Tähän ei ole mitään sääntöä olemassa,mutta ajattelin kysyä muiden mielipidettä asiasta.
Milloin olette jättäneet kokonaan vaunut/rattaat pois lapselta? Esim.jos pidempiä kävelymatkoja,ni onko rattaat varmuuden vuoksi mukana jos lapsi ei jaksakaan kävellä?
Milloin olette jättäneet kokonaan vaunut/rattaat pois lapselta? Esim.jos pidempiä kävelymatkoja,ni onko rattaat varmuuden vuoksi mukana jos lapsi ei jaksakaan kävellä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lapset jaksaa kävellä yllättävän pitkiäkin matkoja, kun jaksaa pitää mielenkiintoa yllä. Eikä lapsi välttämättä tiedä kohdetta ja matkan pituutta kohteeseen. Meillä kun oli neljä alle viisivuotiasta, eikä kaksivuotiasta uskaltanut päästää vaikealle kauppareisulle polkupyörällä, keksittiin matkan varrelle tavoitteita kuten taikapuu, onko tornissa valot tai kiirehditään katsomaan tuleeko piipusta savua.
Meillä oli kaksosilla pitkään rattaat, koska oli helpompaa kun istuivat niissä. Ja sain kauppatavarat mukavasti rattaiden alla kuljetettua. Kaksoset olivat siis nuorimmat.
Mentiin joko kävellen tai rattailla. Rattaista ei noustu kävelemään, koska meni väännöksi. Mutta noin yleensä ottaen pidin rattaita yli neljävuotiaaksi kaksosilla. Syystä, että kahta en hätätapauksessa tai uhmakohtauksessa voinut kantaa. Yhdellä lapsella jäi pois aikaisemmin.
Jotenkin vaan tuntuu toisinaan,että heti jos rattaissa istuu "isompi" lapsi niin siihen kiinnitetään huomiota että miksi.
Itselläni on erittäin uhmakas neitokainen,täyttänyt juuri 3 vuotta. Ja edelleen käytetään rattaita,saa kävelläkin rattaiden vierellä jos nätisti pitää kiinni niistä. Mutta hyvin usein on aiheuttanu sydämentykytyksiä ja soutaa mihin sattujaan niin koen jotenkin "helpommaksi" pitää rattaissa.. Muutoin on kyllä kävellyt pitkiäkin matkoja.
Meillä lasta kävelytetty lempeästi kannustaen jo pienestä pitäen (kun on oppinut kävelemään) vaikka rattaat on mukanakin. Jos hinkuu rattaisiin, kannustan että kävellään vielä vähän aikaa, vaikka nurinaa tulisikin. Tai sanon että äiti menee nyt, tuletko mukaan. Yleensä lapsi ei kovin kauan aikaa paikoilleen kiukkuamaan. Jos ei muu auta niin otan jonkun pallon tai vedettävän lelun mukaan ja innostan sillä tavoin kävelemään, tai kerätään kukkia, keppejä, käpyjä, lehtiä, tms. jossa ei voi rattaissa istuskella. :) meidän mukelot on kävelleet 2-vuotiaina jo pari kilometriä ihan vahingossa kun nauttivat niin ulkoilusta. 3-vuotiaasta lähtien kävelevät jo oikeastaan ihan samoja matkoja kuin minäkin vaikka olisi pidempikin lenkki. Kunhan kävelystä ei tee tylsää ja muistaa pysähdellä välillä ihastelemaan puita/luontoa/koiria tms. ja vaikka istuskelemaan tai kiipeilemään kallioille tms. Ja ei kiinnitä huomiota kävelyyn, sehän sujuu aikuisiltakin kuin luonnostaan. Tietty lapsen voimien mukaan, mutta jos on hauskaa jaksavat kävellä yllättävänkin pitkiä matkoja, pikemminkin niin että meillä lapset kirmaavat menemään ja minä porhallan perässä :D tosi liikunnallisia ja reippaita ovat.
Ja meillä tehdään niin että vilkasliikenteisen tien vieressä on pidettävä aina rattaista kiinni, jos päästää irti, rattaat pysähtyvät ja sanon että jäädään sitten tähän koko päiväksi, ei lapsi jaksa kauan seisoskella vaan menee viesti perille, tai muistutan että jos pidät rattaista kiinni ja kävelet kauniisti, niin sitä nopeammin päästään sinne ja sinne (joku hauska juttu), vaikka jäätelölle. Muuten lapsi saa juoksennella vapaasti, kunhan väistää vastaantulevia ja varoo pyöriä. Yritän aina valita kävelyteitä, ym. koska ei lapselle ole mukavaa kävellä autojen pauhussa pitkin suoraa asfalttitietä, kyllästyy yksi jos toinen. Joku lenkkipolku, puisto tai hiljaisempi pikkukatu on paljon parempi vaihtoehto ja lapsikin on rauhallisempi linnunlaulussa kuin kaupungin hälyssä, oppii näkemään luonnon ja maailman kauneudenkin samalla. Ja poikkeuksetta tehdään niin että jos tie ylitetään, niin aina lapsi ottaa rattaista kadun ylityksen ajaksi kiinni, sitten kun on päästy takaisin hiljaiselle jalkakäytävälle tai puistotielle, tms. niin saa päästää rattaista irti. Nykyään menee ihan luonnostaan, alussa oli tappelua mutta joka päivä vaan ulos ja kävelyä niin lapsi oppii toiston avulla melko nopeasti.