Kun saan purjeen ylös, tiedän...

No miksi täällä sitten suuri osa purjehtijoista haluaa mennä mahdollisimman nopeasti paikasta A paikkaan B?

Äkkiäpois kirjoitti:

No miksi täällä sitten suuri osa purjehtijoista haluaa mennä mahdollisimman nopeasti paikasta A paikkaan B?

Oleellinen kohta on A:n ja B:n välissä, silti A ja B pitää tietää.

Äkkiäpois kirjoitti:

No miksi täällä sitten suuri osa purjehtijoista haluaa mennä mahdollisimman nopeasti paikasta A paikkaan B?

Hyvä kysymys. Sehän on ihan sama, millaisella uppotukilla seilaa, jos nopeudella ei ole väliä.

-Peremähönen- kirjoitti:

Hyvä kysymys. Sehän on ihan sama, millaisella uppotukilla seilaa, jos nopeudella ei ole väliä.

Toivoisin kovasti, että purjehduksen suosio rapautuisi nopeasti ja voisin ostaa edullisesti suuremman ja uudemman purjeveneen. Näin todennäköisesti käykin, koska nykynuoriso haluaa helpompia harrastuksia. Purjehduksesta on niin paljon vaivaa ja se vaatii pitkäjänteisyyttä. Nykynuori haluaa nautinnot heti, minulle, kaikki! Purjehtiminen ei vain toimi harrastuksena niin.

Tuo kaikki on tätä harrastusta ja itse veneily on kirsikka kakun päällä. Joillekkin jopa itse veneily on sivuseikka.

All in kirjoitti:

Tuo kaikki on tätä harrastusta ja itse veneily on kirsikka kakun päällä. Joillekkin jopa itse veneily on sivuseikka.

Ekana vuonna tein innoissani veneen kevät- ja syyshuollot. Todistin itselleni että homma hoituu. Sen jälkeen se on vaan pakkopullaa. Ihmettelen kuka jaksaa innostua vuosi vuoden jälkeen jostakin vahaamisesta, öljynvaihdosta tms.

Mace66 kirjoitti:

Ekana vuonna tein innoissani veneen kevät- ja syyshuollot. Todistin itselleni että homma hoituu. Sen jälkeen se on vaan pakkopullaa. Ihmettelen kuka jaksaa innostua vuosi vuoden jälkeen jostakin vahaamisesta, öljynvaihdosta tms.

Lue lisää

sama kun pesin hampaat ja vaihdoin vaatteet. Alkuinnostus kyllä lopahti heti kun oli todistettu

Mace66 kirjoitti:

Ekana vuonna tein innoissani veneen kevät- ja syyshuollot. Todistin itselleni että homma hoituu. Sen jälkeen se on vaan pakkopullaa. Ihmettelen kuka jaksaa innostua vuosi vuoden jälkeen jostakin vahaamisesta, öljynvaihdosta tms.

Lue lisää

... Päästääkseen Juhannuksenjälkeisellä viikolla merelle?

Silloinkin on niin kova kiire, ettei purjeita ehdi nostamaan kun pitää viikossa bongata mahdollisimman monta vierasvenelaituria, että pääsee loman jälkeen kertomaan ihanasta purjehduslomasta kun käytiin siellä ja siellä asti.

Sitten vene seisoo syksyyn poijussa odottamassa taas pohjan pesua näpit jäässä.

Olin samassa kierteessä lähes kymmenen vuotta, mutta onneksi päätin ottaa vähän velkaa ja vaihdoin purjeveneen saarimökkiin. Avoveneellä, joka on helppo laskea vesille, eikä juurikaan vaadi huolenpitoa kausi on pidentynyt jäidenlähdöstä vuoden loppuun asti. Suosittelen

Herätyksen kokenut kirjoitti:

... Päästääkseen Juhannuksenjälkeisellä viikolla merelle?

