POLIISI / TUOMARI : Suojatie-asiaa

aa_jaarittelija

Eli tuolla toisaalla on pitkä keskustelu siitä, että suojatien eteen pysähtyneen auton perään ajoi toinen auto. No, se asia on selvä, mutta siellä vilahti toinen asia, joka aiheuttaa minulle päänvaivaa:

Suojatien eteen ei saa pysäköidä kulkuneuvoa, raja 5 metriä, näin olen ymmärtänyt. Rikkojalle seurauksena sakot. Mutta mitä jos joku on kuitenkin pysäköinyt kulkuneuvon lähelle suojatietä, onko olemassa jotain rajaa / mittaa, jonka takia ajorataa tulevan auton on pysähdyttävä.

Kuulemma poliisi pitää myös polkupyörää ajoneuvona. Jos polkupyörä on laitettu suojatien eteen parkkiin, vaikka suojatie-kylttiin ketjulla kiinni, tämä aiheuttaa pakollisen pysähtymisen jokaiselle kulkuneuvolle, koska lain mukaan suojatien edessä olevaa ajoneuvoa EI SAA OHITTAA pysähtymättä, riippumatta siitä, onko ajoneuvo siinä laillisella vai laittomalla paikalla.

Valaisisiko joku tätä asiaa, autokoulun opettajakaan ei osannut yksiselitteistä vastausta antaa, mitään mittaa ei kuulemma ole siihen, milloin pitää aina pysähtyä ja milloin vain varovaisuutta noudattaen voi ohittaa ...

98

935

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • erkki

      >>Jos polkupyörä on laitettu suojatien eteen parkkiin, vaikka suojatie-kylttiin ketjulla kiinni, tämä aiheuttaa pakollisen pysähtymisen jokaiselle kulkuneuvolle

      • Anonyymi

        Nykyinen (uusi) tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020.

    • 16+1000

      Väärin. Ei se ole poliisi, joka pitää polkupyrää ajonejuvona, vaan Suomen Eduskunta, joka on sen tieliikennelaissa säätänyt. Poliisi vain noudattaa Eduskunnan määräystä. Eduskunta on säätänyt ajoneuvoksi jokaisen tiellä kulkevan laitteen, joka ei liiku kiskoilla, TLL 2 § 1 mom.
      Mitään metrimäärää ei laissa ole, muuta kuin, että suojetien eteen pysähtynyttä ei saa ohittaa pysähtymättä jne.., mutta lain mukaan kuljettajan on jo suojatietä lähestyessään otettava se huomioon, että hän voi tarvittaessa pysähtyä ennen suojatietä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta, tai vapaata ajokaistaa.

    • poliisin_tulkintaa?

      Tämä on tulkinnanvarainen juttu. Jos suojatien edessä on kuorma-auto, tottakai pitää pysähtyä vaikka 5 m olisi suojatiestä, sehän peittää näkyvyyden. Mutta jos mopo on pysäköity 1 metrin päähän suojatiestä eikä jalankulkijoita ole, niin, siinä se ongelma, onko siihen kuitenkin pysähdyttävä?

      • 16+1000

        Laki sanoo näin:

        32 §
        Kuljettajan suojatiesäännöt

        Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.

        Todennäköisesti se tulkitaan niin, että ajoneuvo on pysähtynyt suojatien eteen, tai pysäköity peittäen näkyvyyden. Pysäköity polkupyörä tai mopo ei ole liikenteessä, eikä peitä näkyvyyttä.

      • Anonyymi
        16+1000 kirjoitti:

        Laki sanoo näin:

        32 §
        Kuljettajan suojatiesäännöt

        Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.

        Todennäköisesti se tulkitaan niin, että ajoneuvo on pysähtynyt suojatien eteen, tai pysäköity peittäen näkyvyyden. Pysäköity polkupyörä tai mopo ei ole liikenteessä, eikä peitä näkyvyyttä.

        Syytä on huomioida, että kun vanhoja keskusteluja kaivetaan esiin, niin asiat saattavat olla muuttuneet ja eri tavalla. Nykyinen tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Siinä pykälä on nykyään eri, kuten on myös pykälän sisältö.

        Tieliikennelaki 729/2018
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729

    • nix_nax

      Eipä sitä noin voida "tulkita".

      Laki sanoo näin: "Jos ohitettava ajoneuvo ... on pysähtynyt suojatien eteen ... , sitä ei saa ohittaa pysähtymättä ... "

      Ja kun polkupyöräkin on ajoneuvo, tulkinta on tämä: Jos ohitettava polkupyörä on pysähtynyt suojaiten eteen, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä.

      Se on sitten toinen juttu, puuttuko poliisi moiseen, ja jos puuttuu, viekö syyttäjä jutun oikeuteen, ja jos vie, tuomitseeko oikeus ohittajan rangaistukseen.

      RL 6:12
      "Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen

      Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos:

      1) rikosta on sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä; ... "

      • 2+16

        ****Kuulemma poliisi pitää myös polkupyörää ajoneuvona. Jos polkupyörä on laitettu suojatien eteen parkkiin****

        Paha lukihäiriö, tai vanhuusko vaivaa jo, nix nax !!
        On täysin selvää, että jos pyöräilijä on pysähtynyt suojatien eteen, niin sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ole välissä vapaata ajokaistaa, tai koroketta. Mutta, nyt keskustellaan siitä, onko pysähdyttävä, jos polkupyörä onkin laitettu parkkiin suojatien eteen.

      • Anonyymi
        2+16 kirjoitti:

        ****Kuulemma poliisi pitää myös polkupyörää ajoneuvona. Jos polkupyörä on laitettu suojatien eteen parkkiin****

        Paha lukihäiriö, tai vanhuusko vaivaa jo, nix nax !!
        On täysin selvää, että jos pyöräilijä on pysähtynyt suojatien eteen, niin sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ole välissä vapaata ajokaistaa, tai koroketta. Mutta, nyt keskustellaan siitä, onko pysähdyttävä, jos polkupyörä onkin laitettu parkkiin suojatien eteen.

        Jos muu ajoneuvo aiheuttaa pysähtymispakon, niin ei polkupyörä tee siihen poikkeusta. Polkupyörä on ajoneuvo siinä missä täysperävaunullinen rekkakin on.

    • nix_nax

      >>Mutta, nyt keskustellaan siitä, onko pysähdyttävä, jos polkupyörä onkin laitettu parkkiin suojatien eteen.

      • 11+19

        Puhuhan sinä, minä pitelen hevosta ! Olet aivan sekaisin.

      • nix nax
        11+19 kirjoitti:

        Puhuhan sinä, minä pitelen hevosta ! Olet aivan sekaisin.

        Lienet karannut hevosmiesten tietotoimistosta, tiedon tasostasi päätellen. Mutta älä huoli, kyllä se heposi sinut kotiin opastaa, kun löysäät vähän riimua.

      • tiedoksi-0
        nix nax kirjoitti:

        Lienet karannut hevosmiesten tietotoimistosta, tiedon tasostasi päätellen. Mutta älä huoli, kyllä se heposi sinut kotiin opastaa, kun löysäät vähän riimua.

        Voi, voi. Et edes sitä vanhaa viisautta tiedä, että joukon tyhmin on se, joka pyrkii aina sanomaan viimeisen sanan.

    • Anonyymi

      Suojateiden kohdalla pitää nykyään huomioida ihan kaikki näkyvyyttä peittävät esteet tai ajoneuvot (myös vastaantulevan kaistan liikenne). Uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Siinä lukee nykyään asian suhteen seuraavaa (huomioikaa viimeinen momentti):

      27 §
      Ajoneuvon ajaminen suojatien yli

      Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku.

      Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.

      Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä.

      • Anonyymi

        Tämä on se uusi asia. "Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."

    • Anonyymi

      On kaksi asiaa: 1) olla pysähtynyt ja 2) olla pysäköinyt.

      Vain kohta 1 aiheuttaa velvoitteen pysähtyä suojatien eteen. Jos siis ajoneuvo on pysäköity ennen suojatietä, ei mitään velvoitetta pysähtyä ole, vaan ainoastaan hidastaa nopeuttaan ja TARVITTAESSA pysähtyä, jos näkyvyys suojatielle on peittynyt. Polkupyörä ei peitä näkyvyttä, joten sen ohi voi huristella huoletta.

      Lain tarkoitus suojatiesäännössä on se, että ennen suojatietä PYSÄHTYNEEN ajoneuvon kuljettaja on huomannut jalankulkijan suojatiellä tai olevan sille astumassa. Siksi on järkeenkäypää, että toinenkin ajoneuvo psysäyttää ennen suojatietä, jottei päälle ajoa synny suojatiellä.

      • Anonyymi

        Miksi jaat VÄÄRÄÄ tietoa lukijoille?! Lopeta valehtelu.

        Autoilija ei voi erottaa suojatien eteen pysähtynyttä tai pysäköinyttä autoa toisistaan. Pysäköity auto kun estää näkyvyyden suojatielle; vaikkapa pieni lapsi ei näy auton tai pakettiauton katon takaa vaikka mikä olisi tilanne. Laki ei koske pelkästään "giljotiinia" vaan puhtaasti näkyvyyttä suojatielle.

        Milloin toinen ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä. Suojatien eteen tulee pysähtyä, sillä jalankulkija voi muuten jäädä huomaamatta. Autoilijan tulee pysähtyä myös silloin, jos toinen ajoneuvo on esimerkiksi pysäköity väärin suojatien eteen.

        Kaikki suojatielle näkyvyyttä rajoittavat esteet, kuten kadun varteen pysähtyneet tai pysäköidyt ajoneuvot, lumikasat, vaihtolavat tai vastaantulevan liikenteen puolella liikkuvat tai pysäytetyt ajoneuvot velvoittavat ajoneuvon kuljettajaa hidastamaan nopeutta entisestään ja jopa pysäyttämään ennen suojatietä, jos näköeste rajoittaa tai estää näkyvyyden suojatielle.

        Käytännössä hidastaminen ei riitä vaan ajoneuvo on pysäytettävä, jos ajoradan reunassa hyvin lähelle suojatietä on pysäköity tai pysähtynyt pysäytetty ajoneuvo, joka peittää näkyvyyden suojatielle.

        --

        Pysähtyminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, mikäli ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroke tai vapaata ajokaistaa, tai kun liikennevalot näyttävät vihreätä ohittavan ajoneuvon suunnassa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi jaat VÄÄRÄÄ tietoa lukijoille?! Lopeta valehtelu.

