Olin 6-vuotiaana lasten psyk. osastolla tutkittavana pelkotilojeni tähden.
Jo 5-vuotiaana olin niin sterssaantunut ja peloissani jostakin että jouduin maha-katarrin takia hoitoon. (en nukkunut öisin oli pimeänpelko).
Pelkotilat sekä jännittyneisyys, arkuus estävät elämästä sojoittumasta työelämään ja solmimaan ystävyyssuhteita.
Minä sainkin myöhemmin xanor-lääkettä sitä miedompaa, se auttoi ahdistukseen ja paniikkiin mutta pelkotiloja sosiaalisissa tilanteissa se ei poistanut. Torikahvilaan kahveelle ei onnistu kymmenien ventovieraiden ympäröimänä luimistelisin siellä että huomaako joku pelkoni ja jännittyneisyteni.
Lääkäri on viime kuukausina puhunut siihen sävyyn että minun pitäisi lopettaa pikkuhiljaa lääkitys kokonaan. Se merkitsisi minulle itsemurhaa ja kuolemaa.
Ei kukaan pelokas ja ahdistunut syö lääkettä ihan turhaan. Välillä tunnessilkkaa kauhua niin että maa ja tie vajoaisi jalkojeni alta. Alkoholista ei apua saa, muistakaa että alkoholi aiheuttaa masennusta ja siksi lääkkeet keksittiin ihmisiä auttamaan. Nyt jotkut lääkärit haluavat lopettaa potilailta lääkityksen ja laittaa sairauseläkkeele. Itse tahdon olla työnhakijana ainakin 55-ikävuoteen saakka, erillisten työllistämisprojekteiden ja harjoittelujen kautta. Palkka työtä kaupungissamme ei ole. Diapamkin on hyvä lääke mietona kielen alle kun lähtee työnhakuun ei vapise niin kuin haavanlehti. (sitä vaan ei kirjoiteta kuin eläkeläisille jos heillekään) MIKSI?
Jo 5-vuotiaana olin niin sterssaantunut ja peloissani jostakin että jouduin maha-katarrin takia hoitoon. (en nukkunut öisin oli pimeänpelko).
Pelkotilat sekä jännittyneisyys, arkuus estävät elämästä sojoittumasta työelämään ja solmimaan ystävyyssuhteita.
Minä sainkin myöhemmin xanor-lääkettä sitä miedompaa, se auttoi ahdistukseen ja paniikkiin mutta pelkotiloja sosiaalisissa tilanteissa se ei poistanut. Torikahvilaan kahveelle ei onnistu kymmenien ventovieraiden ympäröimänä luimistelisin siellä että huomaako joku pelkoni ja jännittyneisyteni.
Lääkäri on viime kuukausina puhunut siihen sävyyn että minun pitäisi lopettaa pikkuhiljaa lääkitys kokonaan. Se merkitsisi minulle itsemurhaa ja kuolemaa.
Ei kukaan pelokas ja ahdistunut syö lääkettä ihan turhaan. Välillä tunnessilkkaa kauhua niin että maa ja tie vajoaisi jalkojeni alta. Alkoholista ei apua saa, muistakaa että alkoholi aiheuttaa masennusta ja siksi lääkkeet keksittiin ihmisiä auttamaan. Nyt jotkut lääkärit haluavat lopettaa potilailta lääkityksen ja laittaa sairauseläkkeele. Itse tahdon olla työnhakijana ainakin 55-ikävuoteen saakka, erillisten työllistämisprojekteiden ja harjoittelujen kautta. Palkka työtä kaupungissamme ei ole. Diapamkin on hyvä lääke mietona kielen alle kun lähtee työnhakuun ei vapise niin kuin haavanlehti. (sitä vaan ei kirjoiteta kuin eläkeläisille jos heillekään) MIKSI?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miksi et muuta suurempaan kaupunkiin, jossa on työtä? Oletko varma, ettet halua totutella noihin kamaliin tilanteisiin? Kokeiletko koko ajan keinoja ja lisää tiedon ja harjoitusten etsimistä sosiaalisten tilanteiden ja pelkotilojesi paremiseen? Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kuitenkin mahdollista. Lääkitys voi toki olla avuksi, mutta tekstistäsi saa sen kuvan, että nojaudut siihen täysin.