Silloinkin on niin kova kiire, ettei purjeita ehdi nostamaan kun pitää viikossa bongata mahdollisimman monta vierasvenelaituria, että pääsee loman jälkeen kertomaan ihanasta purjehduslomasta kun käytiin siellä ja siellä asti.

Sitten vene seisoo syksyyn poijussa odottamassa taas pohjan pesua näpit jäässä.

Olin samassa kierteessä lähes kymmenen vuotta, mutta onneksi päätin ottaa vähän velkaa ja vaihdoin purjeveneen saarimökkiin. Avoveneellä, joka on helppo laskea vesille, eikä juurikaan vaadi huolenpitoa kausi on pidentynyt jäidenlähdöstä vuoden loppuun asti. Suosittelen

Lue lisää

Tuohon voi oikeastaan vain sanoa: väärin purjehdittu. Silti oikeampi vastaus on, ettet alunperinkään ollut purjehtija, vaan matkustaja. Varsinaisesti en tunne yhtäkään purjehtijaa, jolle olisi tärkeää kertoa muille, missä on käynyt. Ja tunnen sentään sadoissa laskettavan määrän purjehtijoita.

En yhtään ihmettele, jos harrastus on hiipumassa. Itse ole yli 60 vuotias,eikä yhtään kiinosta lähteä tekemän mitään pidempiä reissuja. Olen purjehtinut lähes 40 vuotta,ja joskus lomareissut kesti viisi viikkoa. Nyt teen mielummin päiväpurjehduksia ja tulen nukkumaan himaan. Mutta kyllä niitäkin on jotka jaksava. Bongasin nimitäin viime viikolla Porkkalassa ainakin 80 vuotiaan pariskunnan, jotka tulivat 35 jalkaisella satamaan iso purje pakkaaamatta, eli olivat purjehtineet. Sinne tuli myös paljon nuoria, joilla iso oli tiiviisti pussissa, eli olivat tulleet koneella. Näiden vanhusten liikkumine oli hidasta ja kankeaa, ja ison pakkaaminekin kesti ainakin varttitunnin. Katselin montu auki ja mietin, että nämä ovat varmasti niitä viimeisiä tosipurjehtijoita. En usko että nykyajan kolmekymppiset purjetii enää parinkymmenen vuoden päästä.

Monttu auki kirjoitti:

En yhtään ihmettele, jos harrastus on hiipumassa. Itse ole yli 60 vuotias,eikä yhtään kiinosta lähteä tekemän mitään pidempiä reissuja. Olen purjehtinut lähes 40 vuotta,ja joskus lomareissut kesti viisi viikkoa. Nyt teen mielummin päiväpurjehduksia ja tulen nukkumaan himaan. Mutta kyllä niitäkin on jotka jaksava. Bongasin nimitäin viime viikolla Porkkalassa ainakin 80 vuotiaan pariskunnan, jotka tulivat 35 jalkaisella satamaan iso purje pakkaaamatta, eli olivat purjehtineet. Sinne tuli myös paljon nuoria, joilla iso oli tiiviisti pussissa, eli olivat tulleet koneella. Näiden vanhusten liikkumine oli hidasta ja kankeaa, ja ison pakkaaminekin kesti ainakin varttitunnin. Katselin montu auki ja mietin, että nämä ovat varmasti niitä viimeisiä tosipurjehtijoita. En usko että nykyajan kolmekymppiset purjetii enää parinkymmenen vuoden päästä.

Lue lisää

Niin, meitä on moneksi.
Jotta purjehdus on sinulle "se juttu" läpi elämän, tai suuren osan siitä, pitää osata ja haluta nauttia ei ainoastaan itse purjehtimisesta, mutta myös siitä, että ollaan lähellä luontoa, tingitään jostain mukavuuksista ja osataan nauttia kaikesta siitä mitä se meri tarjoaa, ja mitä meillä täällä Suomessa on yllin kyllin - mitä saaristo tarjoaa - ja kun sitä vielä osaa kunnioittaa....
Tällöin hommaan voi jäädä koukkuun.... ei ole kiire mihinkään. Hienointa on nauttia liikkumisesta purjein paikasta toiseen, rennosti.