        Autoilija ei voi erottaa suojatien eteen pysähtynyttä tai pysäköinyttä autoa toisistaan. Pysäköity auto kun estää näkyvyyden suojatielle; vaikkapa pieni lapsi ei näy auton tai pakettiauton katon takaa vaikka mikä olisi tilanne. Laki ei koske pelkästään "giljotiinia" vaan puhtaasti näkyvyyttä suojatielle.

        Milloin toinen ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä. Suojatien eteen tulee pysähtyä, sillä jalankulkija voi muuten jäädä huomaamatta. Autoilijan tulee pysähtyä myös silloin, jos toinen ajoneuvo on esimerkiksi pysäköity väärin suojatien eteen.

        Kaikki suojatielle näkyvyyttä rajoittavat esteet, kuten kadun varteen pysähtyneet tai pysäköidyt ajoneuvot, lumikasat, vaihtolavat tai vastaantulevan liikenteen puolella liikkuvat tai pysäytetyt ajoneuvot velvoittavat ajoneuvon kuljettajaa hidastamaan nopeutta entisestään ja jopa pysäyttämään ennen suojatietä, jos näköeste rajoittaa tai estää näkyvyyden suojatielle.

        Käytännössä hidastaminen ei riitä vaan ajoneuvo on pysäytettävä, jos ajoradan reunassa hyvin lähelle suojatietä on pysäköity tai pysähtynyt pysäytetty ajoneuvo, joka peittää näkyvyyden suojatielle.

        --

        Pysähtyminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, mikäli ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroke tai vapaata ajokaistaa, tai kun liikennevalot näyttävät vihreätä ohittavan ajoneuvon suunnassa.

        Alle 5 m päähään suojatiestä ei saa pysäköidä. Jos on virheellisesti pysäköity alle 5 m päähän, tulkitaan että auto peittää näkyvyyden ja pysähtymispakko toteutuu.

        TLL 27 §: "Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa."

        Pysäköinnillä tarkoitetaan ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tai ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Pysähtyminen tai pysäyttäminen on itse itsensä selittävää, mutta pysäyttämisestä on kysymys myös silloin, kun pysähtyneestä autosta poistuu tai autoon tulee henkilö tai autoa joko kuormataan tai sen kuormaa puretaan.

        Ohiajavan auton kuljettaja ei voi tietää, onko suojatien edessä oleva auto (vaikkapa pakettiauto) pysähtynyt, pysäyttänyt, pysäköity lyhytaikaisesti vai pysäköity pitkäaikaisesti suojatien eteen virheellisesti. Suojatien edessä (alle 5 metriä) ajosuuntaan OLEVAA autoa ei saa ohittaa itse pysähtymättä, onpa se siinä mistä syystä tahansa, ellei väliin jää vapaata ajokaistaa tai koroketta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alle 5 m päähään suojatiestä ei saa pysäköidä. Jos on virheellisesti pysäköity alle 5 m päähän, tulkitaan että auto peittää näkyvyyden ja pysähtymispakko toteutuu.

        TLL 27 §: "Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa."

        Pysäköinnillä tarkoitetaan ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tai ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Pysähtyminen tai pysäyttäminen on itse itsensä selittävää, mutta pysäyttämisestä on kysymys myös silloin, kun pysähtyneestä autosta poistuu tai autoon tulee henkilö tai autoa joko kuormataan tai sen kuormaa puretaan.

        Ohiajavan auton kuljettaja ei voi tietää, onko suojatien edessä oleva auto (vaikkapa pakettiauto) pysähtynyt, pysäyttänyt, pysäköity lyhytaikaisesti vai pysäköity pitkäaikaisesti suojatien eteen virheellisesti. Suojatien edessä (alle 5 metriä) ajosuuntaan OLEVAA autoa ei saa ohittaa itse pysähtymättä, onpa se siinä mistä syystä tahansa, ellei väliin jää vapaata ajokaistaa tai koroketta.

        Kyseessä voi myös olla ns. giljotiini, jolloin edellä ajanut autoilija pysähtyy suojatien eteen lähemmäs kuin 5 m ja antaa aivan oikein tilaa jalankulkijalle suojatiellä. Autoilija on pysähtynyt tai pysäyttänyt nyt suojatien eteen aivan sääntöjen mukaisesti ilman virhettä. Takana tuleva autoilija ei voi ilman vaaran aiheuttamista ohittaa jo pysähtynyttä autoa, ja myös hänen on pakko pysähtyä ja antaa tilaa jalankulkijalle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alle 5 m päähään suojatiestä ei saa pysäköidä. Jos on virheellisesti pysäköity alle 5 m päähän, tulkitaan että auto peittää näkyvyyden ja pysähtymispakko toteutuu.

        TLL 27 §: "Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa."

        Pysäköinnillä tarkoitetaan ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tai ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Pysähtyminen tai pysäyttäminen on itse itsensä selittävää, mutta pysäyttämisestä on kysymys myös silloin, kun pysähtyneestä autosta poistuu tai autoon tulee henkilö tai autoa joko kuormataan tai sen kuormaa puretaan.

        Ohiajavan auton kuljettaja ei voi tietää, onko suojatien edessä oleva auto (vaikkapa pakettiauto) pysähtynyt, pysäyttänyt, pysäköity lyhytaikaisesti vai pysäköity pitkäaikaisesti suojatien eteen virheellisesti. Suojatien edessä (alle 5 metriä) ajosuuntaan OLEVAA autoa ei saa ohittaa itse pysähtymättä, onpa se siinä mistä syystä tahansa, ellei väliin jää vapaata ajokaistaa tai koroketta.

        Uskomatonta skeidaa!!

        Jokainen autoilija tietää, milloin on kyse pysäköidystä ajoneuvosta. Asia on laissa yksiselitteinen. Pysköidyn auton kohdalla ei tarvitse pysäyttää, vaikka se olisi alle 5 m suojatiestä ennen sitä. Vanha laki oli tässä kohden tulkinnanvarainen.

        Nykyisin voimassaoleva laki on selvä. Jos ajoneuvo peittää näkyvyyden tai muuten näkyvyys on huono suojatielle, kuljettaja on velollinen HIDASTAMAAN nopeuttaan. Mitään velvollisuutta ei ole pysähtyä ennen suojatietä.

        Lain tarkoitus pysähtymisvelvollisuudelle ennen suojatietä on se, että jos yksi ajoneuvon kuljettaja on pysähtymällä suojatien eteen osoittanut suojatiellä olevan jalankulkijoita tai sille niitä astumassa, on perusteltua, että muutkin ajoneuvot pysähtyvät ennen suojatietä.

        Sen sijaan mitään syytä pakolliselle pysähtymiselle ennen suojatietä ei ole, jollei kukaan jalankulkija ole edes tulossa suojatielle. Tällaisia tilanteita varten on suojatietä lähestyvän hidastamisvelvollisuus, jos näkyvyys suojatielle on jostakin syystä rajoittunut.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskomatonta skeidaa!!

        Jokainen autoilija tietää, milloin on kyse pysäköidystä ajoneuvosta. Asia on laissa yksiselitteinen. Pysköidyn auton kohdalla ei tarvitse pysäyttää, vaikka se olisi alle 5 m suojatiestä ennen sitä. Vanha laki oli tässä kohden tulkinnanvarainen.

        Nykyisin voimassaoleva laki on selvä. Jos ajoneuvo peittää näkyvyyden tai muuten näkyvyys on huono suojatielle, kuljettaja on velollinen HIDASTAMAAN nopeuttaan. Mitään velvollisuutta ei ole pysähtyä ennen suojatietä.

        Lain tarkoitus pysähtymisvelvollisuudelle ennen suojatietä on se, että jos yksi ajoneuvon kuljettaja on pysähtymällä suojatien eteen osoittanut suojatiellä olevan jalankulkijoita tai sille niitä astumassa, on perusteltua, että muutkin ajoneuvot pysähtyvät ennen suojatietä.

        Sen sijaan mitään syytä pakolliselle pysähtymiselle ennen suojatietä ei ole, jollei kukaan jalankulkija ole edes tulossa suojatielle. Tällaisia tilanteita varten on suojatietä lähestyvän hidastamisvelvollisuus, jos näkyvyys suojatielle on jostakin syystä rajoittunut.

        Kirjoitit >> "Sen sijaan mitään syytä pakolliselle pysähtymiselle ennen suojatietä ei ole, jollei kukaan jalankulkija ole edes tulossa suojatielle."

        Unohdat tämän, joka aiheuttaa syyn pakolliselle pysähtymiselle. "Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa."

        Ei tarvitse olla jalankulkijoita lähimainkaan, niin suojatien eteen pysähtyneen rinnalle pitää silti pysähtyä. Haaste on tilanteissa tosin se, että miten kauaksi pysähtynyt voidaan vielä laskea "suojatien eteen" pysähtyneeksi. 37 § lukee, että: ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta.

        Lähemmäksi 5 m ei normaalitilanteessakaan pitäisi mennä, paitsi pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi. Tämä asia mainitaan myös samassa pykälässä. Jos jättäydyn esim. 7 metrin päähän, niin olenko edelleen suojatien eteen pysähtynyt?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitit >> "Sen sijaan mitään syytä pakolliselle pysähtymiselle ennen suojatietä ei ole, jollei kukaan jalankulkija ole edes tulossa suojatielle."

        Unohdat tämän, joka aiheuttaa syyn pakolliselle pysähtymiselle. "Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa."

        Ei tarvitse olla jalankulkijoita lähimainkaan, niin suojatien eteen pysähtyneen rinnalle pitää silti pysähtyä. Haaste on tilanteissa tosin se, että miten kauaksi pysähtynyt voidaan vielä laskea "suojatien eteen" pysähtyneeksi. 37 § lukee, että: ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta.

        Lähemmäksi 5 m ei normaalitilanteessakaan pitäisi mennä, paitsi pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi. Tämä asia mainitaan myös samassa pykälässä. Jos jättäydyn esim. 7 metrin päähän, niin olenko edelleen suojatien eteen pysähtynyt?

        Irrotit tekstini asiayhteydestään. Kerroin aivan tarkasti: "Lain tarkoitus pysähtymisvelvollisuudelle ennen suojatietä on se, että jos yksi ajoneuvon kuljettaja on pysähtymällä suojatien eteen osoittanut suojatiellä olevan jalankulkijoita tai sille niitä astumassa, on perusteltua, että muutkin ajoneuvot pysähtyvät ennen suojatietä." Juuri edellä mainitusta syystä laissa on TLL 27 §, jonka väität minun "unohtaneen".

