Emme olleet

Millä tavalla olitte erilaisia?
Joskus erilaisuus on hyvästä.
Annoitteko toisillenne tarpeeksi aikaa?

Meillä oli niin erilainen elämänkatsomus, en tosin saanut koskaan
selville, mitä hän eri asioista ajatteli, eipä juuri puhunut.
Meille erilaisuus ei olisi ollut hyväksi, toinen takertuva ja minä
sosiaalinen ja tykkään toimia ihmisten ja harrastusten parissa.

Hieno ja mukava ihminen hän on, sitä ei voi kieltää, mutta ei
minulle sopiva, vaan jollekin samankaltaiselle .

Nyt kuitenkin: Olipa kerran, lähelläkin osumaa, mutta ristiriidat ehti väliin.
Molemmat pettyneitä, mutta minut petettiin, uskottelemalla jotain mikä ei ollutkaan totta.

Aavistin kyllä muutamista seikoista jotain, kunnes toisen osapuolen ystävättäret heitti kylmät vedet saunakuumalle iholle.
Mutta eipä mies uskonut että minulle ne asiat kerrottiin, luulee vieläkin että urkin. No se on hänen uskomuksensa, mutta ihmettelen kun ei ole vastannut edes minun viesteihin missä olen pyytänyt ottamaan yhteyden asioiden selventämiseksi. Kai se kuitenkin on parempi näin, en tunkeudu.

Elämä opetti silloin taas minua kovalla kädellä,katkeroiduin, mutta se on mennyt ohi, on vain joku outo kaipaus ja ikävä jäänyt, kai se on ikuisest minun matkaseuranani.

Kumpa saisin sen yhteyden, edes yhden puhelun ajaksi,,,

Mitäpä sitä enään kaivelemaan.Ei enkeleitä oltu
toisillemme, vaikka pyysitkin minua enkelinkuvia
tekemään.Parempi vaihtaa kanavaa kyseisen biisin
kohdalla nyt se saa merkityksen minunkin mielessä.Huominen tuo jotain parempaa ja toivottavasti
myös niitä enkeleitä meidän matkalle.Silti muistan sinua
iltarukouksessa ja toivon parasta matkallesi.

Liipadaapa. Hölynpöllyä.

Onko viestisi naiselle vai miehelle?
Jos et voi laittaa kunnon tunnisteita, laita kaupungin eka kirjain ja sukunimen vika kirjain.

Onneksi olen kaltaiseni löytänyt ja kaikesta
päätellen sinäkin:)