Kertokaa siis, mikä on mielestänne kovatasoisin opiskelupaikka toisen asteen koulutuksen jälkeen. Perusteluita saa toki myös laittaa mukaan.
Gallup: Kovatasoisin opiskelupaikka
30.6.2013
36936
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
mikä tahansa yliopisto (paitsi vaasa ja lappi) ja ei sosiaali/humanistiset alat
Pyh elcamxin mielipiteelle. Turhaa dissaamista.
Vaasa ja hum. alat - tykkäsin kovasti. Sieltä plokattu tutkinto aikoinaan. Sivuaineilua myös HY:ssä käyttäytymistieteellisessä ja pari vuotta opintoja ihan huvin vuoksi myös Joen yo:ssa humanistisessa - sekin ihan ok paikka. Nykyisin kääntäjänä ja kielikouluttajana Helsingissä.
siehä oot siinä amk-tasolla sitten aika hyvin, sekä kuppanen koulu että hyödytön ala. tupla tai kuitti
Odota suurella mielenkiinnolla, että kerrot, miksi kielet ja kääntäminen ovat hyödyttömiä.
Kielet ja kääntämisen oppii simpanssikin, aloittaja kysyi kovatasoisinta paikkaa. Aalto ja tuotantotalous, HY ja kansantaloustiede, HY ja lääketiede, HY ja matematiikanlaitos, HY ja kemian ja teoreettisen fysiikanlaitos. Tuolta ne löytyvät.
kyllä kovatasoista koulutusta on kehäkolmosen ulkopuolellakin
Ja päivän paras vitsi olikin tässä.
olisin päässyt papereilla aaltoon lähes mihin tahansa koulutusohjelmaan, mutta arvaapa mitä
ei kiinnosta joku stadi, mieluummin opiskelen muualla
t: syntyperäinen hesalainen
"Kielet ja kääntämisen oppii simpanssikin."
Ahaa, lisää fiksuja mielipiteitä.
Apinoiden planeetassa simpanssit ynnä muut kädelliset ehkä osaavat puhua ja hallitsevat kielen, toisin on täällä reaalimaailmassa.
Koko lienee tunnetuin kädellinen, jota on opetettu viestimään viittomalla. Tutkijat tosin ovat ymmärtääkseni kahta mieltä siitä, onko Kokon viittomien taustalla ymmärrystä, vai onko se oppinut viittomat lähinnä siksi, että sitä palkittiin viittomien käytöstä.
Kielitieteilijöitä ei arvosteta tieteentekijöiden keskuudessa siksi, että he eivät luo mitään uutta. He eivät sovella eivätkä luo uusia menetelmiä. Toistavat toisten tekemää työtä, sitä osaavat apinatkin: toistaa.
Totuus on raaka fakta ja humanistit pitäisi kouluttaa ammattikorkeakouluissa.
Hmm... Sinänsä minulle olisi ihan se ja sama, missä oppilaitoksessa hum. koulutusta annettaisiin. Olisi mainota, jos Suomessa olisi esim. USA:sta löytyvien liberal arts -oppilaitosten tapaisia korkea-asteen oppilaitoksia.
"He eivät sovella eivätkä luo uusia menetelmiä."
Soveltavaa tutkimustahan tehdään paljon esim. teknillisillä aloilla ja lääketieteessä.
Perustutkimusta tehdään sitten jossain muualla - usein siis yliopistoissa. Etenkin teknillinen koulutus ja kaikki elinkeinoelämän "ehdoilla" toteutettava koulutushan se parhaiten sopisi ammattikorkeakouluihin. Perustutkimus, jota myös iso osa hum. tieteissä tehtävästä tutkimuksesta on, sopii vallan hyvin yliopistoihin (vaikkei paikalla sinänsä ole kyllä väliä kuten jo mainitsin). Historiaan viitaten voisi mainita, että nimenomaan kielet ovat olleet keskeinen osa klassista koulutusta.
Ja vielä, noin yleisesti ottaen valtaosa tutkimustyöstä lienee toistoa - näin tieteellinen tieto kumuloituu. Hyvin harvoin - yhtään millään tieteenalalla - luodaan mitään koko tieteenalan ja edelleen ihmisen maailmankuvan mullistavaa (vrt. tieteellinen vallankumous ja paradigmamuutokset).
"Totuus on raaka fakta"
Tuohon voisi muuten vielä sivuhuomiona todeta, että tieteellisen maailmankuvan näkökulmasta kyseinen väite on kovin naiivi. Filosofia, joka voitanee lukea hum. tieteisiin tai laajemmin ihmistieteisiin, auttaa tuon ymmärtämisessä.
