Tietämisen tuska

Tiedonjanon sammuttaminenhan on hauskaa ja mielenkiintoista.
Silti on asioita joista on tuskallista saada tietoa! Eihän sellainen, mikä ei tulisi edes mieleenkään itsellä, saa muuta kuin kauhistusta aikaan.

Oppia kai ikä kaikki,...palstakin. - Jokinhan meissä ottaa etäisyyttä itseä vahingoittaviin asioihin mediassakin.

Eiköhän meillä tietoisuus asioiden tärkeysjärjestyksestä ole jo tässä iässä.
Eri asia sitten mikä itsekullekin on tärkeää hetken vallassa eläessään. Eihän siinä mitään pahaa ole lainkaan, kyllä huolettomuudenkin hauskat hetket on itselleen suotava!

Mikään moraalilaki ei saa minua suremaan kaikenkarvaista moskaa, ei maailmanlopun profeetatkaan, heh minusta riippumattomia asioita,-- loppuu jos on loppuakseen, niin ihanan yksinkertaista se minulle on:D
Ihminen on luotu vapaasti valitsemaan, ja minusta tämä on hyvä valinta.

Aloittajan ensimmäinen lause on minullekin tutumpi kuin tuo otsikko.
Ihmisella on tapana oppia koko elämän aika, voimakkainta aikaa tietysti lapsuus, on opittava aivan perusasiat elämisen ehdot, syöminen, juominen ja potallakäynti, viimeksi mainittu vie enemmän aikaa.

Kaikki kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa opettaa myös, opimme tuntemaan toinen toistemme tapoja myös omaksumme niitä.

Matkustaessa maailmalla näemme miten eri tavalla tehdän asioita ja päästään samaan tulokseen.
Ruokailu esimerkkinä opitaan vaan eri kulttuureihin tutustumalla, ruoka viedään suuhun sormin, tikuilla tai kuten meillä ruokailuvälineillä, opittava nekin.

Kaikenlaista tiedetään kun kokemusten kautta opitaan ja se on meille rikkaus.

- Tuttuja sanapareja, " tietämisen tuskast pois!" rukoili Aleksis Kivi eräässä runossaan, "kaikk' ääretön tyhjyys olkoon!" hän saneli. Hän oli jo kovasti sairas noihin aikoihin, hän eli vain todella lyhyen aikaa, vv. 1834 - 1872, jos oikein muistan.

Sitä me emme toivo varmaan kukaan, tieto on pääomaa, jonka työllä olemme hankkineet itsellemme. Ja vaikka minä en miksikään Metusalemiksi saakka haluaisikaan elää, niin haluaisin hoitaa kuitenkin asiani mahdollisimman kauan itse, siksi yritän pitää muististani ja kunnostani huolta.

Työn ilo on sanapari, jonka monet meistäkin ovat jo jättäneet vähemmälle. Niitä nuoria tosi paljon säälin, jotka eivät ole sitä ikinä saaneet kokea. Samalla tavalla kuin liikunnan ilo, on työn ilokin yksi kaikkein pysyvimpiä iloja ihmislapsen elämässä. Kun huomaa jotain saaneensa valmiiksi, tuntee luonnollista iloa.

Kokemuksen kautta opitaan, se on totta, Oppia ikä kaikki, kuten jo tuolla Sinis sanoikin. Ja ruokailu on myöskin sitä oppimista, sen me äidit muistamme lastemmekin vauva- ja pikkulapsi-iästä.

Iloista ja hyvää päivää kaikille!

vaikeampi olla, sen olen joskus ennen uneen pääsyäni huomannut. Ja siksi en katso mitään TV:n näyttämiä karmeuksia, jotka jäisivät pyörimään kenties uniinikin.
Nukkuminen on todellakin tärkeätä, pitkä vähäunisuus tai unettomuus johtaa joskus pahoihin seuraamuksiin.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00534

Kuten tuossa toisessa viestissä ss sanoikin:

"- Jokainenhan meistä ottaa etäisyyttä itseä vahingoittaviin asioihin mediassakin".

Tuo on totta, mitä opimme pelkäämään, sitä emme avaa.

Tieto, tietäminen ei lisää tuskaa, vaan tietämättömyys. Esimerkkinä alkukantaisemmat heimot, jotkä käyttivät poppamiestä ja hänen taitojaan ihmisten parantamiseksi erilaisista sairauksista.
Sellaista tietämättömyyttä on maailmassa vielä paljon.
Itse olen utelias ja tiedonhaluinen, mutta valitettavan usein joudun sanomaan:"kyllä minä sen tiedän, mutta en nyt muista".

"Tietää" on johdettu sanasta "tie", eli se on päämäärään vievä. Mutta kuten tiellä on mukava viipyillä, nauttia matkasta, tietojen kartuttamisen poluilla ja valtateillä on rajattomasti mahdollisuuksia. Voiko tiedon tiellä maaliin koskaan päästäkään, oppia ikä kaikki. Kivahan on osata vaikka tuhat runoa ulkoa tai Seinäjoen aseman aikataulut, jos niistä saa iloa, kaikesta tiedosta ei hyötyä tarvitsekaan olla. Joskus tieto sattuu suoraan kantapäähän kuin terävät kivet, osa kaatuu rankkasateen lailla niskaan ja valuu pois. Osa otetaan matkaevääksi ja tyydytetään sillä tiedon nälkää , saadaan se voimavaraksi matkan tekoon. Kun matkalla tulee ongelmia ja ratkaistavia asioita, sisäistetyn ja kunnolla mutustellun tiedon voi ottää varastosta, käyttää sitä uudessa tilanteessa luovalla tavalla.

