Apua koirarodun valinnassa!!

Chihuahua vaatii määrätietoisen koulutuksen. Ovat sen verran isoegoisia että alkavat helposti kukkoilemaan, jos omistajalla ei ole homma hanskassa.
Mutta oikein koulutettuna chihu on varmasti hyvä perhekoira!

Muita pieniä suht. lyhytkarvaisia on mm. mäyräkoirat, kääpiöpinseri, papillon, phalene ja tiibetinspanieli.

Papillonia olen myös miettinyt, samoin mittelspitziä.. Chihu houkuttelisi eniten mutta
täytyy nyt vielä miettiä..:) Kokemuksia näistä roduista olisi kiva kuulla!

Minullakin ollut harkinnassa chihu tai papillon! Kiinnostaisi myös kuulla näitä kokemuksia ihmisiltä jotka chihun tai papillonin omistavat.

Noh, unta kun en saanut niin jotain voin sanoa. Äitini aikoo hankkia chihun ja kävimme kasvattajan luona, löytyi perhetutuista niin ainakin luotettava kasvattaja. Näimme pennut ja äidin ja missä tiloissa ne on ja kyseltiin vanhemmista ja kaikkea mitä kuuluu asiaan. Emo ei ollut moksiskaan kun pentuihin koskettiin, oikein hienosti oli. Pennut oli vielä niin pieniä ettei niitä ulos päästetä, käydään katsomassa kai vähän lähempänä luovutikää uudestaan, että äiti voi valita siitä. Pihalla sitten oli isompi porukka chihuja, osa oli hoidossa. Niistä nähtiin kummatkin, pitkä ja lyhytkarvainen ja ties minkä värisijä. Oikein leikkisiä koiria ja älykkäitä, todella ihmisläheisiä. En kerinnyt kuin kyykistyä vähän maahan päin niin kaksi oli pyrkimässä syliin vaikkei minua tunteneet. Eli oikein käsitellessä oikein lempeitä otuksia, oikeita ammattilaisia sylikoirana olemisessa. Vähän oli sitä että kun toinen koira yritti pyrkiä syliin niin sylissäolija oli vähän sitä mieltä että toinen ei vie hänen sylipaikkaansa, eli voivat olla mustasukkaisia toisista elikoista, mutten missään tapauksessa sano että aggressiivinen. Uskon että ne ongelmachihut tulee kun omistaja unohtaa että kyseessä on koira eikä pieni lapsi. Sanoisin että oikein hyvä rotu, jos tykkää pienistä koirista, itse pidän isoimmista koirista, vaikka itellä on kyllä sheltti mikä ei ole jättiläinen.

Mitä sanoisin niiden koulutettavuuteen, ne ovat herkkiä koiria, eli olen hieman kummissani tuosta vaativat määrätietoisen koulutuksen... minusta nyt kaikki koirat vaativat määrätietoisen koulutuksen, mutta chihu kyllä oppii helposti ja pitää käsitellä helällä kädellä ja herkkukoilutuksella, ei missään nimessä turhaantuessa aleta huutamaan koiralle, voi hieman vaihtaa äänensävyä mutta ei mitään perkele asennetta. Niitä videoita että chihu egoilee netissä, usein koira on omistajan sylissä ja se joko puolustaa omistajaansa tai tuntee itsensä uhatuksi, eli arka yksilö jonka kasvattaja/omistaja ei ole perehdyttänyt koiraansa muihin ihmisiin tai koiriin ollenkaan ja tietenkin se että omistaja käsittelee koiraa kuin vauvaa, anna koiran kävellä omilla jaloillaan, jolloin koirasta tulee se "lauman" pomo, joka omistajan pitäisi olla.
Ainut mikä näyttää olevan chihujen foorumeilla ja maininta jossain rotumäärityksessä, että chihu oppii sisäsiistiksi muita koiria hitaammin ja huonommin, eli se vaatii isompaa huomiota tässä sisäsiisteyskoulutuksessa.

Varmista, että vanhemmilla on lonkat kuvattu ja chihuilla erityispiirteenä on, että koiralle voi jäädä kalloon luuton osa, samalla lailla kun ihmisvauvalla. Se ei itsessään koiraa haittaa, mutta se on elinikäinen riski koiralle, että siihen tulee jotain osumaa. Eli tarkistuta kasvattajalta kallosta se ettei tällaista aukkoa jää

Chihu on myös sen verran pieni, että chihu on tapaturma altis. En antaisi chihun leikkiä shelttiä isomman koiran kanssa, koska se voi vahingossa talloa koiran innostuksessaan, mikä voi olla kuolemaksi

Chihu on varsin pitkäikäinen otus, on mahollista että elää 20 vuotiaaksi.
Chihu on kuitenkin kallis rotu kun on suosittu, ja yleensä chihun pentueet ovat pieniä (hassua kyllä, se pentue mitä me käytiin kastomassa oli niin iso että vaadittiin sijaisäiti kun emällä ei maitoa riittänyt...)

Mittelistä jos olet kiinnostunut niin niitä välillä hoitanut. Turkki on helppohoitoinen, mutta muistathan että todella karvaisena karvapallona tavara voi jäähä peppuun vähän kiinni.. kerran lenkiltä tultaessa koira vähän päätti ravistella itteään ja siinähän sitä ruskeeta tavaraa lensi... nam. Mitteli on todella hyvä seurakoira, mutta sanoisin että sen verran energinen että vaatisi harrastuksen, agility, toko tms. Jos lenkit eivät siis ole pitempiä.
Koulutus on helppo, miellytyshaluinen koira. Haukkuminen on suurimpia ongelmia ja todella hankala karsia pois. En usko että sitä pystyy kokonaan saamaan pois mutta hillitsemään. Tämä rotu rakastaa kyllä ketä vaan ja mitä vaan. Kaikki koirat on tervetuleita ja bussissa kauhea hankaluus kun mitteli haluaisi moikata kaikkia kyydissä olevia. Mummot tykkää... Saa huomiota. Myös aika kallis koita

chihun hinta pyörii 1000-1400 e
mittelistä maksettiin 1000 euroa muistaakseni.

Mitä ehdottaisin on että kun lenkillä näet kiinnostavan rodun ja omistaja vaikuttaa siltä ettei pahastu kysymyksisä, kysy siitä koirasta ja näet sen.

Painotan että että etsit hyvän kasvattajan vaikka netistä noita kasvattajia ja löytyy sivuja. Laitat niille sähköpostia tai muuta ja kyselet, miten käsittelevät pentuettaan ja rodusta, millaisia pentueen vanhemmat on. En usko että ne pahastuvat. Minulle ei ole tullut yhtäkän kasvattajaa vastaan joka ei jaksaisi rodustaan puhua :D.