Millä tahansa yliopistoalalla luonnontieteitä ja niiden johdannaisia lukuunottamatta pärjää kuka tahansa nuija, mutta kyllä kielitieteet ovat muihin ihmistieteisiin verrattuna sikäli vaativampia, että niissä sentään vaaditaan kielipäätä. Edellä esitetty mielipide kielitieteiden "toistavuudesta" pätee paremmin muihin ihmistieteisiin.
Yliopistojen välillä ei Suomen sisällä ole suurta eroa, vaikka Helsingin maalaiskorkeakoulujen kasvatit muuta väittävätkin.
Kiitos tähän mennessä vastanneille.
Laittakaa vain lisää mielipiteitä tulemaan.
kielissä riittää ulkoa opettelu
luonnontieteissä sentään pitää ymmärtää asiat syvällisesti ja osata soveltaa niitä
ja kyllä luonnontieteet ovat kaikkein puhtaimpia tieteitä, joissa paneudutaan ympäröivään maailmaan ja sen lainalaisuuksiin, eikä jauheta loputonta pskaa aiheesta onko oikein sanoa "minä" vai "mä"
Olet sinäkin tosi perillä asioista, jos luulet, että esim. kääntäjät pohtisivat päivätolkulla, että tuleeko johonkin kohtaan mä vai minä... Sopii sinne mennä kääntämisen kursseille kuuntelemaan, notta mitä siellä puhutaan, yllättyisit varmasti.
Eikä se kääntäminen tosiaan ole mitään hauki on kala -veivausta muutenkaan. Monet kääntäjät erikoistuvat kääntämään jonkin tietyn alan/alojen (esim. oikeus, lääketiede, tekniikka, talous) tekstejä ja lukevat sivuaineena ko. aiheesta esim. perusopinnot substanssitietouden lisäämiseksi.
Kokeilepa vaikka tekniikan ja kaupan alojen kääntämistä (todistuksia, käyttöohjeita, sertifikaatteja, sopimuksia jne...) niin se on kaukana mä - minä -pohdinnasta ja vaatii rautaista, ajantasaista ammattitaitoa. Ei minusta siihen olisi.
Kielen alkeet voi mahdollisesti oppia pänttämäällä, mutta vähänkään syvempään osaamiseen ja opiskeluun pänttääminen ei riitä.
Eikä kielten opiskelu yliopistossa tarkoita vain kääntämisen opiskelua.
Niin ja osa kielten tutkijoista saattaa toki jauhaa vaikkapa nyt tuosta, onko "mä" vai "minä" oikein (preskriptiivinen/normatiivinen näkökulma), mutta valtaosa kyllä osaa asennoitua asiaan tyystin eri tavalla (deskriptiivinen/kuvaileva näkökulma).
Kummallakin näkökulmalla on toki paikkansa, mutta kielitiede ei todellakaan painota yksinomaan preskriptiivistä näkökulmaa. Kieli ymmärretään osaksi kulloistakin kontekstia, joten "mä" on oikein tai parempi tietyssä tilanteessa ja "minä" taas toisessa. Oikeakielisyys on vain pieni osa kielitieteilijöiden työsarkaa. Toisaalta kielen muutos on yksiselitteinen fakta, ja esimerkiksi ajatus kielen "rappeutumisesta" (vrt. juuri esim. minä - mä) ei kielten tutkijoita juuri hätkähdytä. Kielen muutosta on sinänsä turha arvottaa.
Toisaalta tämä liittyy edelleen siihen, että kieli on sidoksissa yhteiskuntaan ja ihmisten yhteiskunnalliseen asemaan ja identiteettiin, vaikka nykyaikaisessa länsimaisessa maailmassa ei yhteiskunnallisia eroja ehkä ihan niin selkeästi enää ole kuin aiemmin, ja sosiaalinen nousu on (periaatteessa) mahdollista kenelle tahansa. Mutta siis "mä-kieli" voi pahimmassa tapauksessa katkaista yksilön sosiaalisen nousun, mikäli ns. ylemmissä yhteiskuntaluokissa arvostetaan ja pitää puhua "minä-kieltä".
Lisäksi luonnontieteilijän on hyvä ymmärtää, että kieltä sinäkin käytät ja sillä kommunikoit ja olet kielen kautta osana tätä maailmaa. Esimerkiksi raportoidessasi tutkimustuloksia käytät alasi erikois- tai ammattikieltä. Periaatteessa kaikki opiskelu alasta riippumatta on osaltaan kielen (ja kommunikaation ja kulttuurin) opiskelua. Opintojen aikana kukin siis oppii oman alansa ammatti- ja erikoiskielen ja alan kulttuuriset konventiot. Ammatti-identiteetti on osaltaan juuri tätä.
Humanistiset alat opettavat ymmärtämään tällaisia asioita ihmisestä itsestään siinä missä luonnontieteissä opitaan ymmärtämään ja tutkimaan (ihmisestä riippumattomia) luonnonilmiöitä.