        "Haaste on tilanteissa tosin se, että miten kauaksi pysähtynyt voidaan vielä laskea "suojatien eteen" pysähtyneeksi."

        Siihen löytyy vastaus tileiikennelain esitöistä, joissa suojatien eteen pysähtymisellä kerrtaan tarkoitetun suojatien reunaan pysähtymistä tai sen välittömään tuntumaan pysähtymistä. Tuosta tulkitsisin itse, että väliä suojatiehen on alle metri.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Irrotit tekstini asiayhteydestään. Kerroin aivan tarkasti: "Lain tarkoitus pysähtymisvelvollisuudelle ennen suojatietä on se, että jos yksi ajoneuvon kuljettaja on pysähtymällä suojatien eteen osoittanut suojatiellä olevan jalankulkijoita tai sille niitä astumassa, on perusteltua, että muutkin ajoneuvot pysähtyvät ennen suojatietä." Juuri edellä mainitusta syystä laissa on TLL 27 §, jonka väität minun "unohtaneen".

        "Haaste on tilanteissa tosin se, että miten kauaksi pysähtynyt voidaan vielä laskea "suojatien eteen" pysähtyneeksi."

        Siihen löytyy vastaus tileiikennelain esitöistä, joissa suojatien eteen pysähtymisellä kerrtaan tarkoitetun suojatien reunaan pysähtymistä tai sen välittömään tuntumaan pysähtymistä. Tuosta tulkitsisin itse, että väliä suojatiehen on alle metri.

        Lain tarkoitusperä voi olla tuo. Velvoite pysähtymiselle muodostuu kuitenkin aina huolimatta siitä, että mikä se syy toisen ajoneuvon suojatien eteen pysähtymiselle on. Tämä on voinut jäädä vaikka ihailemaan säätä suojatien eteen. Jos on suojatien eteen pysähtynyt, niin ei saa häntä ohittaa itse pysähtymättä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Irrotit tekstini asiayhteydestään. Kerroin aivan tarkasti: "Lain tarkoitus pysähtymisvelvollisuudelle ennen suojatietä on se, että jos yksi ajoneuvon kuljettaja on pysähtymällä suojatien eteen osoittanut suojatiellä olevan jalankulkijoita tai sille niitä astumassa, on perusteltua, että muutkin ajoneuvot pysähtyvät ennen suojatietä." Juuri edellä mainitusta syystä laissa on TLL 27 §, jonka väität minun "unohtaneen".

        "Haaste on tilanteissa tosin se, että miten kauaksi pysähtynyt voidaan vielä laskea "suojatien eteen" pysähtyneeksi."

        Siihen löytyy vastaus tileiikennelain esitöistä, joissa suojatien eteen pysähtymisellä kerrtaan tarkoitetun suojatien reunaan pysähtymistä tai sen välittömään tuntumaan pysähtymistä. Tuosta tulkitsisin itse, että väliä suojatiehen on alle metri.

        Aiheesta "suojatien eteen pysähtymisestä". Kun 37 § nyt velvoittaa normaalitilanteissa aina jättäytymään yli 5 metrin päähän suojatien reunasta, niin silloinhan ei teoriassa koskaan sitten syntyisi tarvetta pysähtyä suojatien eteen pysähtyneen rinnalle, jos tulkinta olisi tuollainen. Tuskin asia noin kuitenkaan on.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aiheesta "suojatien eteen pysähtymisestä". Kun 37 § nyt velvoittaa normaalitilanteissa aina jättäytymään yli 5 metrin päähän suojatien reunasta, niin silloinhan ei teoriassa koskaan sitten syntyisi tarvetta pysähtyä suojatien eteen pysähtyneen rinnalle, jos tulkinta olisi tuollainen. Tuskin asia noin kuitenkaan on.

        TLL 37 § ei velvoita jättäytymään aina yli 5 metrin päähän suojatiestä. Se kieltää pysähtymästä (ja pysköimästä) ennen 5 metriä suojatiestä, jolloin mainitulla pysähtymisellä tarkoitetaan matkustajan ottamista/jättämistä tai kuorman purkamista/lastaamista.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TLL 37 § ei velvoita jättäytymään aina yli 5 metrin päähän suojatiestä. Se kieltää pysähtymästä (ja pysköimästä) ennen 5 metriä suojatiestä, jolloin mainitulla pysähtymisellä tarkoitetaan matkustajan ottamista/jättämistä tai kuorman purkamista/lastaamista.

        Ei tieliikennelaki erittele sitä, minkälaisesta pysähtymisestä on kyse. Laissa lukee yksinkertaisesti näin.

        Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä: jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta;

        Asioita lievennetään sitten tällä tavalla: Pysäyttäminen on kuitenkin sallittua pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi.

        Voidaan hyvinkin tulkita siten, että normaalisti jättäydytään 5 metrin päähän jokaisen suojatien reunasta.

    • Anonyymi

      Suojatien kohdalla pitää nykyisen lain mukaan huomioida ihan kaikki näkyvyyttä peittävät esteet tai ajoneuvot, oli niiden sijainti tai kulkusuunta mikä tahansa. Näin pitää tehdä, vaikka jalankulkijoita ei näkyisi missään.

      Suojatien eteen pysähtyneen rinnalle pitää myös edelleen pysähtyä. Näin pitää tehdä, vaikka jalankulkijoita ei näkyisi missään.

      Suojatien yli pyrkiville jalankulkijoille pitää edelleen antaa esteetön kulku. Heidän ylitystä ei siis saa häiritä tai estää millään tavalla.

      • Anonyymi

        "Suojatien kohdalla pitää nykyisen lain mukaan huomioida ihan kaikki näkyvyyttä peittävät esteet tai ajoneuvot, oli niiden sijainti tai kulkusuunta mikä tahansa."

        Kulkusuunta.

        Jos vastakkaisesta suunnasta tuleva auto on pysähtynyt suojatien eteen (tai taakse), ja väliin jää vapaa kaista tai koroke, laki ei edellytä pysähtymistä. Siis onpa näkyvyys mikä tahansa. Vapaa kaista tai suojakoroke ovat vahvemmat kuin näkyvyyttä peittävät esteet tai ajoneuvot.

      • Anonyymi

        Suojatiellä jalankulkijan pitää myös ottaa huomioon sitä lähestyvän ajoneuvon nopeus ja etäisyys suojatiestä. Suojatie ei ole mikään jalkakäytävä!

        TLL 16,2 §
        "Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä."

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suojatiellä jalankulkijan pitää myös ottaa huomioon sitä lähestyvän ajoneuvon nopeus ja etäisyys suojatiestä. Suojatie ei ole mikään jalkakäytävä!

        TLL 16,2 §
        "Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä."

        Näin toki on. Jalankulkijoiden pitää tavallaan huomioida ne autoilijat, jotka ovat epäonnistuneet oman esteettömän kulun antamisvelvoitteen kanssa. Ei siis saa kävellä alle, jos on vaarana, ettei auto pystykään pysähtymään. Autoilijoilla on kuitenkin tilanteessa vahvempi/kovempi "esteetön kulku" velvoite jalankulkijoita kohtaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suojatien kohdalla pitää nykyisen lain mukaan huomioida ihan kaikki näkyvyyttä peittävät esteet tai ajoneuvot, oli niiden sijainti tai kulkusuunta mikä tahansa."

        Kulkusuunta.

        Jos vastakkaisesta suunnasta tuleva auto on pysähtynyt suojatien eteen (tai taakse), ja väliin jää vapaa kaista tai koroke, laki ei edellytä pysähtymistä. Siis onpa näkyvyys mikä tahansa. Vapaa kaista tai suojakoroke ovat vahvemmat kuin näkyvyyttä peittävät esteet tai ajoneuvot.

        Vapaa kaista tai koroke muodostaakin poikkeuksen. Muuten väite pitää paikkansa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin toki on. Jalankulkijoiden pitää tavallaan huomioida ne autoilijat, jotka ovat epäonnistuneet oman esteettömän kulun antamisvelvoitteen kanssa. Ei siis saa kävellä alle, jos on vaarana, ettei auto pystykään pysähtymään. Autoilijoilla on kuitenkin tilanteessa vahvempi/kovempi "esteetön kulku" velvoite jalankulkijoita kohtaan.

        Suojatiellä ei laissa ole mainituille velvollisuuksille asetettu mitään vahvuusluokkaa. Molempien (autoilijan ja jalankulkijan) pitää ottaa huomioon liikennetilanne ja myös TLL 4 §:n mukaisesti ennakoida toistensa käyttäytymistä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suojatiellä ei laissa ole mainituille velvollisuuksille asetettu mitään vahvuusluokkaa. Molempien (autoilijan ja jalankulkijan) pitää ottaa huomioon liikennetilanne ja myös TLL 4 §:n mukaisesti ennakoida toistensa käyttäytymistä.

        Esteetön kulku on mielestäni himpun verran "kovempi" väistäminen kuin "tavallinen" väistäminen tai jalankulkijoilla tilanteessa oleva varovaisuusvelvoite.

      • Anonyymi

        ^ Mainittakoon vielä että miksi laissa olisi eritelty esim. esteetön kulku muusta väistämisestä, jos niillä ei olisi mitään eroa?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suojatien kohdalla pitää nykyisen lain mukaan huomioida ihan kaikki näkyvyyttä peittävät esteet tai ajoneuvot, oli niiden sijainti tai kulkusuunta mikä tahansa."

        Kulkusuunta.

        Jos vastakkaisesta suunnasta tuleva auto on pysähtynyt suojatien eteen (tai taakse), ja väliin jää vapaa kaista tai koroke, laki ei edellytä pysähtymistä. Siis onpa näkyvyys mikä tahansa. Vapaa kaista tai suojakoroke ovat vahvemmat kuin näkyvyyttä peittävät esteet tai ajoneuvot.

        27 § lukee seuraavaa:

        "Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."

        Tuohon velvoitteeseen vapaa ajokaista tai suojakoroke eivät vaikuta mitenkään. Se liittyy edelliseen momenttiin, eli suojatien eteen pysähtyneen tilanteeseen.

        Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin (vastaantuleva liikenne, mainostaulu, rakennusteline, aita, pysäköity ajoneuv yms.) ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Joudun pyytämään anteeksi ja korjaamaan virheeni. Olen tarkastanut asian hallituksen esityksestä 180/2017 vp., josta seuraavasti lain säätäjän tarkoitusta.

