Uskallanko hakea opiskelemaan?

Tuttu tilanne! :) Itse olen vuonna 1970 syntynyt neljän lapsen mamma, jonka urahistoriasta löytyy monenlaisia käänteitä ja kurveja. Aloitin lukion, mutta en koskaan valmistunut sieltä. Sitten menin amikseen ja valmistuin sähköasentajaksi. Ammatti oli ainoa valintani, sillä en päässyt muualle. Amiksessa ollessani sain 18-vuotiaana ensimmäisen lapseni. Elämä ei ollut helppoa.

Suoritin sähköasentajan tutkinnon loppuun 20-vuotiaana, ja samana vuonna toinen lapseni syntyi. Tein asentajan hommia muutaman vuoden, kunnes tajusin, ettei se ollut minua varten. Aloitin restonomin opinnot 25-vuotiaana ja valmistuin neljä vuotta myöhemmin. Opintojen aikana synnytin kolmannen lapseni.

Työskentelin matkailualalla jonkin aikaa, kunnes aloin tuntea työni tylsäksi. Mies, perhe ja ystävät kaikki käskivät vain olla hiljaa ja tehdä työni kunnolla. Itse en kuitenkaan tähän suostunut ja päätin hakea opiskelemaan musiikinopettajaksi - ammatti, joka oli kiinnostanut jo pienenä tyttönä.

Mies otti eron, ja talous lähti vierimään alamäkeä. Painoin työtä samalla kun suoritin aikuislukion kursseja. Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2004. Päätin hakea musiikinopettajaksi samana vuonna, ja kaikkien yllätykseksi pääsin sisään! Opintoni kestivät viisi vuotta, minkä aikana tutustuin nykyiseen aviomieheeni, muutin eri kaupunkiin ja tunsin vihdoin itseni onnelliseksi. Nyt olen toiminut musiikinopettajana kohta neljä vuotta. Nuorin lapseni syntyi toukokuussa, joten olen tällä hetkellä äitiyslomalla :) Elämä hymyilee!

Ei voi olla totta, täällä toinen melkein samassa jamassa ilmoittautuu =)

Lukio tosin on käyty, samoin on yksi korkeakoulututkinto. Ammatti vaan ei alusta asti ole ollut mieleen. Jatkoin linjalla loppuun kun en uskonut koskaan lääkäriksi pääseväni. Ikää kohta 30 :-/, 1 pieni lapsi ja toinen tulossa. Suvussa lähinnä lääkäreitä ja siksi kai aina olen lääkäriksi halunnut. Joku mielenhäiriö tuli lukioiässä kun kaikki meni muutenkin perseeltään teiniangstin takia ja hain muualle.

Nyt polttelisi hakea lääkikseen, mutta sisu ja uskallus puuttuu. Iltalukio varmaan olisi mullekin se eka askel. Fysiikkaa ja kemiaa luettu vain se yksi pakollinen, auts. Bilsaa enemmän.

Lukiosta on niin paljon aikaa ja paperit huonot lääkismittakaavalla,että pelkällä valintakoekiintiöllä pitäisi päästä sisään. huono juttu. Ja todella hermostuttaa ne nuoret ja fiksut juuri lukiosta valmistuneet, ovat kirjaviisaimmillaan ja täynnä tarmoa, heillä sitä aikaa on lukea 12h päivässä jne. Mulla se tarkoittaisi käytännössä pänttäämist töiden ja lastenhoidon lomassa äitiyslomalla. Mahdotonta varmaan.

Ja sitten on tämä opintouudistus tulossa, tietääkö joku mitä se meinaa lääkiksen kannalta? Kun puuhataan helpommin saavutettavia aloituspaikkoja juuri valmistuville/niille joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa. Tarkoittaako se, että me myöhäisemmät alanvaihtajat ollaan väliinputoajia ja pakotettuja tekemään vielä 40 vuotta työtä joka ei motivoi tipan vertaa ja ajaa hulluuden partaalle :(?

Heippa,

Onpa kiva nähdä, että meitä on muitakin!

Itse olen 32.v ja meillä on kolme lasta joista nuorin 1.v.
En käynyt aikoinaan lukiota koska olin peruskoulun jälkeen aika hukassa siitä, mitä haluan tehdä ja juu angstikin oli kova ;)

Nyt aloitin iltalukion tammikuussa ja aion yrittää lääkikseen koska se oli toiveeni ennen nuoruuden "haihattelua"..

Tarkoitus olisi siis 2015 tai viimeistään 2016 hakea.

Tahto on kova ja tavoitteet korkealla, näillä mennään.

Tsemppiä kaikille!

Tuo opintouudistus minuakin kiinnostaa jos joku siitä tietäisi enemmän?

Ihmisen pitää hakeutua sille alalle johon on intohimoa ja joka kiinnostaa todellakin. Teet sentään 40 vuotta työtä. Järkyttävää kun joku tekee työtä josta ei tykkää.

Mihin muuten epävarma ja mietteliäs ovat suuntaamassa jos lähdette hakemaan lääkikseen?

Itse todennäköisimmin Tampereelle.

Moi! Itse opiskelin kotiäitinä itsenäisesti fysiikan, kemia ja bilsan kurssit (lukiossa luin aikoinaan vain pakolliset ja sain 5) ja aloitan nyt syksyllä lääkiksen! Olen nyt hieman alle 30. Ja en tosiaankaan lukenut 12h päivässä, tai edes joka päivä. Määrä eikorvaa laatua. Uskallusta!

Jos olet käynnyt ammattikoulun, et tarvitse lukiota käydä. Ammattikoulu=lukio. Jos haluat hakea lääkikseen, käy toimeen. Ala opiskelemaan pääsykokeeseen.