Olen aina ihmetellyt, mitä järkeä on ostaa osakehuoneisto jostain yli 50 vuotta vanhasta kerrostalosta?
Eikö senikäiset talot ala olemaan jo niin huonokuntoisia, että on viisaampaa purkaa koko talo kuin alkaa valtava remontti?
Jos ja kun kerrostalo päätetään purkaa, kuinka osakkeenomistajille korvataan asunnonhinta? Vai jäävätkö he nuolemaan näppejään?
Asia ei koske minua millään lailla, kunhan aikani kuluksi katselin asunnonmyynti-ilmoituksia, ja ihmettelen noita hintapyyntöjä...
Minkä ikäisiä kerrostaloja yleensä aletaan pistämään matalaksi?
vanhan kerrostalon purkaminen
4+4+4
34
6978
Vastaukset
Miksi niitä laitettaisiin matalaksi? Korjaamalla saa uudenveroisen paljon halvemalla kuin ostamalla uuden.
Sen sijaan vanhasta omakotitalosta ei saa ihan uudenveroista tekemälläkään, mutta edelleenkin 1940 ja -50 luvun taloista pyydetään ihan järjettömiä hintoja. Niitä vanhemmat saattavat 30 % tapauksissa olla ihan terveitä taloja, kunhan sisätiloista ei löydy paria pesuallasta enempää vesipisteitä, tai ne on osaavasti ja dokumentoidusti saneerattu uuteen käyttötarkoitukseen!- 500+9000
Yli 50v vanhasta kerrostalosta nomenomaan kannattaa ostaa osake, koska ennenvanhaan tehtiin talot kestämään!!!
Nykyään on jo vastavalmistuneissa taloissa homeongelmia muita rahansäästön luomaan tuomia ongelmia ja jopa suoranaisia rakennusvirheitä....
Jos meinaa ostaa vanhasta talosta osakkeen. niin kannattanee katsoa ettei putkiremonttia ole tehty n. 80-luvulla, koska silloin putket olivat paskalaatua ja seuraava remppa on taas ovella (tarkoittaa myös 80-luvulla rakennettija taloja...)
Nykyään rakennetut kerrostalot kestää sen 20-30V ja sen jälkeen prakaavat käsiin, ellei aikaisemminkin, riippuen rakentamisen tasosta, mikä nykyään on oikeasti totaalista paskaa, koska ketään ei kiinnosta rakentaa kalliilla ja hyvää, vaan halvalla ja kalliilla myytäviä asuntoja.
Jos ostat perheellesi asuntoa, niin varmempi tapaus on ostaa yli 50V vanha asunto, joka tulee olemaan pystyssä seuraavatkin 50V, mutta jos ostat sijoitusmielessä, niin osta uusi ja pese kätesi siitä heti kahden vuoden verohelpotusten jälkeen. (toivoen tietenkin että tietoiset asukkaat eivät nosta kannetta rakennuttajaa vastaan ja alenna asunnon hintaa löytämiensä virheiden takia, ja näitä löytyy enenemässä määrin, koska rakentamisen laatu vain laskee ja enään ei enään olla tyytyväisiä siihen mitä saadaan ja esimerkkejä löytyy, esim Viinasen kämpästä lähtien...)
Se mitä itse rakennuksilla pyörin (sähkäri), niin ei siellä kiinnosta laatu paskaakaan, vaan että missä päästään oikomaan ja missä voisi säästää...
