Oon 16 vuotias tyttö ja oon syvästi ihastunu 19 vuotiaaseen jäbään, joka asuu 3 tunnin junamatkan päässä. Vanhemmat ei tästä tiedä, joten en voi mennä hänen luokseen niin useasti kuin haluaisin. Mul on helvetinmoinen ikävä, ja joka ikinen päivä yritän pitää itteni alkamatta rakastumaa. Me ollaa nyt ihan jumissa, eikä tiedetä mitä tehtäis meijän suhteelle. Olis kiva saada vinkkejä, miten te muut ootte tälläsessa tilanteessa tehneet? Mitäs ikäero?
Kaukosuhde ja muuta paskaa
Whodap
766
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Omalta kokemukselta kaukosuhteet on hanurista, etenki jos muu elämä sen takia syräytyy. Mut jos jätkäs on täysikänen nion se päättää jo ite mihin menee eli sun kandeis kertoo vanhemmille ja pyytää lupaa et se vois tulla käymään. Pojan vanhempien ei tarvi tietää ellette haluu kertoo niillekki.
Niimpä.. Oon siis aikalailla samaa mieltä ykvklgg:n kanssa tosta että jäbä päättää ite mitä tekee koska on kuitenki jo täysikänen.. Ikäero ei minun mielestä ole paha sillä itellä ja minun jätkällä ikäeroa on kuitenkin 7vuotta..
Saanko kysyy että kuinkas vanhoja ootte? :)
Ite oon 16v poika:)
mul o samallaine ongelma mut oon vaa 14v poika ja tyttö mua vuode nuorempi:) ne oli kaverin kaa käymässä tääl ja iskin silmä niihi ja kysyi facet ja numerot ja olinki niitte ja mun kaverinkaa sillo, mut ny ne lähti kotiinsa ja niitte koti o 300km pääs täält ja mä taisin jo rakastua siihe toiseee.... seki näytti välil et ois kiinnostun mut en si tiiä...
ite oon kans kokemusta kaukosuhteesta ja se asu kans 300km päässä,sitä kesti noin puol vuotta,mut loppujen lopuks ei tullu onnistumaa,koska just junamatkoihin meni aina ihan törkeesti rahaa ja muutenki ku on niin paljon välimatkaa,ni se hankaloitti aika paljonki asioita! mut tää on vaa mun kokemuksesta (:
juu mutta lähinnä mä haluasin ees pysyä sen hyvänä ystävänä:) ku se on kuitenki aika suosittu tyttö ni pelkään et unohtaa mut tai ei jaksa enää puhuu...