      "Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa. Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä. "

      Pysäyttäminen ja samalla myös pysäköinti on perussäännön lisäksi nimenomaan kielletty jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä...... suojatiellä olevalle tai sille valmistautumaan menevälle on kuitenkin annettava esteetön kulku, jolloin pysäyttäminen on sallittu.

      "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle...... Tieliikennelain 32 §:n 1 momentti edellyttää suojatietä lähestyttäessä ajamaan sellaisella nopeudella, että kuljettaja voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä antaakseen esteettömän kulun jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille."

      ---

      On rangaistavaa ja virheellistä pysäköidä auto lähemmäksi kuin viisi metriä suojatiestä. On kuitenkin sallittua ohittaa edellä kuvatulla tavoin virheellisesti pysäköity auto, jos pysäköity ajoneuvo ei peitä näkyvyyttä suojatielle ja ajonopeus on sovitettu tilanteen mukaisesti.

      Kääntäen edellisestä on rangaistavaa ohittaa suojatien eteen pysäköity ajoneuvo, jos näkyvyys on estynyt. Kärjistetysti pysähtymättä suojatien eteen saa ohittaa pysäköidyn avoauton, urheiluauton tai muun matalan auton. Pysähtymättä ei sen sijaan saa ohittaa kuorma-autoa, korkeaa umpiautoa, maastoautoa, isoa kaupunkimaasturia, isoa tai korkeaa farmariautoa tai vaikkapa pakettiautoa.

      • Anonyymi

        "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

        Mitä-mitä-mitä, missä raja menee? Mitä jos henkilö on pieni lapsi tai lyhytkasvuinen aikuinen? Mitä jos kyseessä on hyvin nopsa, joskin tavallinen, ihminen, tavallisessa jokapäiväisessä kiireessään?

        Porsche 911 on noin 1,3 metriä korkea, joten lapsi peittyy sinne taakse. Toyota Land Cruiser on noin 2,0 metriä korkea. Mercedes S500 on vajaa 2,0 metriä leveä, mutta vanha VW kupla tai Morris Mini ovat vain noin 1,5 metriä leveitä. Ford Transit on melkein 2,2 metriä leveä ja XL-mallina yli 2,8 metriä korkea.

        Lain kannalta kaikki nämä autot ovat suojatien edessä väärin pysäköityjä, mutta aiheuttavat ohiajavalle autoilijalle aivan erilaisen lähestymistilanteen.

        Miksi lainsäätäjä on asiassa jättänyt noin paljon peli- ja tulkinnanvaraa kuljettajalle itselleen?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

        Mitä-mitä-mitä, missä raja menee? Mitä jos henkilö on pieni lapsi tai lyhytkasvuinen aikuinen? Mitä jos kyseessä on hyvin nopsa, joskin tavallinen, ihminen, tavallisessa jokapäiväisessä kiireessään?

        Porsche 911 on noin 1,3 metriä korkea, joten lapsi peittyy sinne taakse. Toyota Land Cruiser on noin 2,0 metriä korkea. Mercedes S500 on vajaa 2,0 metriä leveä, mutta vanha VW kupla tai Morris Mini ovat vain noin 1,5 metriä leveitä. Ford Transit on melkein 2,2 metriä leveä ja XL-mallina yli 2,8 metriä korkea.

        Lain kannalta kaikki nämä autot ovat suojatien edessä väärin pysäköityjä, mutta aiheuttavat ohiajavalle autoilijalle aivan erilaisen lähestymistilanteen.

        Miksi lainsäätäjä on asiassa jättänyt noin paljon peli- ja tulkinnanvaraa kuljettajalle itselleen?

        Moni asia jää liikenteessä lain mukaan aina kuskin arvioitavaksi. Ei koske pelkästään näitä suojatien kohdalla olevia tapauksia, vaan monia muitakin tilanteita. Yksi liikenteen velvoitteista ja perusperiaatteista on se, että nopeus sovitetaan aina tilanteeseen sopivaksi. Kuski itse tekee myös tämän arvioinnin.

        Pitää tietenkin huomioidaan lapsen tai lyhytkasvuisen henkilön mahdollisuus jonkun näköesteen takana. Kaikki riippuu näköesteen koosta ja mallista. Mitään täysin aukotonta lakia ei pystytä koskaan kirjoittamaan. Aina on pakko jättää osa arvioinnista kuskille itselle.

      • Anonyymi

        Kirjoitit >> "Kääntäen edellisestä on rangaistavaa ohittaa suojatien eteen pysäköity ajoneuvo, jos näkyvyys on estynyt. Kärjistetysti pysähtymättä suojatien eteen saa ohittaa pysäköidyn avoauton, urheiluauton tai muun matalan auton. Pysähtymättä ei sen sijaan saa ohittaa kuorma-autoa, korkeaa umpiautoa, maastoautoa, isoa kaupunkimaasturia, isoa tai korkeaa farmariautoa tai vaikkapa pakettiautoa."

        Kyllä se matala auto estää myös näkyvyyden suojatielle. Suojatie kun on tien osa. Ei se suojatie ilmassa kulje. Aika matala saa se ajoneuvo olla, joka ei estä näkemään sitä tien osaa.

        2 § mukaan tieliikennelaissa tarkoitetaan suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa.

      • Anonyymi

        HE 180/2017 on yhdessä kohdin virheellinen: "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle"

        Näin ei nimittäin laissa säädetä. Lainvalmistelutöillä ei voida säätää laintasoisesti velvoittavia säännöksiä, vaan se on tehtävä laki säätämällä.

        Laissa säädetään: "Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."

        Laki siis velvoittaa HIDASTAMAAN ajonopeutta ja ainoastaan tarvittaessa (kun jalankulkija näkyy ja sitä on velvollinen väistämäään) pysähtymään.

        Tästä syystä esim. polkupyörän ollessa pysäköity väärin suojatien eteen alle 5 metrin etäisyydelle ennen sitä, voi autolla huristella huoletta suojatien ylitse. Polkupyörä kun ei lainkaan voi rajoittaa näkyvyyttä suojatielle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HE 180/2017 on yhdessä kohdin virheellinen: "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle"

        Näin ei nimittäin laissa säädetä. Lainvalmistelutöillä ei voida säätää laintasoisesti velvoittavia säännöksiä, vaan se on tehtävä laki säätämällä.

        Laissa säädetään: "Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."

        Laki siis velvoittaa HIDASTAMAAN ajonopeutta ja ainoastaan tarvittaessa (kun jalankulkija näkyy ja sitä on velvollinen väistämäään) pysähtymään.

        Tästä syystä esim. polkupyörän ollessa pysäköity väärin suojatien eteen alle 5 metrin etäisyydelle ennen sitä, voi autolla huristella huoletta suojatien ylitse. Polkupyörä kun ei lainkaan voi rajoittaa näkyvyyttä suojatielle.

        Lain valmistelut olivat ihan oikein.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lain valmistelut olivat ihan oikein.

        OIkeusvaltiossa noudatetaan lakia.

    • Anonyymi

      """"HE 180/2017 on yhdessä kohdin virheellinen: "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."""""

      Ei tuossa hallituksen esityksessä tietenkään ole mitään virhettä, sillä se kuvaa lainsäätäjän tahtoa asiassa.

      Jos suojatien eteen on pysäköity ajoneuvo, sen kohdalla ei ole pakko pysähtyä. Pysähtyä pitää vain, jos ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle.

      Näin ollen korkealla Audi Q8- tai Porsche Cayanne-katumaasturilla tahi korkealla pakettiautolla ei tarvitse pysähtyä suojatien kohdalla, jos suojatien eteen on väärin pysäköitynä matala Ferrari Testarossa tai avo-Trimph Spitfire. Kuljettaja näkee matalan ajoneuvon yli. Sen sijaan Ferrarin tai Triumphin on pysähdyttävä katumaasturin tai pakettiauton ollessa väärin pysäköitynä, koska pysäköidyn auton läpi tai yli ei voi nähdä, ja auto muodostaa siten näköesteen. Kysymys siitä, mikä estää näkyvyyden suojatielle.

      Lain valmistelut olivat ihan oikein. Moni asia jää liikenteessä lain mukaan aina kuljettajan arvioitavaksi. Ei koske pelkästään näitä suojatien kohdalla olevia tapauksia, vaan monia muitakin tilanteita. Yksi liikenteen velvoitteista ja perusperiaatteista on se, että nopeus sovitetaan aina tilanteeseen sopivaksi. Suojatien yhteydessä toiselle kuljettajalle hidastettu nopeus on 35 km/h ja toiselle 15 km/h. Laissa ei asiaa ole määritelty kilometrilukemin.

      Kuljettaja itse tekee myös edelliset päätelmät omien kykyjensä mukaisesti, ja jos onnettomuus tapahtuu, lopullinen kuljettajan tekemän ratkaisun oikein-väärin -arviointi tehdään vasta käräjäsalissa.

      • Anonyymi

        Helpointa autoilijalle olisi, että suojatien ympäristöön väärin pysähtynyttä tai pysäköityä autoa ei saisi koskaan ohittaa pysähtymättä. Siis viiden metrin sääntö huomioiden.

        Nyt kuljettaja joutuu itse arvioimaan sen, onko näkyvyys suojatielle peittynyt ja jos on, niin missä määrin. Riippuu siis siitä, mitä ajoneuvoa itse ajaa ja mikä on väärin pysäköidyn auton merkki ja malli.

      • Anonyymi

        Lain mukaan ei tarvitse pysähtyä suojatien eteen, jos siinä on väärin pysäköity ajoneuvo suojatien edessä. Jos esim. polkupyörä on tällaisessa paikassa, niin ohi vain!

        Sen sijaan jos näkyvyys peittyy väärin pysköidyn ajoneuvon takia tai muusta syystä, lain mukaan kuljettaja on velvollinen HIDASTAMAAN nopeuttaan. Näin ollen lain valmisteluun on tullut lapsus, kun mainittussa siteeratussa kohden puhutaan suojatien ohittamsiesta pysähtymättä, jos näkyvyys suojatielle peittyy. Lainsäätäjä ei voi tuollaista tarkoittaa sanotussa kohdin, koskei laissa sellaista säädetä. Oikeusvaltiossa noudatetaan lakia, jossa asiassa säädetään niin, että näkyvyyden peittyessä suojatielle on velvollisuus hidastaa ja tarvittaessa pysähdyttävä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lain mukaan ei tarvitse pysähtyä suojatien eteen, jos siinä on väärin pysäköity ajoneuvo suojatien edessä. Jos esim. polkupyörä on tällaisessa paikassa, niin ohi vain!