Kovin helposti kerrostaloja ei pistetä matalaksi, mutta äkkiseltään tulee mieleen tikkurilaan pystytetyt talot, joihin jopa asukkaat hakivat purkulupaa kaupungilta, koska talot on pystytetty savimaalle ja vajoavat kokoajan huonojen perustusten takia. Faktana en pysty sanomaan, mutta taisivat saada loppujen lopuksi purkuluvan (ja jos en väärin muista niin vanhoille asukkaille taisi jäädä luu käteen, vaikka kyseessä jopa kaupungin vuirhe...- TommiT1
Tikkurilassa on purettu ainakin yksi vanha kerrostalo. Purkamisen mahdollisti se, että asunto-osakeyhtiö sai tontille noin nelinkertaisen rakennusoikeuden ja myi tontin sitten rakennusfirmalle, joka nyt rakentaa uutta taloa tontille. Tällä samalla kuviolla eli nelinkertaistamalla tonttien rakennusoikeudet nykyisten talojen osakkaat saisivat ainakin pääkaupunkiseudun edullisemmilla alueilla "omansa pois", mutta joutuisivat kuitenkin maksamaan tontillensa rakennettavasta uudesta asunnostaan vähintään kaksinkertaisen hinnan nykyiseen asuntoonsa verrattuna. Eli purkaminen laajamittaisena ratkaisuna ei ole mikään helppo juttu.
- pommit laukee
Ei vanhasta uutta saa yrittämälläkään.
Vaikka KPH remontoidaan ja lysti maksaa sähkönousujen uusimisella (kattava putkiremontti) höystettynä 800 €/m², se on remontin jälkeenkin 3 m² koppi, minne ei saa edes pesutornia.
Vaikka kämpässä sisäpintoja uusitaan, niin äänieristys ei silti vastaa uutta. Hississä mahtuu kuljettamaan vain terveisiä.
Ikkunat uusiksi ja niihin "hienot" karmiventtiilit, mistä kaikki pöly & paska tulee edelleen sisään ja talvella "sukat pyörii jalassa" vedon takia. Ilmanvaihtohan näissä on joko painovoimainen poisto (toimii, jos huvittaa, eikä aina silloinkaan) tai koneellinen poisto.
Noissa painovoimaisen poiston taloissa kasvaa välillä hometta/levää KPH:n katossa, kun KPH pysyy suihkuttelun jälkeen monta tuntia märkänä. Myös paskan haju viipyilee siellä pitkään.
Ja kaikki nuo KPH remontit, julkisivukorjaukset, ikkunoiden uusimiset kustantavat yhdessä tonnin, puolitoista per neliö. Kokonaishinta menee remonttikuluineen helposti lähelle uuden hintaa, vaikka rahaa pitäisi laittaa vielä toinen mokoma, että saataisiin lämmönkulutus, äänieristys yms. myös uutta vastaavaksi.
Oikeasti, tekniseltä kannalta tarkasteltuna, vanhan remonttipommin hinta pitäisi olla kolmasosa uuden hinnasta ja remontoidun max 2/3-osaa uuden hinnasta, jotta touhussa olisi järkeä. Vaan kun harvalla on varaa uuteen, näitä rotiskojakin ostellaan ja niistä jopa kilpaillaan -> hinta nousee yli teknisen arvon. Eli "yhtään ei ole remonttia tarvinnut tehdä" pommista saatetaan pyytää 70 % uuden neliöhinnasta, jolloin se olisi korjausten jälkeen jo kalliimpi.- TommiT1
"Pommit laukee" kirjoittaa asiaa, joskin aika kärjistetysti. Asun Tikkurilan lähistöllä ja ainakin siellä vanhojen kerrostaloasuntojen hinta remontoitunakin on noin puolet, ehkä vähemmänkin, uusien asuntojen hinnasta eli kirjoittajan arvio on oikein. Tilanne muuttuu mielenkiintoisemmaksi, kun tarkastellaan pääkaupunkiseudun ns, hyviä alueita, kantakaupungista puhumattakaan. Näillä alueilla "remontoijan unelma" saattaa hyvässä osoitteessa maksaa lähes saman verran kuin aivan uusi asunto.