"kielissä riittää ulkoa opettelu"
Se, joka on noin kirjoittanut, ei tiedä kielten opiskelusta yliopistossa yhtään mitään.
se koira älähtää johon kalikka kalahtaa :D
himmeät menkat kielihipeillä täällä meneillään
Ehkäpä humanistit ovat kyllästyneet olemaan ainaisen haukkumisen kohteena ja vähän puolustavat itseään, koska monet humanistit opiskelevat ihan tarpeellisiakin aloja, kuten vaikka nyt näitä kieliä.. Mutta onneksi nyt saa trolli vähän mahan täytettä, luulisi rauhoittuvan hetkeksi.
oman mielipiteensä totuudenmukainen ja rehellinen ilmaiseminen ei ole trollaamista
Helsingin lääkis, kauppakorkea ja oikis, johtuen suuresta hakijamäärästä. Samasta syystä myös veturikuskikoulu ja porin ilmailuopisto.
Jos hakijoiden ja sisäänotettujen määrällä mitataan, niin kärkeen taitavat mennä tässä ketjussa jo kovasti parjatut taidealat, esim. teatterikorkea. Sinne taitaa päästä 1 % hakijoista.
Toisaalta aika kova on näin ollen myös Stadin ammattiopisto (siis ammattikoulu) ja ratikkakuskiksi valmistava koulutus. Sinnekin on ollut kova tunku.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tammikuussa [2013] alkaneeseen koulutukseen valittiin vain kolme prosenttia hakijoista.
Moni hinkuu raitiovaunukuskiksi Helsingin kaupungille. Tammikuussa alkaneeseen koulutukseen haki yli 400 henkilöä, joista valittiin 12.
Tämä tekee hakijoiden sisäänpääsyprosentiksi kolme.
Metro-lehden mukaan Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan tai koneinsinöörin koulutukseen pääsi syksyllä 2012 yli kuusi prosenttia, lääketieteelliseen vieläkin enemmän. [nips]
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288534319875.html
Jos otetaan perusteiksi hakijamäärä vs. sisäänottomäärä, niin sitten arvostetuimpia ovat kuvataideala, teatteri- ja tanssiala, liikuntatieteellinen, psykologia ja taideteollinen.
Oikikseen ja Lääkkikseen pääsee enemmän kuin esim. Valtsikan viestintään tai Eläinlääkkikseen puhumattakaan Teatterikorkeesta.
Kaikkiin pääkaupunkiseudun opiskelupaikkoihin on vaikeampi päästä kuin "maakuntien" oppilaitoksiin. Syy: enemmistö nuorisosta ympäri Suomea haluaa mieluiten Helsinkiin opiskelemaan, vaikka lähempänäkin olisi sama koulu.
Veikkaan että lääkis on aika kovatasonen koulu.
Vaikka lääkikseen pääsisikin suurempi prosentti hakijoita, ei se silti tarkoita missään nimessä sisäänpääsyn olevan helpompaa. Lääkiksen hakijoista suurin osa on oikeasti lukenut niihin kokeisiin helvetin paljon, toisin kuin johonkin ratikkakuskin tai taideteollisen pääsykokeisiin, joissa porukkaa käy vaan tuuriaan kokeilemassa.
Ja kaikkein hulluinta on se, että sisäänpääsyyn riittää 1/3 pisteistä. Eli kertoo ettei 10 tuntia/päivä luku-urakka välttämättä riitä lääkikseen, koska koe on vaikea ja tasokasta väkeä.
up
Teatterikorkea, lääkis, tuotantotalouden DI ovat vaikeita päästä opiskelemaan. Matematiikka, teoreettinen fysiikka, kirjallisuus tms. voi silti olla paljon vaikeampaa, koska sisään pääsy ei takaa minkään laista menestystä.
Porin kauppaoppilaitos.
Paljon vaikeasti iskettäviä, tappiin asti meikattuja, nuoria hoikkia naisia.
hyi vittu joku pori
Ruotsissa lundin yliopisto! Siellä kouluttautuu esim. Lääketieteen aloille (kirurgi,kätilö ym.) Helpommin kuin suomessa, mutta taso on kovaa
Tässäkin ketjussa näyttävät menevän suloisesti sekaisin sisäänpääsyn vaikeus ja tutkinnon kanssa ulospääsyn ongelmat kullakin alalla. Jollakin tutalla sisäänpääsykoe on opintojen vaativin osuus, tutan kurssit ovat helppoja verrattuna varsinaisten insinöörialojen ammattikursseihin.
Jotkin luonnontieteen (teoreettinen fysiikka, kosmologia) tai matematiikan alueet vaativat sekä lahjoja että viitseliäisyyttä. Pelkällä toisella puoliskolla ei menestystä opinnoissa tule.