Tietämisen tuska on peräisen Vanhan testamentin Saarnaajalta.
"Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää."
Minulle tulee mieleen, että tietämisen ja tiedostamisen kautta ihmiselle siirtyy vastuuta, esimerkiksi kärsivien auttamista , kun luemme ja näemme uutisia luonnonkatasrofeista tai sairauksien runtelemista ihmisistä. Samoin lahjakkaalla ihmisellä on vastuu käyttää lahjojaan ja oppineisuuttaan ihmiskunnan hyväksi, ei vain omaksi hyödykseen.

Kyllä se voi olla molemmin päin, tieto lisää tuskaa mutta myös tietäminen helpottaa. Hyvänä esimerkkinä helpottamisesta vaikkapa sellainen, etttä kun ihmisellä on ollut monenlaisia oireita pitemmänkin aikaa, ihminen yrittää itse etsiä syitä oireisiin, löytääkin ja kertoo lääkärilleen epäilyistään ja viimein syy oireisiin löydetään. Helpottaahan se ilman muuta, kun saa tietää, missä on vika.

Tuo liian tuskallinen tietäminen, jos pitää karttaa tietämistä vaikka läheisen vaikeista asioista perinpohjin. Ennakkoon jo ymmärtäessään, ettei kaikesta tietämisestä ole mitään apua kellekään ja itse liian empaattisena ihmisenä, samastuu läheisen vaikeuksiin, on parempi ollakin tietämättä kaikkea. Pystyy paremmin auttamaankin tarvittaessa, jos säilyttää omat henkiset voimavaransa, tietämättä "liikaa."

Jos onea etsit sä elämästä,kannattaa aloittaa tänään ja tästä.
Kun kaikki päivät tuntuvat samanlaisilta,ihmiset eivät enää huomaa,mitä hyvää heidän elämässään tapahtuu joka kerta,kun aurinko matkaa poikki taivaan kannen.

Ehkä nyt olen täysin pyykkimummo ja aivoistani löytyi muistojeni kätkö. heta.

Tieto voi poistaa tuskan esim. sellaisessa tapauksessa, jos olet pidemmän aikaa kuunnellut kehoasi ja pelännyt, että se saattaisi olla vaikka syöpää. Sitten saatkin kuulla, että tuo juttu olikin helposti hoidettavissa oleva vika, eikä syövästä ollut tietoakaan.

Taas tuskaa lisää, jos saakin kuulla että syöpäähän se on. Silloin alat miettiä jo rankempia juttuja ja öitäsi valvoa. Se tieto lisää tuskaa läheisillesikin.

Tämä tuli vain mieleen tuosta Susmorsiamen jutusta.

Joka päivä saamme lisää tietoa, mutta onneksi suurin osa tulevasta menee toisesta korvasta ulos, eikä jää painolastiksi
tuonne mielen sopukoihin.

Loppujen lopuksi meidän ikäluokka säilyi aikoinaan kaikesta tuosta moskatiedosta, mitä kakki mediat suoltavat. On niin paljon tarpeetonta tietotulvaa, mitä lapset ja nuoret saavat päivittäin suuria annoksia. Varmaankin he ovat paljon viisaampia kuin me vastaavassa iässä aikoinaan, mutta onkohan kaikki tarpeen.

Toivottavasti osaavat suodattaa turhan pois ja säilyttää tarpeellisen.

Vältän yleensä katsomasta minkäänlaisia sadistisia jännityselokuvia. Niistä jää yleensä ikävä jälkimaku. Katsoin tuossa illalla Pyhimyksen. Huomasin, että en lainkaan hätkähtänyt, kun nyrkit heiluivat puolin ja toisin. Se on loppujen lopuksi aika harmitonta viihdettä, vaikka ei aivan sopivaa minun ikäiselleni. En nyt tarkoita, että pidän tuollaisesta väkivallasta, mutta tuossa Pyhimyksessä se menettelee, ei ole liian tiukkapipoista.

TV:n dogumenttiohjelmat lisäävät hyvinkin tietoa ja eivät lisää tuskaa, paitsi esim. Hitlerin ajan kuvaukset, niitä en viitsi enää katsoa.

Tällaista vain mieleeni juolahti. Ei ehkä ollut juuri sitä asiaa, mitä tarkoititte.

Asiaahan voi kukin tarkastella omalta laidaltaan.
Tieto on valttia, kun sitä tarvitaan. Tieto vapauttaa, tieto kauhistaa.

Kun oppii uuden asian, se avaa runsaasti uusia kysymyksiä. Kysyvä ihminen ei koskaan pidä itseään kaikkitietävänä. Onneksi on nykyisin varsinkin mahdollisuuksia jokaisella lisätä tietoaan.
Tosin on tärkeämpää osata hakea tietoa, kuin kaikkea ahtaa omaan rajalliseen tiedollisuuteensa.

Viimeinen lauseesi ei minulle avaudu. Haitanneeko tuo?

" On helpompi uskoa kuin tietää".

Jokaisen oma todellisuus on hänelle totuus, niin omakohtainen se on.

Juuri nyt olen hakemassa tietoa netistä uudelle Windows 8 koneelle.
Ärsyttää kun ei löydä mitään entiseen tapaan, mutta sitten taas kun keksii tai löytää vastauksen etsintään, tuntee tyytyväisyyttä.

Nyt alkaa jo olla liian myöhäistä tämän kanssa taistella joten taidan ottaa lasillisin punaviiniä rauhoittumiseksi.

Hyvät unet kaikille