän naapurustossa on myös yksi chiuhu eräällä pariskunnalla. Se on joka ikinen päivä hihnassa pihalla kun menee ohi ja räksyttää ihan julmetusti. Sekin varmaan haluisi vipeltää pitkiä lenkkejä, mutta sen mamma tulee aina välillä ulos lepertelemään sille kun se räksyttää vaan tai sitten vain antaa olla. Ei sitä varmaan komentamallakaan hiljaiseksi saisi. Joillekin ihmisille vain sopisi kissa paremmin, kun ei lopulta muuta haluta tehdä lemmikin kanssa kun illalla vähän rapsutella kun kattoo telkkua.

Täällä aloittaja. Olen samaa mieltä molempien kanssa. Itselläni on chihun lisäksi myös perhos koiria. Lytty nokkaisia koiria käy sääliksi koska eivät pysty hengittämään kunnolla ja se ei ole oikeata koiranelämää :(

Tiedän vain yhden aivan ihanan chihun joka ei hauku ollenkaan. Muut chihut mitä tiedän jne.. haukkuu. Itse en chihua hanki ikinä koska liian pieni rotu minun makuun suvussa on niin paljon lapsia että pieni koira jäisi jalkoihin. Niin ja talvi kun tulee niin pienet koirat tarttee vaatteet päälle muuten eivät liiku mihinkään ja eivät liiku pakolla vaatteet päälläkään. Huonoja kokemuksia chihuista niin sen takia en tykkää rodusta niin paljoa. Oikealla ihmisellä chihu on täydellinen lemmikki/ystävä jne.. :)