- Safa Arkkitehti
Nämä Tikkurilan puretut talot olivat yli 50 vuotiaita 60 luvun pommeja, että semmosta, suurimassa osaa vanhoja kivitaloja on väliseinät luginomassaa eli kanankakkaa, äänet kuuluu ja painovoimainen ilmanvaihto olematon, hajut tulee kyllä läpi. 70 luvun nopeasti rakennetut lähiötalot oli tehty kestämään 20 vuotta, uudet talot kyllä kestää, kun betoni ei rapeudu pakkasessa, kuten 70 luvun taloissa ja materiaalit kehittyneet, kuten talotekniikkakin valovuosia edellä nykypäivänä.
- KALLIOSTA PÄIN?
TUO EDELLINEN KIRJOITTAJA EI OLE KYLLÄ ARKKITEHTIA NÄHNYTKÄÄN, KIRJOITUSTYYLI ON SEN VERRAN KOTIKUTOISTA.
- Safa Arkkitehti
TTY:stä valmistunut 2005, en tiedä mitä höpötät, minä kirjoitan mitä tarkoitan.
- Ril Diplomi-insinöör
mä oon sitten varmaan Ril Diplomi-insinööri
- Näin se vain on
Helsingin kestustassa on 1800-luvun loppupuolella rakennettuja kerrostaloja eikä niitä olla mihinkään purkamassa. Iso osa Helsingin kantakaupungista on rakennettu 1920-1930 luvuilla, näitäkään taloja ei pureta vielä pitkään pitkään aikaan. Ei ole mitään syytä purkaa kun taloja on huollettu ja aina tarvittaessa peruskorjattu.
- käet kukkuu
Paljonko olisit valmis maksamaan 100 vuotta vanhasta osakehuoneistosta?
Niinpä. - Miljonääri
käet kukkuu kirjoitti:
Paljonko olisit valmis maksamaan 100 vuotta vanhasta osakehuoneistosta?
Niinpä.Esm 1 mijoona sijainti ratkaisee hinnan eikä summa ole yhtään harvinainen esim. Helsingissä.
- assssssssssss
Saksassa on yli 500 v vanhoja saviolkitaloja. Et varmaan tiennyt tästä. Hyvä on kaikkien tietää.
- ja Egyptissä..
assssssssssss kirjoitti:
Saksassa on yli 500 v vanhoja saviolkitaloja. Et varmaan tiennyt tästä. Hyvä on kaikkien tietää.
on 4000-vuotta vanhoja pyramideja..
- 4+444
Se on aivan totta, että ennen tehtiin kestävämpiä rakennuksia kuin nykyään.
Ammattimiehillä oli moraali tallella ja sutta ei tehty. Nykyään on toisin, rakennusfirmat käyttävät halpaa ulkomaista työvoimaa. Virolaisia ja puolalaisia joita ei kiinnosta laatu paskanvertaa.
Nykyään pystytetään ok-talotkin päivässä valmiista elementeistä. Se on sitten eri asia, ovatko ne talot enää pystyssä kymmenen vuoden päästä. - näin se menee
Jos taloa on huollettu ja korjattu asian mukaisesti, niin ei sinänsä ole "väärin" ostaa 50-vuotta vanha osakehuoneisto. Ostovaiheessa on vain hyväksyttävä, että kysessä on vanha talo ja hyväksyä vanhan talon ominaisuuden sekä tuleva remontointitarve. Tämä tietenkin kannattaa ottaa huomioon jo kauppahinnassa. Usein on vain niin, että juuri nämä vanhat talot sijaitsevat ns. "hyvillä ja kalliilla" alueella, jolloin maksat asunnon sijainnista enemmän, kuin itse kiinteistöstä.
Mutta jos käy niin, että asunto-osakeyhtiön omistama kerrostalo päätetään purkaa esim. huonon kunnon vuoksi, niin purkamisen maksaa ensisijaisesti As Oy:n omistajat eli osakkaat. Ei ole mitään korvausmekanismia näissä asioissa vaan omistaja(t) maksaa aina kaikki kulut.