        Sen sijaan jos näkyvyys peittyy väärin pysköidyn ajoneuvon takia tai muusta syystä, lain mukaan kuljettaja on velvollinen HIDASTAMAAN nopeuttaan. Näin ollen lain valmisteluun on tullut lapsus, kun mainittussa siteeratussa kohden puhutaan suojatien ohittamsiesta pysähtymättä, jos näkyvyys suojatielle peittyy. Lainsäätäjä ei voi tuollaista tarkoittaa sanotussa kohdin, koskei laissa sellaista säädetä. Oikeusvaltiossa noudatetaan lakia, jossa asiassa säädetään niin, että näkyvyyden peittyessä suojatielle on velvollisuus hidastaa ja tarvittaessa pysähdyttävä.

        "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

        Tuossa on lainsäätäjän tarkoitus.

        Peittääkö väärin pysäköity ajoneuvo näkyvyyden suojatielle, jää kuljettajan oman arvion varaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

        Tuossa on lainsäätäjän tarkoitus.

        Peittääkö väärin pysäköity ajoneuvo näkyvyyden suojatielle, jää kuljettajan oman arvion varaan.

        Ei ole, koska laissa ei ole pysähtymispakkoa, jos jokin peittää näkyvyyden suopjatielle. Silloin vain hidastetaan nopeutta. Kuka lie kesäharjoittelija päässyt kirjoittelemaan hallituksen esitystä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lain mukaan ei tarvitse pysähtyä suojatien eteen, jos siinä on väärin pysäköity ajoneuvo suojatien edessä. Jos esim. polkupyörä on tällaisessa paikassa, niin ohi vain!

        Sen sijaan jos näkyvyys peittyy väärin pysköidyn ajoneuvon takia tai muusta syystä, lain mukaan kuljettaja on velvollinen HIDASTAMAAN nopeuttaan. Näin ollen lain valmisteluun on tullut lapsus, kun mainittussa siteeratussa kohden puhutaan suojatien ohittamsiesta pysähtymättä, jos näkyvyys suojatielle peittyy. Lainsäätäjä ei voi tuollaista tarkoittaa sanotussa kohdin, koskei laissa sellaista säädetä. Oikeusvaltiossa noudatetaan lakia, jossa asiassa säädetään niin, että näkyvyyden peittyessä suojatielle on velvollisuus hidastaa ja tarvittaessa pysähdyttävä.

        Silti tämä lain velvoite on aina voimassa jokaisen suojatien kohdalla.

        "Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä."

    • Anonyymi

      "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

      Tuo on siis suora lainaus hallituksen esityksestä lain esitöissä. Lakia ei ole koskaan valmistelemassa kuka lie kesäharjoittelija, jonka lisäksi asia menee valiokunnat läpi ja lopulta Eduskunnan ja presidentin siunauksen kautta laiksi.

      Jos kuljettaja katsoo näkevänsä väärin pysäköidystä ajoneuvosta huolimatta suojatielle riittävän hyvin, siinä ei tarvitse pysähtyä. Pitää ainoastaan sovittaa nopeus oikein. Mikä on oikea nopeus - 15 km/h vai 35 km/h? Siihen ei laki vastaa, vaan asia ratkotaan vasta käräjillä, jos joku liikenteessä loukkaantuu.

      Ja peittääkö väärin pysäköity ajoneuvo näkyvyyden suojatielle? Se jää ihan kuljettajan oman arvion varaan, kuten moni muukin asia liikenteessä.

      Suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon rinnalle pitää aina pysähtyä, mutta väärin pysäköidyn ajoneuvon rinnalle ei tarvitse pysähtyä. Kaikki riippuu näkyvyydestä eli korkeat ja leveät autot vastaat matalat ja kapeat autot. Kumpaako nyt saattuukin ajamaan.

      • Anonyymi

        "Helpointa autoilijalle olisi, että suojatien ympäristöön väärin pysähtynyttä tai pysäköityä autoa ei saisi koskaan ohittaa pysähtymättä. Siis viiden metrin sääntö huomioiden."

        Niin olisi. Mitä lie lainsäätäjä ajatellut asiassa. Väärästä pysäköinnistä saa virhemaksun, mutta sen saa ohittaa ilman pelkoa sakosta, ellei mitään tapahdu, eikä aja ylinopeutta. Siis vaikka auto olisi pysäköity väärin kolmen metrin päähän suojatiestä.

        "Nyt kuljettaja joutuu itse arvioimaan sen, onko näkyvyys suojatielle peittynyt ja jos on, niin missä määrin. Riippuu siis siitä, mitä ajoneuvoa itse ajaa ja mikä on väärin pysäköidyn auton merkki ja malli."

        Sama koskee sitä, ehtiikö liittyä risteyksessä turvallisesti muun liikenteen rytmiin. Lada on Lada, pakettiauto on pakettiauto ja Ferrari on Ferrari. Näin se vaan menee.

      • Anonyymi

        Laki säätää edelleen asiasta seuraavaa: "Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."

        Tämä säännös ei muutu muuksi lukipa hallituksen esityksessä mitä tahansa. Jollei näkyvyys ole rajoitettu, voi ajaa huoletta pysäköidyn ajoneuon ohitse (kuten polkupyörän). Jos näkyvyys jollakin tavoi rajoittuu supojatielle, pitää hidastaa nopeuttaan, jotta kuljettajalle jää aikaa reagoida mahdolliseen suojatietä ylittävään jalankulkijaan.

        Tällainen on järkevä ja lain mukainen toimintatapa. Tämä johtuu siitä, että kun jalankulkijoita ei välttämättä ole mailla halmeillakaan, jos jokin auto on vain pysäköitynä väärässä paikassa. Sen sijaan jos ajoneuvo on pysähtynyt suojatien eteen (vaikkapa vain polkupyörä) lainsäätäjä olettaa, että suojatiellä voi olla jalankulkija tietä ylittämässä. Siksi viereistä kaistaa ajavan ajoneuvon on pysähdyttävä siihen rinnalle ennen suojatietä. Tällöinkään jalankulkijaa ei välttämättä paikalla ole, mutta lainsätäjän oletus on järkevä täsä tilanteessa.

      • Anonyymi

        "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

        Eli kuljettajan pitää vain sovittaa nopeus oikein. Mikä on oikea nopeus? Se voi olla 15 km/h, 25 km/h tai 35 km/h? Siihen ei laki puutu, vaan asia ratkotaan vasta käräjillä, jos joku liikenteessä töppäilee tai loukkaantuu.

        Ei siis tarvitse pysähtyä, toisin kuin aikaisemmin on virheellisesti väitetty. Vastuu jää kuljettajalle, ja koska pysähtyä ei tarvitse, laki ei voikaan antaa yksiselitteistä vastausta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

        Eli kuljettajan pitää vain sovittaa nopeus oikein. Mikä on oikea nopeus? Se voi olla 15 km/h, 25 km/h tai 35 km/h? Siihen ei laki puutu, vaan asia ratkotaan vasta käräjillä, jos joku liikenteessä töppäilee tai loukkaantuu.

        Ei siis tarvitse pysähtyä, toisin kuin aikaisemmin on virheellisesti väitetty. Vastuu jää kuljettajalle, ja koska pysähtyä ei tarvitse, laki ei voikaan antaa yksiselitteistä vastausta.

        > Vastuu jää kuljettajalle, ja koska pysähtyä ei tarvitse, laki ei voikaan antaa yksiselitteistä vastausta.

        Onnettomuustilanteessa suojatiellä vika on aina (99,9%) kuljettajan ja väärän tilannenopeuden, ellei jalankulkijan (tai pyöräilijän) katsota tehneen jotakin tahallaan, kuten juosseen auton alle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

        Eli kuljettajan pitää vain sovittaa nopeus oikein. Mikä on oikea nopeus? Se voi olla 15 km/h, 25 km/h tai 35 km/h? Siihen ei laki puutu, vaan asia ratkotaan vasta käräjillä, jos joku liikenteessä töppäilee tai loukkaantuu.

        Ei siis tarvitse pysähtyä, toisin kuin aikaisemmin on virheellisesti väitetty. Vastuu jää kuljettajalle, ja koska pysähtyä ei tarvitse, laki ei voikaan antaa yksiselitteistä vastausta.

        On laissa nopeuskin määritetty, mutta ei tienkään mikään vakiona. Ajonopeuden on suojatietä lähestyttäessä, jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut, oltava sellainen, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä.

        Käytännössä useimmissa tilanteissa ajonopeus ei tällöin saa ylittää kävelynopeutta, mikä on noin 6 km/h.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

        Eli kuljettajan pitää vain sovittaa nopeus oikein. Mikä on oikea nopeus? Se voi olla 15 km/h, 25 km/h tai 35 km/h? Siihen ei laki puutu, vaan asia ratkotaan vasta käräjillä, jos joku liikenteessä töppäilee tai loukkaantuu.

        Ei siis tarvitse pysähtyä, toisin kuin aikaisemmin on virheellisesti väitetty. Vastuu jää kuljettajalle, ja koska pysähtyä ei tarvitse, laki ei voikaan antaa yksiselitteistä vastausta.

        "Eli kuljettajan pitää vain sovittaa nopeus oikein. Mikä on oikea nopeus? Se voi olla 15 km/h, 25 km/h tai 35 km/h? Siihen ei laki puutu, vaan asia ratkotaan vasta käräjillä, jos joku liikenteessä töppäilee tai loukkaantuu."

        Onnettomuustilanteissa nopeus arvioidaan kameroiden, silminnäkijöiden ja jarrutusjälkien perusteella.

        Jo onnettomuus tapahtuu, nopeus suojatiellä on aina liian suuri.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eli kuljettajan pitää vain sovittaa nopeus oikein. Mikä on oikea nopeus? Se voi olla 15 km/h, 25 km/h tai 35 km/h? Siihen ei laki puutu, vaan asia ratkotaan vasta käräjillä, jos joku liikenteessä töppäilee tai loukkaantuu."

        Onnettomuustilanteissa nopeus arvioidaan kameroiden, silminnäkijöiden ja jarrutusjälkien perusteella.

        Jo onnettomuus tapahtuu, nopeus suojatiellä on aina liian suuri.

        Oleellista on, että jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle. Ei siis tarvitse pysähtyä.

        Kiitos, tuo tieto oli minulle täysin uusi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oleellista on, että jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle. Ei siis tarvitse pysähtyä.