Toinen pointti, "että jaksaa olla innostunut", on se, että monipuolisesti kannattaa kokeilla... kaikilla ei tietty mahdollisuuksia. Joku vuosi tutuilla vesillä samoilu vähemmälle, ja ulkomailla vuokraveneellä käymään, esim. Ja ehdottomasti kannattaa pyrkiä mukaan kisaamaan - joku saaristokisa, "keskiviikkokisasarja" tms. Siinä sitä oppiikiin niitä pieni niksejä, yksityiskohtia trimmaamisesta. Ja matkapurjehtijalle niistä on oikeasti iloa - ei sen vuoksi, että saisi paatin liikkumaan 0,1 solmua liukkaammin, vaan sen takia, että oppii trimmaamaan purjeet oikein keli huomioiden - on se meno vaan niin paljon mukavampaa kun on pinna/ruorituntuma on kohillaan, kaltsaus kohillaan ja aaltojen ottaminen on helpompaa jne.

Itselläni tauko on tehnyt hyvää. Oman veneen omistus kotimaassa loppui noin 10 vuotta sitten. Vapautti kevään puuhaamaan muuta - omistusvene ulkomailla paikkaa oman lomapurjehdustarpeen. Toki minulla on onni olla myös kisamiehistössä, joten varsin usein pääsee Itämerellekin - tosin alkaa tuo keulassa hyppiminen iän vuoksi jo hieman hidastumaan - joskohan olisi nuorempien aika ja pääsisi sitloodaan....

Pyri siis harrastamaan monipuolisesti.
Ja lomapurjehduksessa - unohda ne kerätyty merimailit! Purjehdi sinne ja siellä missä viihdyt! Eikä joka päivä tarvitse liikkua. Relaa ja nauti siitä mitä on ympärilläsi - ja seurasta jonka kanssa liikut.
-E

sun_sailor kirjoitti:

Niin, meitä on moneksi.
Jotta purjehdus on sinulle "se juttu" läpi elämän, tai suuren osan siitä, pitää osata ja haluta nauttia ei ainoastaan itse purjehtimisesta, mutta myös siitä, että ollaan lähellä luontoa, tingitään jostain mukavuuksista ja osataan nauttia kaikesta siitä mitä se meri tarjoaa, ja mitä meillä täällä Suomessa on yllin kyllin - mitä saaristo tarjoaa - ja kun sitä vielä osaa kunnioittaa....
Tällöin hommaan voi jäädä koukkuun.... ei ole kiire mihinkään. Hienointa on nauttia liikkumisesta purjein paikasta toiseen, rennosti.

Toinen pointti, "että jaksaa olla innostunut", on se, että monipuolisesti kannattaa kokeilla... kaikilla ei tietty mahdollisuuksia. Joku vuosi tutuilla vesillä samoilu vähemmälle, ja ulkomailla vuokraveneellä käymään, esim. Ja ehdottomasti kannattaa pyrkiä mukaan kisaamaan - joku saaristokisa, "keskiviikkokisasarja" tms. Siinä sitä oppiikiin niitä pieni niksejä, yksityiskohtia trimmaamisesta. Ja matkapurjehtijalle niistä on oikeasti iloa - ei sen vuoksi, että saisi paatin liikkumaan 0,1 solmua liukkaammin, vaan sen takia, että oppii trimmaamaan purjeet oikein keli huomioiden - on se meno vaan niin paljon mukavampaa kun on pinna/ruorituntuma on kohillaan, kaltsaus kohillaan ja aaltojen ottaminen on helpompaa jne.