Tuo "minkä ikäisenä aletaan pistämään matalaksi" on tietenkin tapauskohtaista. Nuo ennen 60-lukua paikallaan muuratut talot ovat perusrungoltaan yleensä hyviä ja kestäviä ja tuohon ikään mennessä niitä on jo uusittu monilta osin (putket, ikkunat, katot jne..) Suurin riesa on nämä 60-80-luvulla rakennetut elementtitalot, jotka rapistuvat käsiin ja näihin ei usein ole tehty vielä juuri mikäänlaista peruskorjausta vaan kaikki remontointitarve tulee samaan ainaakn. Lisäksi nuo huutavaan asuntopulaan kiirreellä rakennetut "Neuvostokuutiot" eivät edusta mitään merkittävää arkkitehtuuria, joten niiden kohdalla voi useinmiten olla kustannustehokkaampaa rakentaa kokonaan uusi talo, kuin alkaa korjaamaan vanhaa.
Kuitenkin perussääntö on, että kaikki talot rakennetaan (remontoidaan) uudelleen 30-80-vuoden syklillä. Kiinteistötekniikan ja rakenteiden elinkaari on tuo. - harakanpesä
70-luvun elementtitaloissa seinän eristevahvuus on usein 10 cm villaa. Jo pelkästään sen muuttaminen paksummaksi vaatii helkkarin suuren ja kalliin remontin. Seinien ulkovuoraukset veks jne.
Jos muutkin isot remontit on tekemättä niin tulee kyllä mieleen, että eikö olis paree laittaa koko ruoska matalaksi ja tehdä uusi?
10 cm eristevahvuus betomielementtitalon ulkoseinässä ei ole enää tätä päivää ja tulevaisuudessa energiankulutus tulee nousemaan entistäkin keskeisempään asemaan.- Näin meillä
Pakkasilla sen huomaa kun seinissä on vähän eristettä. Betoninen ulkoseinä on sisäpinnaltaan erittäin kylmä, sen vieressä ei tee mieli nukkua eikä oleskella, se aivan hohkaa kylmää. Rakenne johtaa myös kylmää seinäelementistä noin metrin matkalle lattiaelementtiin seinästä huoneeseen päin. Huonelämpötilat ovat kuitenkin normaalit koska patteritermostaatit hoitavat tehtävänsä, energiankulutus ja mukavuus ovatkin sitten toinen juttu.
- Ääripäitä
Rakennusasioissa jo viisi miestä antaa viisi eri lausuntoa tai mielipidettä.
Talon katon, seinät ja ulkonäon tunnistavat, sekä rakennuksien apupojat, ovat niitä parhaita "asiantuntijoita".
Nerokkaiden arkkitehtien suunnittelemat, raskaat saneeraustoimet on toinen ääripää.
Rakennusasioissa on samansuuntaista ajatusmaailmaa, kuin auton apupenkillä istuva henkilön antamat parhaat ajo-ohjeet.
Kummassakin ääripäässä on tosiasioiden tuntemus vähäistä. - Saneeraaja.
70 luvun taloissa on tukiraudoitukset ruostuneet ja betoni murenee, talojen elinkaari on suunisteltu maks 20 vuotta ja purkuun, hommia riittää
Uusissa taloissa on betoni ja raudoitukset, sekä ilmanvaihto aivan eri luokkaa.- pakkanen panee
Teinipojat taas porisee.
Ikinä ei taloja ole suunniteltu 20 vuoden eliniällä. Ennenwanhaan vaan ei kauheasti ajateltu, miten niitä aikanaan tultaisiin korjaamaan ja kuin pian moiselle voisi olla tarvetta. Eli LVI-tekniikan putket haudattiin surutta kantaviin rakenteisiin jne. Ja betonijulkisivujen kuviteltiin kestävän vähintään isältä pojalle. Siis ei kauheasti ymmärretty pakkasrapautumisen päälle eikä osattu haudata raudoituksia riittävän syvälle betonin sisään.