        Kiitos, tuo tieto oli minulle täysin uusi.

        Tuo asia lukee 27 § viimeisessä momentissa. Se kuuluu näin: "Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."

        Jos mikä tahansa peittää jollain tapaa näkyvyyden suojatielle, niin on velvollinen vähintään hidastamaan ja tarvittaessa pysähtymään ennen suojatietä.

        Edelleen on myös se pysäyttämispakko olemassa. "Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa."

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo asia lukee 27 § viimeisessä momentissa. Se kuuluu näin: "Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."

        Jos mikä tahansa peittää jollain tapaa näkyvyyden suojatielle, niin on velvollinen vähintään hidastamaan ja tarvittaessa pysähtymään ennen suojatietä.

        Edelleen on myös se pysäyttämispakko olemassa. "Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa."

        Miksi jankkaat tuota samaa asiaa nyt sadatta kertaa?

        Vaikka ajoneuvo olisikin pysäköity väärin vaikkapa kolmen metrin päähän suojatiestä, sen saa ohittaa pysähtymättä. Mikä tässä on enää epäselvää, ajonopeus on asia erikseen.

        Ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi jankkaat tuota samaa asiaa nyt sadatta kertaa?

        Vaikka ajoneuvo olisikin pysäköity väärin vaikkapa kolmen metrin päähän suojatiestä, sen saa ohittaa pysähtymättä. Mikä tässä on enää epäselvää, ajonopeus on asia erikseen.

        Ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle.

        Miksi et ymmärrä, että ohittaminen pysähtymättä ennen suojatietä EI ole kielletty, jos ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle? Silloin saa ajaa pysähtymättä, kunhan hidastaa noeputtaan TLL 27 § mukaisesti.

        Pysähtymispakko sen sijaa on tilanteessa, jossa toinen ajoneuvo on pysähtynyt suojatien eteen. Poikkeuksena vain suojakorokkeen tai vapaan ajokaistan oleminen ohitettavan ja ohittajan välissä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi jankkaat tuota samaa asiaa nyt sadatta kertaa?

        Vaikka ajoneuvo olisikin pysäköity väärin vaikkapa kolmen metrin päähän suojatiestä, sen saa ohittaa pysähtymättä. Mikä tässä on enää epäselvää, ajonopeus on asia erikseen.

        Ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle.

        Luetun ymmärtäminen ei aina kaikilta onnistu.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi et ymmärrä, että ohittaminen pysähtymättä ennen suojatietä EI ole kielletty, jos ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle? Silloin saa ajaa pysähtymättä, kunhan hidastaa noeputtaan TLL 27 § mukaisesti.

        Pysähtymispakko sen sijaa on tilanteessa, jossa toinen ajoneuvo on pysähtynyt suojatien eteen. Poikkeuksena vain suojakorokkeen tai vapaan ajokaistan oleminen ohitettavan ja ohittajan välissä.

        "Miksi et ymmärrä, että ohittaminen pysähtymättä ennen suojatietä EI ole kielletty, jos ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle?"

        Höpö höpö! Suojatietä ei nimenomaisesti saa ohittaa pysähtymättä, jos näkyvyyttä ei ole. Sieltä näköesteen takaahan voi pompata yht'äkkiä kuka tahansa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi et ymmärrä, että ohittaminen pysähtymättä ennen suojatietä EI ole kielletty, jos ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle?"

        Höpö höpö! Suojatietä ei nimenomaisesti saa ohittaa pysähtymättä, jos näkyvyyttä ei ole. Sieltä näköesteen takaahan voi pompata yht'äkkiä kuka tahansa.

        Lue tuo lakikohta. eli 27 § hitaasti ja ajatuksella. Siinä asiat kerrotaan selkeällä tavalla.

        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P27

      • Anonyymi
    • Anonyymi

      "Miksi et ymmärrä, että ohittaminen pysähtymättä ennen suojatietä EI ole kielletty, jos ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle?"

      ....et ymmärrä....pysähtymättä....ei ole kielletty

      Miksi noin paljon kieltosanoja ja abessiiveja....?! Mitä tuossa sanottiin suomeksi eli mitä on ymmäretty ja mikä on sallittua?

      "Jos ajoneuvo on pysäköity esimerkiksi kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

      Jos ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle, on pakko pysähtyä.

      • Anonyymi

        Suomen tieliikenteessä pitää noudattaa lakia, joka sanoo: "Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä."

    • Anonyymi

      Suomen kieltä huonosti kirjoittava kirjoitti: "Miksi et ymmärrä, että ohittaminen pysähtymättä ennen suojatietä EI ole kielletty, jos ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle?"

      Onpa todellakin onnettomasti kirjoitettu! Käännetään sama asia suomeksi:

      "Miksi et ymmärrä, että ennen suojatietä ohittaminen ilman pysähtymistä on sallittua, jos ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle."

      Tuossa siis suomen kieltä taitamattoman lausunto auki kirjoitettuna. Sen lisäksi koko teksti on asiallisesti täyttä roskaa. Hän ilmeisesti halusi kirjoittaa näin:"Miksi et ymmärrä, että ennen suojatietä ohittaminen ilman pysähtymistä on sallittua, jos ajoneuvo ei peitä näkyvyyttä suojatielle."

      Tuo on ihan totta, mutta eihän kukaan mitään muuta ole väittänytkään!

      Suojatieturvallisuuden kannalta tärkeä säännös sisältyy tieliikennelain 32 §:ään, jonka mukaan suojatien eteen pysähtynyttä tai näkyvyyden sille peittävää, liikkeellä olevaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, ei saa ohittaa pysähtymättä. Tähän on poikkeus eli jos ohitettavan ja oman ajoneuvon väliin jää suojakoroke tai vapaa ajokaista, tahi jos liikennevalo-opastin osoittaa vihreää valoa ohittavan suunnassa.

      Ohittaminen on pysähtymättä kielletty, jos 1) ohitettava ajoneuvo on pysähtynyt suojatien etureunan kohdalle tai välittömästi sen tuntumaan, tai jos 2) ajoneuvo (pysähtynyt, pysäköity tai liikkeessä oleva) muutoin peittää näkyvyyden suojatielle.

      Laki tai sen esityöt ei erikseen määrittele termiä "välittömästi sen tuntumaan". Jos ajoneuvo kuitenkin on pysäköity kolmen metrin päähän suojatiestä, sen ohittaminen pysähtymättä on kielletty vain, jos pysäköity ajoneuvo peittää näkyvyyden suojatielle. On siis selvää, että välittömästi suojatien tuntumassa ollaan 0 - 1,0 - 1,5 (- 2,0 - 2,5) metrin etäisyydellä. Asian arviointi jää kuljettajan vastuulle, jonka tulee myös sovittaa ajonopeus aina siten, että ajoneuvon saa turvallisesti pysähtymään.

      Liikenteessä luottamusperiaatteen kivijalka on se, että jokainen joka toimii liikennesääntöjen mukaan, voi luottaa siihen, että muutkin tekevät niin.

      • Anonyymi

        Luottamusperiaatteeseen liittyen hallituksen esityksestä voi lukea myös esim. seuraavaa:

        "Tieliikenteessä keskeiseksi katsotun luottamusperiaatteen mukaan liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on pääsääntöisesti oikeus luottaa myös toisen tienkäyttäjän noudattavan liikennesääntöjä. Luottamusperiaatteen arviointiin liittyy keskeisesti tieliikenteen yleisiin periaatteisiin niin ikään lukeutuva ennakointivelvollisuus. Tienkäyttäjän tulee yleistä huolellisuusvelvollisuutta noudattaakseen tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle. Luottamusperiaate edellyttää siten, että tienkäyttäjä sekä sopeuttaa oman toimintansa vallitseviin olosuhteisiin että tarkkailee toisten tienkäyttäjien toimintaa. Luottamusperiaatetta ei sovelleta, jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyvyt liikennesääntöjen noudattamiseen ovat tavanomaista alemmat.

        Eritasoisten tienkäyttäjien aseman turvaamisen voidaan niin ikään katsoa kuuluvan tieliikenteen yleisiin periaatteisiin. Lapset, ikääntyneet, aisti- ja liikuntavammaiset sekä muut henkilöt, joilla on vaikeuksia selviytyä liikenteessä, ovat tieliikenteessä erityisen suojelun tarpeessa.

        Tieliikenneoikeuden keskeisimpiin periaatteisiin voidaan katsoa kuuluvan myös eri tienkäyttäjäryhmiin kuuluvien tienkäyttäjien erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien huomioonottamisen. Tämä merkitsee jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasemaa verrattuna ja suhteessa moottorikäyttöisten ajoneuvojen tienkäyttäjäryhmiin."

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luottamusperiaatteeseen liittyen hallituksen esityksestä voi lukea myös esim. seuraavaa:

        "Tieliikenteessä keskeiseksi katsotun luottamusperiaatteen mukaan liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on pääsääntöisesti oikeus luottaa myös toisen tienkäyttäjän noudattavan liikennesääntöjä. Luottamusperiaatteen arviointiin liittyy keskeisesti tieliikenteen yleisiin periaatteisiin niin ikään lukeutuva ennakointivelvollisuus. Tienkäyttäjän tulee yleistä huolellisuusvelvollisuutta noudattaakseen tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle. Luottamusperiaate edellyttää siten, että tienkäyttäjä sekä sopeuttaa oman toimintansa vallitseviin olosuhteisiin että tarkkailee toisten tienkäyttäjien toimintaa. Luottamusperiaatetta ei sovelleta, jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyvyt liikennesääntöjen noudattamiseen ovat tavanomaista alemmat.

        Eritasoisten tienkäyttäjien aseman turvaamisen voidaan niin ikään katsoa kuuluvan tieliikenteen yleisiin periaatteisiin. Lapset, ikääntyneet, aisti- ja liikuntavammaiset sekä muut henkilöt, joilla on vaikeuksia selviytyä liikenteessä, ovat tieliikenteessä erityisen suojelun tarpeessa.

        Tieliikenneoikeuden keskeisimpiin periaatteisiin voidaan katsoa kuuluvan myös eri tienkäyttäjäryhmiin kuuluvien tienkäyttäjien erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien huomioonottamisen. Tämä merkitsee jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasemaa verrattuna ja suhteessa moottorikäyttöisten ajoneuvojen tienkäyttäjäryhmiin."

        Mitä lisäarvoa yritit keskusteluun lisätä?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä lisäarvoa yritit keskusteluun lisätä?