Itselläni tauko on tehnyt hyvää. Oman veneen omistus kotimaassa loppui noin 10 vuotta sitten. Vapautti kevään puuhaamaan muuta - omistusvene ulkomailla paikkaa oman lomapurjehdustarpeen. Toki minulla on onni olla myös kisamiehistössä, joten varsin usein pääsee Itämerellekin - tosin alkaa tuo keulassa hyppiminen iän vuoksi jo hieman hidastumaan - joskohan olisi nuorempien aika ja pääsisi sitloodaan....

Pyri siis harrastamaan monipuolisesti.
Ja lomapurjehduksessa - unohda ne kerätyty merimailit! Purjehdi sinne ja siellä missä viihdyt! Eikä joka päivä tarvitse liikkua. Relaa ja nauti siitä mitä on ympärilläsi - ja seurasta jonka kanssa liikut.
-E

Lue lisää

Antaisin useammankin plussan, jos järjestelmä sallisi, homma on just näin.

Pari vuotta sitten yksi vanhempi kasigasti antoi hyvän määreen keulagastin kelpoisuudelle. Kun alat katsomaan askeleitasi, on aika jättää keula nuoremmille. Minä olen jo päässyt parinkin veneen takimmaiseen osastoon, ei minusta enää paljoa muuhun kisassa ole. Toivon kuitenkin, että parinkymmenen vuoden päästä joku kirjoittaa minusta kuten tuossa ylempänä kahdeksankymppisestä parista. Itsekin noita tapauksia tunnen ja arvostan.

Tuo pienten purkkareiden puuttuminen selittynee yksinkertaisesti sillä, että ne ovat pieniä. Ihmiset haluavat enemmän asuintilaa, mukavuutta. Ja toisaalta harrastuskenttä on kirjavoitunut kovasti. Sen yhtenä vaikutuksena niillä ihmisillä, joiden luonteeseen/haluihin jonkin 6-7 -metrisen purkkarin asuttavuusominaisuudet sopisivat, on valtaisasti muitakin vaihtoehtoja extremekaipuunsa toteuttamiseen.

Kotisatamissa näyttävät olevan, vaikka nyt on juuri se aika jollon perineisesti kaikki ovat lomareissulla. Nuo vanhat peinet purkkarit eivät kyllä ole enää vuosiin paljon liikahtaneet laiturista. Joo ja merellä olis tosi hiljaista, jos nuo tanan moottorivene hurjastelijatkin pysyisivät siellä laiturissa.

Niin, ainakin itselläni on matkaveneen kanssa sellainen fiilis, että muutaman tunnin lenkin takia ei viitsi irtautua paitsi joskus kauniina kesäpäivänä kavereita ulkoiluttamaan. Muuten lähtee aina vähintään yönylireissuun.
En nyt kuitenkaan sanoisi, että veneen koko sinänsä on se syy. Pikemminkin ehkä niin, että ison veneen on hankkinut juuri siksi, että on matkaveneilijän sielu eikä pelkkä purjehdus ole kärkisijalla motivaatiossa. Pienet nykyisin lähinnä päiväpursiksi koetut (vaikka joskus ennen ihan retkiveneiksi lasketut) veneet kiinnostavat taas enemmän niitä, jotka eivät ehkä haluakaan yöpyä veneessä eikä tehdä sillä pidempää reissua.

Tuohon aloittajan viestiin semmoinen kommentti, että kyllä minä tunnistan yhden tilanteen, jossa edessäoleva matka tuntuu aina pitkältä. Se on viikonloppureissun kotiinlähtö pursiseuran saaresta tai lomareissun viimeinen legi kotiintullessa. Etenkin, jos tuulet on sellaiset, että edessä on koneajoa tai kryssimistä.