Ongelmat ovat siis olleet lähinnä elemettien ulkokuoressa, jotka ovat liian ohkaista tavaraa em. vaatimuksiin nähden, mutta nykyään alkaa olla harvassa 70-luvun talot, joihin ei vielä ole jonkinlaista julkisivuremonttia tehty. Parhaimmillaan on riittänyt pinnoituskorjaus (millä on ostettu pari vuosikymmentä lisää elinikää), mutta joihinkin taloihin on jo jouduttu uusimaan koko elementtien ulkokuori ja lämmöneristeet siinä sivussa. Mutta se elementin sisäkuori, joka on aina ollut paljon paksumpaa tavaraa, on yhä jäljellä ja sehän se talon rungon muodostaa.
Noita liian ohkaisia pintabetoneja on ollut vielä 80-luvun taloissakin. Pähkinärinteessä jouduttiin tekemään parvekeremontteja 15 vuoden ikäisiin taloihin ao. syystä. - nojaa22
pakkanen panee kirjoitti:
Teinipojat taas porisee.
Ikinä ei taloja ole suunniteltu 20 vuoden eliniällä. Ennenwanhaan vaan ei kauheasti ajateltu, miten niitä aikanaan tultaisiin korjaamaan ja kuin pian moiselle voisi olla tarvetta. Eli LVI-tekniikan putket haudattiin surutta kantaviin rakenteisiin jne. Ja betonijulkisivujen kuviteltiin kestävän vähintään isältä pojalle. Siis ei kauheasti ymmärretty pakkasrapautumisen päälle eikä osattu haudata raudoituksia riittävän syvälle betonin sisään.
Ongelmat ovat siis olleet lähinnä elemettien ulkokuoressa, jotka ovat liian ohkaista tavaraa em. vaatimuksiin nähden, mutta nykyään alkaa olla harvassa 70-luvun talot, joihin ei vielä ole jonkinlaista julkisivuremonttia tehty. Parhaimmillaan on riittänyt pinnoituskorjaus (millä on ostettu pari vuosikymmentä lisää elinikää), mutta joihinkin taloihin on jo jouduttu uusimaan koko elementtien ulkokuori ja lämmöneristeet siinä sivussa. Mutta se elementin sisäkuori, joka on aina ollut paljon paksumpaa tavaraa, on yhä jäljellä ja sehän se talon rungon muodostaa.
Noita liian ohkaisia pintabetoneja on ollut vielä 80-luvun taloissakin. Pähkinärinteessä jouduttiin tekemään parvekeremontteja 15 vuoden ikäisiin taloihin ao. syystä."mutta nykyään alkaa olla harvassa 70-luvun talot, joihin ei vielä ole jonkinlaista julkisivuremonttia tehty"
Riippuu siitä mitä julkisivuremontilla tarkoitetaan?
Ihan tästä lähiympäristöstäni löytyy noin 100 kpl 70-luvun kerrostaloja joihin ei ole tehty muuta julkisivuremonttia kuin ikkunoiden vaihtoja, elementtien saumojen eristyksien uusimista ja julkisivun maalauksia. - uusiminen/kunnostus
nojaa22 kirjoitti:
"mutta nykyään alkaa olla harvassa 70-luvun talot, joihin ei vielä ole jonkinlaista julkisivuremonttia tehty"
Riippuu siitä mitä julkisivuremontilla tarkoitetaan?
Ihan tästä lähiympäristöstäni löytyy noin 100 kpl 70-luvun kerrostaloja joihin ei ole tehty muuta julkisivuremonttia kuin ikkunoiden vaihtoja, elementtien saumojen eristyksien uusimista ja julkisivun maalauksia.> julkisivun maalauksia
No, ehkä tuokin riittää, jos talot enempi tuolta 70-luvun lopulta ja pinta muuta kuin pesubetonia. Pesubetonipintaiset elementit valettiin ulkopinta alaspäin, jolloin raudoitus tuppasi painumaan muotissa pohjalle = aivan ulkopintaan. Kävin ex asuinalueellani just pyöräilemässä ja oli yhden käden sormilla laskettavissa ne 70-luvun alkun pesubetonipintaiset talot (alle 10 %), joissa ei ole laitettu ulkokuorta uusiksi. Siis jotain levyratkaisuja, tiiltä tai rapattua pintaa, mitkä kaikki vaikuttavat siltä kuin olisi ulkokuori laitettu kokonaan uusiksi.
Vrt. saman aikakauden "sileällä"/harjatulla pinnalla varustetuissa elementtitaloissa on toistaiseksi riittänyt pelkkä liian pintaan jääneiden radoitusten kaivaminen esiin, suojapinnoitus ja sitten uutta värilaastia pintaan. Toki yhteen vakuutusyhtiön omistamaan vuokrataloon laitettiin pelkästään maalia pintaan. Pysyi sekin 6 kk siistinä ja asunnot kerittiin myydä ennen kuin pinnat taas korkkasivat ruostuvien raudoitusten kohdalta.
Eli korjausmenetelmä voi saman aikakauden taloissakin vaihdella aika laidasta laitaan... - nojaa22
uusiminen/kunnostus kirjoitti:
> julkisivun maalauksia
No, ehkä tuokin riittää, jos talot enempi tuolta 70-luvun lopulta ja pinta muuta kuin pesubetonia. Pesubetonipintaiset elementit valettiin ulkopinta alaspäin, jolloin raudoitus tuppasi painumaan muotissa pohjalle = aivan ulkopintaan. Kävin ex asuinalueellani just pyöräilemässä ja oli yhden käden sormilla laskettavissa ne 70-luvun alkun pesubetonipintaiset talot (alle 10 %), joissa ei ole laitettu ulkokuorta uusiksi. Siis jotain levyratkaisuja, tiiltä tai rapattua pintaa, mitkä kaikki vaikuttavat siltä kuin olisi ulkokuori laitettu kokonaan uusiksi.
Vrt. saman aikakauden "sileällä"/harjatulla pinnalla varustetuissa elementtitaloissa on toistaiseksi riittänyt pelkkä liian pintaan jääneiden radoitusten kaivaminen esiin, suojapinnoitus ja sitten uutta värilaastia pintaan. Toki yhteen vakuutusyhtiön omistamaan vuokrataloon laitettiin pelkästään maalia pintaan. Pysyi sekin 6 kk siistinä ja asunnot kerittiin myydä ennen kuin pinnat taas korkkasivat ruostuvien raudoitusten kohdalta.
Eli korjausmenetelmä voi saman aikakauden taloissakin vaihdella aika laidasta laitaan...Joissain taloissa on maali hilseillyt ulkopinnasta, näyttäisi ettei meinaa pysyä millään, paikkamaalattukin niitä on mutta maali tulee vuodessa tai parissa alas. Olisikohan kyse noista mainitsemistasi elementeistä jotka on valettu ulkosivu alaspäin ja raudoitukset ovat sitten painuneet pintaan ja myöhemmin käytössä rapauttaneet elementtiä niin, että maalikaan ei enää pysy?
Jotkut talot on hiekkapuhalleetu ennen uusintamaalausta. Joku maalarimestari kertoi joskus, että hiekkapuhallus on elementtien tuho, liekö perää, en tiedä. Elementin pinta kuulemma menee rikki ja siitä tulee huokoisempi, ja se ei ole kuulemma hyväksi.
Talot täällä ovat pääasiassa 70-luvun alkupuoliskolta.
- Tekun opiskelija
Nykytaloissa elinkaari onkin 100 vuotta(50 vuotta sisätilat), aika muuttuu ja moni muukin.
- kaari ja "kaari"
Toki uusien talojen materiaalit on kehittyneet noista 50-70-lukujen ajoista, mutta silti uudenkin talon elinkaari on kutakuinkin 50-vuotta. Toki saneeraamalla elinkaarta voi tietenkin jatkaa hamaan tulevaisuuteen, mutta noin yleisesti 50-vuodessa kiinteistötekniikka, katot, ikkunat, ulkoverhous jne... on saneeraustarpeessa.