        Sen huomion, että ei voi koskaan täysin sataprosenttisesti luottaa siihen, että toiset noudattavat liikennesääntöjä tai hallitsevat liikennesäännöt täydellisesti. Luottamusperiaatteesta huolimatta pitää liikenteessä aina noudattaa ennakointivelvollisuutta.

      • Anonyymi

        Tieliikennelaissa (TLL) ei ole kommentoijan kertomaa 32 §, jossa säädettäisiin, ettei suojatien kohdalla saa ohittaa ajonevoa pyshtymättä. Kommentoijalla on ilmeisesti jokin satukirja auki pöydällään!

        Sen sijaan TLL 32 § säätää ohituskiellosta mm. vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen suojatien kohdalla. Ks. tark. finlex.

        Sellaista liikennesääntöä ei ole TLL:ssä lainkaan, mikä määräisi pysähtymään, jos näkyvyys suojatielle on peittynyt. TLL 27,3 § määrää hidastamaan nopeuttaan ennen suojatietä ja vain, jos tarvetta siihen on, myös pysäyttämään.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tieliikennelaissa (TLL) ei ole kommentoijan kertomaa 32 §, jossa säädettäisiin, ettei suojatien kohdalla saa ohittaa ajonevoa pyshtymättä. Kommentoijalla on ilmeisesti jokin satukirja auki pöydällään!

        Sen sijaan TLL 32 § säätää ohituskiellosta mm. vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen suojatien kohdalla. Ks. tark. finlex.

        Sellaista liikennesääntöä ei ole TLL:ssä lainkaan, mikä määräisi pysähtymään, jos näkyvyys suojatielle on peittynyt. TLL 27,3 § määrää hidastamaan nopeuttaan ennen suojatietä ja vain, jos tarvetta siihen on, myös pysäyttämään.

        Huomaan kyllä että lain säätäjän tarkoituksesta ymmärrät saman kuin sika helmistä. Asia siis huomattu; kova olet kopioimaan finlexiä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tieliikennelaissa (TLL) ei ole kommentoijan kertomaa 32 §, jossa säädettäisiin, ettei suojatien kohdalla saa ohittaa ajonevoa pyshtymättä. Kommentoijalla on ilmeisesti jokin satukirja auki pöydällään!

        Sen sijaan TLL 32 § säätää ohituskiellosta mm. vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen suojatien kohdalla. Ks. tark. finlex.

        Sellaista liikennesääntöä ei ole TLL:ssä lainkaan, mikä määräisi pysähtymään, jos näkyvyys suojatielle on peittynyt. TLL 27,3 § määrää hidastamaan nopeuttaan ennen suojatietä ja vain, jos tarvetta siihen on, myös pysäyttämään.

        Nykyinen tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Tuo 32 § viittaa edelliseen tieliikennelakiin. Kannattaa katsoa vuosilukuja, jolloin asia on kirjoitettu.

      • Anonyymi
      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaan kyllä että lain säätäjän tarkoituksesta ymmärrät saman kuin sika helmistä. Asia siis huomattu; kova olet kopioimaan finlexiä.

        Huomaan myös, että et ymmärrä lain noudattamisesta yhtikäs mitään. Suomessa noudatetaan lakia eikä mitään lainvalmistelussa kirjoitettuja satuja.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomaan myös, että et ymmärrä lain noudattamisesta yhtikäs mitään. Suomessa noudatetaan lakia eikä mitään lainvalmistelussa kirjoitettuja satuja.

        Lailla ei tee kerrassaan mitään ellei ymmärrä lainsäätäjän tarkoitusta. Ymmärrätkö?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lailla ei tee kerrassaan mitään ellei ymmärrä lainsäätäjän tarkoitusta. Ymmärrätkö?

        Se on juuri noin. Hallituksen esityksestä selviää mitä on tarkoitettu. Se on tavallaan valmiin lain "käyttöohje", josta selviää myös liikenteen yleiset periaatteet.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyinen tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Tuo 32 § viittaa edelliseen tieliikennelakiin. Kannattaa katsoa vuosilukuja, jolloin asia on kirjoitettu.

        "Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku."

        Juuri näin.

        Sen takia, vaikka ei näkisikään suojatielle mitään, ei ole pakko pysähtyä, vaan annettava esteetön kulku. Laki ei sano miten esteetön kulku annetaan, ellei näe kerrassaan mitään.

        Paras tapa #1 on äkkijarruttaa tai #2 antaa jalankulkijan odottaa. Jalankulkija saa kyllä esteettömän kulun myös sitten kun suojatien yli on ensin ajettu autolla. Mutta päälle ei saa ajaa.

        Näin sanoo laki.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku."

        Juuri näin.

        Sen takia, vaikka ei näkisikään suojatielle mitään, ei ole pakko pysähtyä, vaan annettava esteetön kulku. Laki ei sano miten esteetön kulku annetaan, ellei näe kerrassaan mitään.

        Paras tapa #1 on äkkijarruttaa tai #2 antaa jalankulkijan odottaa. Jalankulkija saa kyllä esteettömän kulun myös sitten kun suojatien yli on ensin ajettu autolla. Mutta päälle ei saa ajaa.

        Näin sanoo laki.

        "Jalankulkija saa kyllä esteettömän kulun myös sitten kun suojatien yli on ensin ajettu autolla."

        Tämä on perisuomalainen ja itä-eurooppalainen tapa.

        Nykykäytännön mukaan suojatielle menee ensin jalankulkija, jolle annetaan esteetön ja turvallinen kulku suojatien yli. Vasta sen jälkeen ajetaan autolla.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on juuri noin. Hallituksen esityksestä selviää mitä on tarkoitettu. Se on tavallaan valmiin lain "käyttöohje", josta selviää myös liikenteen yleiset periaatteet.

        Ei tässä tapauksessa, jossa lainvalmistelu on lain kanssa ristiriidassa. Silloin noudatetan aina lakia.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tässä tapauksessa, jossa lainvalmistelu on lain kanssa ristiriidassa. Silloin noudatetan aina lakia.

        Kerro lisää mielipiteestäsi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku."

        Juuri näin.

        Sen takia, vaikka ei näkisikään suojatielle mitään, ei ole pakko pysähtyä, vaan annettava esteetön kulku. Laki ei sano miten esteetön kulku annetaan, ellei näe kerrassaan mitään.

        Paras tapa #1 on äkkijarruttaa tai #2 antaa jalankulkijan odottaa. Jalankulkija saa kyllä esteettömän kulun myös sitten kun suojatien yli on ensin ajettu autolla. Mutta päälle ei saa ajaa.

        Näin sanoo laki.

        #2 ei pidä paikkansa. Esteetön kulku ei ole sitä, jos jalankulkija joutuu pysähtymään tai odottamaan. Esteetön kulku on sitä, kun jalankulkijan etenemistä ei mitenkään estetä tai häiritä. Jalankulkijan pitää pystyä ylittämään ajorata suojatietä käyttäen, aivan kuten autoilijoita ei edes olisi. Silloin on annettu jalankulkijalle esteetön kulku.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        #2 ei pidä paikkansa. Esteetön kulku ei ole sitä, jos jalankulkija joutuu pysähtymään tai odottamaan. Esteetön kulku on sitä, kun jalankulkijan etenemistä ei mitenkään estetä tai häiritä. Jalankulkijan pitää pystyä ylittämään ajorata suojatietä käyttäen, aivan kuten autoilijoita ei edes olisi. Silloin on annettu jalankulkijalle esteetön kulku.

        Suojatie ei ole jalkakäytävä. Myös jalankulkijan on noudatettava varovaisuutta tietä ylittäessään. Ks. Tieliikennelaki 16,2 §

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suojatie ei ole jalkakäytävä. Myös jalankulkijan on noudatettava varovaisuutta tietä ylittäessään. Ks. Tieliikennelaki 16,2 §

        Ei väitetty, etteikö jalankulkijoilla olisi myös varovaisuusvelvoite tilanteessa. Kyse oli siitä, mitä esteetön kulku on ja tarkoittaa. Jalankulkijoiden pitää periaatteessa varoa niitä autoilijoita, jotka ovat epäonnistuneet omien velvollisuuksien noudattamisen kanssa.

        "Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä."

        sekä

        "Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku."

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei väitetty, etteikö jalankulkijoilla olisi myös varovaisuusvelvoite tilanteessa. Kyse oli siitä, mitä esteetön kulku on ja tarkoittaa. Jalankulkijoiden pitää periaatteessa varoa niitä autoilijoita, jotka ovat epäonnistuneet omien velvollisuuksien noudattamisen kanssa.

        "Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä."

        sekä

        "Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku."

        Ei auton kujettaja ole epäonnistunut, vaan jalankulkija on myöhässä tullessaan suojatielle. Silloin hänen on väistettävä autoa, ettei piruparka jää alle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei auton kujettaja ole epäonnistunut, vaan jalankulkija on myöhässä tullessaan suojatielle. Silloin hänen on väistettävä autoa, ettei piruparka jää alle.

        Suomessa ja muissa entisen Itä-Blokin maissa ja tietysti myös Venäjä ml. on tavallista, että autot ensin ja sitten jalankulkijat. Se on turvallisinta. Jalankulkijalle on annettava tilaa eli hänen päälleen ei saa ajaa. Se on esteetöntä. Jos ajaa suojatiellä päälle, se ei ole enää mitään esteetöntä.

        Länsimaissa säännön tulkinta esteettömyydestä on erilainen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei auton kujettaja ole epäonnistunut, vaan jalankulkija on myöhässä tullessaan suojatielle. Silloin hänen on väistettävä autoa, ettei piruparka jää alle.

        Kyllä. Suomessa pitäisi vallita joka puolella 100 % tuo slaavilainen liikennekulttuuri. Se on ihan paras Itä-Suomessa kuitenkin.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei auton kujettaja ole epäonnistunut, vaan jalankulkija on myöhässä tullessaan suojatielle. Silloin hänen on väistettävä autoa, ettei piruparka jää alle.

