Mä oon tiennyt noin vuoden jo olevani bi, ja kaapissa kaikkien osalta. Seurustelen tytön kanssa joten vanhempani pitävät minua täysheterona ja he ovat kaikkia muita seksuaalisia suuntia vihaavia..aagh.. Olen kantanut biseksuaalisuutta sisällänu melkein räjähykseen asti ja on pakko kertoa jollekki mutta
EI
vanhemmille tai isoveljelle : homofobia
Tyttöystävälle: Pelkään että jättää
Niin olisko joku hyvä kaveri tai sukulainen oikee henkilö?
Kelle te ootte ekana tullut kaapista ja kuinka kauan olitte siellä olleet (alkaen siitä kun olet mielestäsi täysin bi/homo/lesbo)?
Kiitti vastanneille :)
EI
vanhemmille tai isoveljelle : homofobia
Tyttöystävälle: Pelkään että jättää
Niin olisko joku hyvä kaveri tai sukulainen oikee henkilö?
Kelle te ootte ekana tullut kaapista ja kuinka kauan olitte siellä olleet (alkaen siitä kun olet mielestäsi täysin bi/homo/lesbo)?
Kiitti vastanneille :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla on siitä onnellinen tilanne että omat vanhempani ovat todella suvaitsevaisia ja hyväksyvät kaikki puoleni. Joten en ollut kovinkaan kauaa kaapissa!
Mutta sun kannattaisi ehkä koittaa etsiä jotain uusia ihmisiä elämääsi. Sellaisia jotka hyväksyisi sut juuri sellaisena kuin olet! Kannattaa kyllä kertoa tyttöystävälle, koska salaisuudet tekee aika pahaa jälkeä parisuhteissa. Jos tyttöystäväsi päättää sen vuoksi jättää sut, niin silloin hän ei todellakaan ollut oikea sinulle. Mutta jos hän oikeasti rakastaa sua, niin silloin hän hyväksyy sinut. Jos ei hyväksy, niin silloin voit kysyä itseltäsi että "miksi olen suhteessa ihmisen kanssa joka ei hyväksy minua sellaisena kuin olen?".
Mutta eipä tuo sun tilanne ole helppo, eikä siitä ole välttämättä kivutonta tietä ulos.
Moikka. Ymmärrän tilanteen täysin, Se vie kaikki ajatukset ja lopulta mielenterveydenkin mahdollisesti jos kantaa sisällään tommosta taakkaa. Oisko sulla joku kaveri jolla saattais olla samanlaisia suuntauksia tai joku joka ei hylkää vaikka tietäisikin? Joku erittäin hyvä ystävä. Ja usein ihmiset jotka on muka niin homofobisia niin on jollain tavalla itsekin sinne suuntaan, ei vaan uskalla myöntää sitä. Tsemppiä sulle!:)
Kertominen kannattaa aloittaa ihmisestä, johon tunnet luottavasi eniten.
Moon homoillu 30vuotta ja ei ole ollut tarvetta kertoo kelleen.
Mitäpä se kenelleekkään kuuluu. Ja ei varmasti taivaat aukenis vaikka kertoisinkin.
Asun puoliskojen kanssa ja vieraillaan vanhempien luona ja vanhemmat vierailee meitin luona. Parisänkyjä löytyy huushollista kax.