Mutta elementtien puolesta kestää varmasti tuon 100-vuotta
Mutta onhan tuollaisessa uudessa kerrostalossa luvassa suhteellisen huoletonta asumista 50-vuodeksi. - h.lotna
kaari ja "kaari" kirjoitti:
Toki uusien talojen materiaalit on kehittyneet noista 50-70-lukujen ajoista, mutta silti uudenkin talon elinkaari on kutakuinkin 50-vuotta. Toki saneeraamalla elinkaarta voi tietenkin jatkaa hamaan tulevaisuuteen, mutta noin yleisesti 50-vuodessa kiinteistötekniikka, katot, ikkunat, ulkoverhous jne... on saneeraustarpeessa.
Mutta elementtien puolesta kestää varmasti tuon 100-vuotta
Mutta onhan tuollaisessa uudessa kerrostalossa luvassa suhteellisen huoletonta asumista 50-vuodeksi.Paljon uusissa betonielementeissä on eristevahvuus? 70-luvulla se oli 10cm villaa.
- h.lotna
h.lotna kirjoitti:
Paljon uusissa betonielementeissä on eristevahvuus? 70-luvulla se oli 10cm villaa.
70-luvun kerrostalo jos muutetaan ns. passiivitaloksi, eli matalan energiankulutuksen taloksi niin siihen laitetaan silloin puoli metriä seinäeristeitä muine tykötarpeineen. Kyllähän se 10 cm tuntuu silloin aika vähältä.
- Olvi 72
Aiempien määräysten mukaan 16 cm, mutta uusissa matalaenergiataloissa mennään jo 25 cm, tiiliverhoilu ym
- h.lotna
http://www.paroc.fi/kampanjat/Innova-projekti
Tuossa yksi matalaenergiataloprojekti. Eristevahvuus ei ole remontin jä'keen 25cm vaan puoli metriä. Vieritä sivua alemmas niin sielä näkyy eristeratkaisu.
Lienee selvää, että ilmastovaatimusten edelleen kiristyessä joudutaan Suomessakin menemään laajoihin kerrostalojen lisäeristysremontteihin.
- uuheloslx
Tosi harvoinhan kerrostaloja puretaan. Itse en tiedä muita purkukohteita kuin ne muutama kerrostalo, jotka purettiin Itä-Helsingistä Itäkeskuksen pohjoispuolelta entisen kaatopaikkamäen päältä. Paljonhan noita 70-luvun kerrostaloja saneerataan tasaista tahtia.
Eihän mikään kerrostalo pysy kunnossa, jos sitä ei remontoida. Minä asun 60/70-lukujen vaihteen kerrostaloasunnossa. Kiinteistössä on uusittu pikkuhiljaa julkisivu (ikkunat vaihdettu, katto uusittu, parvekkeet vaihdettu), hissi, vesijohdot purettu pois ja uudet laitettu nätisti kotelon sisään, viemäriputki uusittu, kylppärit saneerattu ja vesikalusteet tarvittaessa uusittu, piha asfaltoitu uusiksi, jätesysteemit uusittu ym.