        Toki jalankulkija voi tulla tilanteeseen myöhemmin suhteessa autoilijaan ja sellaisessa tilanteessa jalankulkijan pitää tietenkin varoa. Autoilijoilla on tilanteessa kuitenkin astetta "kovempi" esteetön kulku velvoite suhteessa jalankulkijan varovaisuusvelvoitteeseen. Heikoimpien tienkäyttäjäryhmien erityissuojelu kuuluu tieliikenteen yleisiin periaatteisiin ja tämä on havaittavissa monesta eri tieliikennelain pykälästä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki jalankulkija voi tulla tilanteeseen myöhemmin suhteessa autoilijaan ja sellaisessa tilanteessa jalankulkijan pitää tietenkin varoa. Autoilijoilla on tilanteessa kuitenkin astetta "kovempi" esteetön kulku velvoite suhteessa jalankulkijan varovaisuusvelvoitteeseen. Heikoimpien tienkäyttäjäryhmien erityissuojelu kuuluu tieliikenteen yleisiin periaatteisiin ja tämä on havaittavissa monesta eri tieliikennelain pykälästä.

        Mutta jos suojatielle ei näe, sinne saa kyllä ajaa ja jalankulkija väistää. Lainvalmistelussa on käynyt virhe.

        Sen takia autot menee ensin, koska niissä on pellit ja ne on kalliita. Jalankulkija voi odottaa koska hänellä ei ole investointeja. Yksi auto voi maksaa tuhansia tai satojatuhansia euroja. Kengät ei maksa paljon.

        Miten laissa on otettu investoinnit huomioon? Odottava auto ei tuota mitään!

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki jalankulkija voi tulla tilanteeseen myöhemmin suhteessa autoilijaan ja sellaisessa tilanteessa jalankulkijan pitää tietenkin varoa. Autoilijoilla on tilanteessa kuitenkin astetta "kovempi" esteetön kulku velvoite suhteessa jalankulkijan varovaisuusvelvoitteeseen. Heikoimpien tienkäyttäjäryhmien erityissuojelu kuuluu tieliikenteen yleisiin periaatteisiin ja tämä on havaittavissa monesta eri tieliikennelain pykälästä.

        Kimi Räikkönen on samanarvoinen liikenteessä, ajoipa autolla suojatielle tai kulkipa sinne jalan. Ei muutu kummassakaan yhtään heikommaksi tienkäyttäjäksi. Kimi pitää noudattaa liikennesääntöjä kummassakin tienkäyttäryhmässä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kimi Räikkönen on samanarvoinen liikenteessä, ajoipa autolla suojatielle tai kulkipa sinne jalan. Ei muutu kummassakaan yhtään heikommaksi tienkäyttäjäksi. Kimi pitää noudattaa liikennesääntöjä kummassakin tienkäyttäryhmässä.

        Tuon suhteen olet väärässä. Moottoriajoneuvoilla on aina suurempi vastuu suhteessa suojaamattomiin ihmisiin. Tämä selviää tieliikennelain pykälistä sekä hallituksen esityksen periaatteista.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta jos suojatielle ei näe, sinne saa kyllä ajaa ja jalankulkija väistää. Lainvalmistelussa on käynyt virhe.

        Sen takia autot menee ensin, koska niissä on pellit ja ne on kalliita. Jalankulkija voi odottaa koska hänellä ei ole investointeja. Yksi auto voi maksaa tuhansia tai satojatuhansia euroja. Kengät ei maksa paljon.

        Miten laissa on otettu investoinnit huomioon? Odottava auto ei tuota mitään!

        Investoinnit, hinnat ja muut höpöhöpöt voit työntää sinne, minne aurinko ei paista. Huono provokaatioyritys, eikä tuo toimi edes vitsinä. Provo ei mennyt maaliin. Lain pykälät kertovat miten asiat ovat. Vaatii toki luetun ymmärtämistä, mikä ilmeisesti kaikilta ei luonnistu.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Investoinnit, hinnat ja muut höpöhöpöt voit työntää sinne, minne aurinko ei paista. Huono provokaatioyritys, eikä tuo toimi edes vitsinä. Provo ei mennyt maaliin. Lain pykälät kertovat miten asiat ovat. Vaatii toki luetun ymmärtämistä, mikä ilmeisesti kaikilta ei luonnistu.

        Paljon helpompi on lopettaa kävely ja kiihdyttää taas kävelyvauhtiin. Jos ajaa 60 km/h ja joutuu jarruttamaan suojatien edessä, siinä ei ole mitään järkeä.

        Kaikki auton osat kuluu, ja kiihdytys uudelleen kuluttaa taas energiaa! Aika on rahaa joten laki ja sen valmistelu on epäonnistunut. Investointeja ei ole otettu lainkaan huomioon, vaan kaiken keskipiste on jalankulkija. Itse en koskaan jarruta suojatielle tullessa eli venäläis-slaavilaiseen tapaan mennään. En kuitenkaan aja päälle vaan jarrutan sitten, jos jalankulkija on sairaalalle altis.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljon helpompi on lopettaa kävely ja kiihdyttää taas kävelyvauhtiin. Jos ajaa 60 km/h ja joutuu jarruttamaan suojatien edessä, siinä ei ole mitään järkeä.

        Kaikki auton osat kuluu, ja kiihdytys uudelleen kuluttaa taas energiaa! Aika on rahaa joten laki ja sen valmistelu on epäonnistunut. Investointeja ei ole otettu lainkaan huomioon, vaan kaiken keskipiste on jalankulkija. Itse en koskaan jarruta suojatielle tullessa eli venäläis-slaavilaiseen tapaan mennään. En kuitenkaan aja päälle vaan jarrutan sitten, jos jalankulkija on sairaalalle altis.

        Laki määrää miten asiat ovat, vaikka mielipide olisi mikä tahansa. Suomessa asuva ja oleskeleva on noudatettava suomen lakeja.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuon suhteen olet väärässä. Moottoriajoneuvoilla on aina suurempi vastuu suhteessa suojaamattomiin ihmisiin. Tämä selviää tieliikennelain pykälistä sekä hallituksen esityksen periaatteista.

        katsotaanpa, mitä laki sanoo "suojattomista" ihmisistä. Ja vähän muustakin, esim.eläimistä.

        Tieliikennelaki 29 §
        "Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

        Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.

        Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."

        Laissa ei sanota, että auton kuljettajalla olisi suurempi vastuu kuin jalankulkijalla tai pyöräilijällä. Siinä määrätään pitämään "hajurako" (= turvallinen tila) mainittuihin ja eläimiin.

        Lisäksi määrätään varomaan lasta, vanhusta, vammaista ja muuta hlöä, jolla on ILMEISIÄ VAIKEUKSIA selviytyä liikenteessä turvallisesti. Kimi Räikkönen ei kuulu mihinkään näistä tietääkseni, vaikka elämeiski jotkut voivatkin häntä nimitellä. :D

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laki määrää miten asiat ovat, vaikka mielipide olisi mikä tahansa. Suomessa asuva ja oleskeleva on noudatettava suomen lakeja.

        Laki on sen valmistelu on ihan väärä. Investointeja ei huomioitu, eikä jarrujen kulumista tai energiaa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        katsotaanpa, mitä laki sanoo "suojattomista" ihmisistä. Ja vähän muustakin, esim.eläimistä.

        Tieliikennelaki 29 §
        "Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

        Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.

        Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."

        Laissa ei sanota, että auton kuljettajalla olisi suurempi vastuu kuin jalankulkijalla tai pyöräilijällä. Siinä määrätään pitämään "hajurako" (= turvallinen tila) mainittuihin ja eläimiin.

        Lisäksi määrätään varomaan lasta, vanhusta, vammaista ja muuta hlöä, jolla on ILMEISIÄ VAIKEUKSIA selviytyä liikenteessä turvallisesti. Kimi Räikkönen ei kuulu mihinkään näistä tietääkseni, vaikka elämeiski jotkut voivatkin häntä nimitellä. :D

        Laki ei pilkun tarkasti kaikkea määrittele. Kyse on pitkälti myös lain hengestä ja liikenteen yleisistä periaatteista. Kyllä väittämä pitää paikkansa. Liikenteen periaatteet selviävät myös hallituksen esityksestä.

        Itse mainitset monia noista asioista. Voidaan lisätä esim. se, että suojateiden kohdalla pitää antaa esteetön kulku jalankulkijoille. Muitakin vastaavia esimerkkejä löytyy laista.

        Hallituksen esityksestä löytyy esim. tällainen periaate, joka vahvistaa aiemman väitteen.
        "Oikeutta liikkua vapaasti rajoitetaan. Rajaton liikkumisvapaus johtaisi siihen, että liikenteen heikoimpien tienkäyttäjien oikeudet eivät toteutuisi tyydyttävästi edistävällä tavalla. Tästä syystä on hyväksytty liikenteen heikoimpien ryhmiä kohtelu muista ryhmistä poikkeavalla tavalla sallimalla heille erityiskohtelua esimerkiksi huolellisuuden arvioinnissa, sekä asettamalla moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajille erityinen huolellisuusvelvollisuus tieliikenteen heikoimpia tienkäyttäjiä kohtaan."

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laki ei pilkun tarkasti kaikkea määrittele. Kyse on pitkälti myös lain hengestä ja liikenteen yleisistä periaatteista. Kyllä väittämä pitää paikkansa. Liikenteen periaatteet selviävät myös hallituksen esityksestä.

        Itse mainitset monia noista asioista. Voidaan lisätä esim. se, että suojateiden kohdalla pitää antaa esteetön kulku jalankulkijoille. Muitakin vastaavia esimerkkejä löytyy laista.

        Hallituksen esityksestä löytyy esim. tällainen periaate, joka vahvistaa aiemman väitteen.
        "Oikeutta liikkua vapaasti rajoitetaan. Rajaton liikkumisvapaus johtaisi siihen, että liikenteen heikoimpien tienkäyttäjien oikeudet eivät toteutuisi tyydyttävästi edistävällä tavalla. Tästä syystä on hyväksytty liikenteen heikoimpien ryhmiä kohtelu muista ryhmistä poikkeavalla tavalla sallimalla heille erityiskohtelua esimerkiksi huolellisuuden arvioinnissa, sekä asettamalla moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajille erityinen huolellisuusvelvollisuus tieliikenteen heikoimpia tienkäyttäjiä kohtaan."

        Ja investointeja ja jarrujen kulumista ei ole huomioitu. Laissa on siis virhe.

        Venäjällä jalankulkijoita ei väistetä edes suojatiellä. Se on hyvä autojen jarruille ja kulutukselle.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      61
      2632

    2. Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta

      Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul
      Maailman menoa
      341
      2480

    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      95
      2150

    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      62
      1835

    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      4
      1743

    6. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1724

    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1573

    8. Timo Vornanen kilahti

      Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise
      Kotka
      64
      1503

    9. Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen

      EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti
      Maailman menoa
      120
      1487

    10. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      5
      1389
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt