On siis A-kieli, B1/B2-kieli ja B3.
Itse en opiskellut peruskoulussa mitään lisäkieltä, vain pakolliset ruotsit ja englannit. Nyt aikuisena aloitin aineopiskelijana lyhyen saksan alusta ja kävin sen loppuun (8 kurssia). Jatkoin heti pitkällä saksalla ja pian se (8 kurssia) on lopussa.
Minulla tulee siis olemaan 16 saksan kurssia takana; se tekee yliopiston opintopisteiksi käännettynä 32 opintopistettä. Mutta se ei ole nyt tärkeää.
Mutta jos jollakin on lukioon mennessä saksa (tai espanja, venäjä jne.) A-kielenä, siis aloittaa A-kielenä, niin tarkoittaako tämä sitä, että ko.henkilö on peruskouluaikanaan oppinut tätä lisäkieltä juuri saman verran kuin lukiossa oppii lukion lyhyessä oppimäärässä? Eli lukiossa A-kielen aloittavalla on tätä kieltä vähintään kuutta tai kahdeksaa lukion lyhyen kurssia vastaavat taidot jo valmiiksi peruskoulusta hankittuna?
Eli toisin sanoen ovatko nämä henkilöt tasa-arvoisia työmäärän ja tiedon puolesta?
Henkilö A: Aloitti kielen ala-asteella (viimeistään kutosella) ja lukioon tullessaan kävi pitkän oppimäärän kielikurssit. (eli peruskoulu vähintään 6 lukiokurssia lisää)
Henkilö B: Aloitti kielen tyhjästä lukiossa, ja kävi lyhyen ja pitkän kurssit peräjälkeen (minimissään 12 kurssia, mahdollisesti 16 kurssia)
Muuten minkä takia lukion taitotavoitteissa ruotsin (A-kielenä) esitetään, että oppilaan tulisi saavuttaa "hyvä" taso (B2) ymmärtämisessä ja "tyydyttävä" (B1) tuottamisessa, mutta muissa A-kielissä (espanja, ranska, saksa, venäjä) oppilaalta odotetaan tyydyttävää tasoa niin kielen tuottamisessa kuin ymmärtämisessäkin? Eikö opiskelua tule ihan yhtä paljon?
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/files/documents/Ohjeet08/kieliohje.pdf
Itse en opiskellut peruskoulussa mitään lisäkieltä, vain pakolliset ruotsit ja englannit. Nyt aikuisena aloitin aineopiskelijana lyhyen saksan alusta ja kävin sen loppuun (8 kurssia). Jatkoin heti pitkällä saksalla ja pian se (8 kurssia) on lopussa.
Minulla tulee siis olemaan 16 saksan kurssia takana; se tekee yliopiston opintopisteiksi käännettynä 32 opintopistettä. Mutta se ei ole nyt tärkeää.
Mutta jos jollakin on lukioon mennessä saksa (tai espanja, venäjä jne.) A-kielenä, siis aloittaa A-kielenä, niin tarkoittaako tämä sitä, että ko.henkilö on peruskouluaikanaan oppinut tätä lisäkieltä juuri saman verran kuin lukiossa oppii lukion lyhyessä oppimäärässä? Eli lukiossa A-kielen aloittavalla on tätä kieltä vähintään kuutta tai kahdeksaa lukion lyhyen kurssia vastaavat taidot jo valmiiksi peruskoulusta hankittuna?
Eli toisin sanoen ovatko nämä henkilöt tasa-arvoisia työmäärän ja tiedon puolesta?
Henkilö A: Aloitti kielen ala-asteella (viimeistään kutosella) ja lukioon tullessaan kävi pitkän oppimäärän kielikurssit. (eli peruskoulu vähintään 6 lukiokurssia lisää)
Henkilö B: Aloitti kielen tyhjästä lukiossa, ja kävi lyhyen ja pitkän kurssit peräjälkeen (minimissään 12 kurssia, mahdollisesti 16 kurssia)
Muuten minkä takia lukion taitotavoitteissa ruotsin (A-kielenä) esitetään, että oppilaan tulisi saavuttaa "hyvä" taso (B2) ymmärtämisessä ja "tyydyttävä" (B1) tuottamisessa, mutta muissa A-kielissä (espanja, ranska, saksa, venäjä) oppilaalta odotetaan tyydyttävää tasoa niin kielen tuottamisessa kuin ymmärtämisessäkin? Eikö opiskelua tule ihan yhtä paljon?
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/files/documents/Ohjeet08/kieliohje.pdf
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä se niin minun käsitykseni mukaan menee, että lukion b2/b3- kielen oppimäärä vastaa jotakuinkin peruskoulun A-kielen oppimäärää. En osaa kyllä varmasti sanoa, miksi pitkässä englannissa on vähän korkeampi tavoitetaso kuin muissa A-kielissä; syynä voi tietysti olla se, että toiset kielet ovat yksinkertaisesti vaikeampia kuin toiset. Siis jos luet pitkää venäjää ja pitkää englantia tasan saman tuntimäärän, osaat englantia takuulla paremmin. Ja oletuksena voi myös olla, että englanti tulee myös muita kieliä helpommin tutuksi siellä koulutuntien ulkopuolellakin ja on ylipäänsä se tärkein vieras kieli.
Taitaa olla niinkin, että lähes jokainen peruskoulun 3. luokalla englannin opiskelun aloittava osaa jo valmiiksi noin 1000 (tuhat) sanaa englantia. Sen sijaan silloin saksan A1-kielenä aloittava ei osaa ehkä yhtään sanaa saksaa.