Syy siihen, miksi asun tällaisessa vanhassa kerrostalossa on monitahoinen. Sijainti on loistava, piha on erittäin iso, parkkipaikkoja löytyy aina, talosta on pidetty erinomaista huolta, sisäilma on hyvä, ääneneristävyyskin ihan ookoo, kylppäriin mahtuu pesutorni, isot huoneet, omaperäisyyttä, hyvät yhteiset tilat (vintti, kellari, pyörävarastot, saunatilat, kokoustilat). Myös neliömäärä on valtavan paljon suurempi kuin nykyisissä uusissa kerrostaloissa
Kannattaa muistaa, että tiloja voidaan myös muokata sisätilojen osalta. Joissakin taloyhtiöissä pieniä yksiöitä on yhdistelty isommaksi huoneistoksi, sisäseiniä on purettu avaramman tilan aikaansaamiseksi, tarpeeton makuuhuone on muutettu saunalliseksi isoksi kylpyhuoneeksi ym. Myös joissakin 70-luvun lopun "peltikylpyhuonekuiluissa" on saatu loistavat uudet kylppärit, kun kuilu on purettu kokonaan ja rakennettu uudestaan nykymenetelmiä käyttäen. Jos vieressä on ollut vaatehuone, moni on tehnyt remontin yhteydessä vaatehuoneesta saunan, jolloin on saanut ilmanvaihdot ym. liitettyä siististi.- purkua tapahtuu
Onhan noita purku-uutisia aina silloin tällöin.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/157793/Kerrostaloja puretaan pian kiihtyvaan tahtiin
Vuokrataloja puretaan jos ja kun ne sijaitsevat väärässä paikassa eikä niihin enää riitä asukkaita, tai kun korjaaminen tulee liian kalliiksi. Isot vuokranantajat myös myyvät taloja joiden he ilmeisesti katsovat tuottavan huonosti jatkossa, jobbarit sitten koettavat saada niistä jotain irti.
Omistustaloja puretaan harvemmin ja siihen on luonnollinen syy, omistajilla on rahat kiinni niissä.
Tuossa tuore purkuuutinen Jyväskylästä:
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/arkkitehtikin-romuttaisi-suunnittelemansa-kortepohjan-ddr-talot/1361948 - kuntien vuokratalot.
purkua tapahtuu kirjoitti:
Onhan noita purku-uutisia aina silloin tällöin.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/157793/Kerrostaloja puretaan pian kiihtyvaan tahtiin
Vuokrataloja puretaan jos ja kun ne sijaitsevat väärässä paikassa eikä niihin enää riitä asukkaita, tai kun korjaaminen tulee liian kalliiksi. Isot vuokranantajat myös myyvät taloja joiden he ilmeisesti katsovat tuottavan huonosti jatkossa, jobbarit sitten koettavat saada niistä jotain irti.
Omistustaloja puretaan harvemmin ja siihen on luonnollinen syy, omistajilla on rahat kiinni niissä.
Tuossa tuore purkuuutinen Jyväskylästä:
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/arkkitehtikin-romuttaisi-suunnittelemansa-kortepohjan-ddr-talot/1361948tulevat saamaan kasvavaan tahtiin purkutuomioita, varsinkin muuttotappio paikkakunnilla.
Asunto Osakeyhtiöiden tilanne on hieman toinen, koska osakkaat luonnollisesti pitävät omaisuudestaan kynsin ja hampain kiinni ja näitä vanhoja rotiskojakin korjataan viimeiseen asti vaikka uuden olisi saanut jo halvemmalla...
- Uusi vaan on parempi
Vanhoissa on ilmanvaihto ja äänieristys paljon huonompi kuin uusissa, nykyajan talotekniikka on hiljaisempaa, nousuvesijohdot vedetään rappuun, ilmanvaihtokanavat ovat omat, rakenteet paksummat ym
Näissä 60-70 lukujen taloissa on yhteiskanavat eli liesituulettimen ja vessan kautta puhepukti naapuriin, uusissa ei tätä ole, uusissa noin 2006 alkaen viimeistään on lämmöntalteenotolla ilmanvaihto ja vessa ja suihkuäänet eivät kuulu naapureista.Vielä 90 luvulla ja vuosituhannen vaihteessa rakennettiin melko heppoisesti ja näissä kuulukin äänet läpi.
Minulla kokemusta vanhoista 20-30 luuvn taloissa kuului puhe läpi, niin myös 60-70 luvun taloissa ja 90 luvun taloissa, nyt uudessa ja ei kuulu mitään asumisen ääniä, että eroa on kuin yöllä ja päivällä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k273623- 412459
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut362304Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s72067Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta431572- 381539
- 141342
- 1271302
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.2661285Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t451275