3+92 kirjoitti:

Niin, ainakin itselläni on matkaveneen kanssa sellainen fiilis, että muutaman tunnin lenkin takia ei viitsi irtautua paitsi joskus kauniina kesäpäivänä kavereita ulkoiluttamaan. Muuten lähtee aina vähintään yönylireissuun.
En nyt kuitenkaan sanoisi, että veneen koko sinänsä on se syy. Pikemminkin ehkä niin, että ison veneen on hankkinut juuri siksi, että on matkaveneilijän sielu eikä pelkkä purjehdus ole kärkisijalla motivaatiossa. Pienet nykyisin lähinnä päiväpursiksi koetut (vaikka joskus ennen ihan retkiveneiksi lasketut) veneet kiinnostavat taas enemmän niitä, jotka eivät ehkä haluakaan yöpyä veneessä eikä tehdä sillä pidempää reissua.

Tuohon aloittajan viestiin semmoinen kommentti, että kyllä minä tunnistan yhden tilanteen, jossa edessäoleva matka tuntuu aina pitkältä. Se on viikonloppureissun kotiinlähtö pursiseuran saaresta tai lomareissun viimeinen legi kotiintullessa. Etenkin, jos tuulet on sellaiset, että edessä on koneajoa tai kryssimistä.

Lue lisää

Niinpä, matka tuntuu pitkältä, kun jo kovasti haluaa kotiin, mutta purkkari on hidas.

Aja moottorilla kirjoitti:

Niinpä, matka tuntuu pitkältä, kun jo kovasti haluaa kotiin, mutta purkkari on hidas.

Kyllä se niin on, että aika usein nuo lomareissun etapit porukka tekee konevoimalla. Eipä silti, niin tein usein myos itse vaikka en yhtän tykännyt, mutta kun muut veneessä olijat halus muka pästä johonkin ennalta sovittuun märänpäähän. Olen mielestäni käynyt jo kaikissa paikoissa minne olen halunnutkin mennä, ja monessa sellaisessakin, minne en välttämättä olis edes haluntkaan mennä. Nyt en enää tee ns. lomareissuja ollenkaa. Lähden siitä, että aina kun irtoan laiturista lähden purjehtimaan, en ajelemaan koneella. Mulla olis varmaan koko touhu loppunut jo aikoja sitten, jollen olis saanut aikanaan kilpapurjehdus pistosta. Nyt on aina hyvä syy lähteä purjehtimaan, jos ei kisaan, niin sitten treenaamaan.

Saa koneistaa kirjoitti:

Kyllä se niin on, että aika usein nuo lomareissun etapit porukka tekee konevoimalla. Eipä silti, niin tein usein myos itse vaikka en yhtän tykännyt, mutta kun muut veneessä olijat halus muka pästä johonkin ennalta sovittuun märänpäähän. Olen mielestäni käynyt jo kaikissa paikoissa minne olen halunnutkin mennä, ja monessa sellaisessakin, minne en välttämättä olis edes haluntkaan mennä. Nyt en enää tee ns. lomareissuja ollenkaa. Lähden siitä, että aina kun irtoan laiturista lähden purjehtimaan, en ajelemaan koneella. Mulla olis varmaan koko touhu loppunut jo aikoja sitten, jollen olis saanut aikanaan kilpapurjehdus pistosta. Nyt on aina hyvä syy lähteä purjehtimaan, jos ei kisaan, niin sitten treenaamaan.

Lue lisää

Hangon regatta ja lähellä oleva discovene soittaa juuri viimeistä ylimääräistään, sen jälkeen pystyy nukkumaan. Kisaamista pelkästään purjehtimisen takia ja muutoin matkanteon kannalta vaimon kanssa kaksin toisella veneellä. Aika hyvä resepti kelle vaan varsinaisesta purjehdukesta kiinnostuneelle, voisin vaikka suositella. Ja sitten vielä tosi purjehdukset kaksin pojan kanssa, vähän kuin kirsikka kermakakun päällä.

Niin no. Mitä vikaa "mökkeilyssäkään" oikeastaan on? Meidänkin satamassa on 2-3 venekuntaa, jotka tekevät sitä aika paljon, yhden vene ei taida oikeastaan nykyään laiturista juuri liikahtaakaan. Mutta mitä sitten? He ilmeisesti kuitenkin viihtyvät ja se lienee tärkeintä.