Etsivä nuorisotyö on tämän päivän muotisana. Kukaan ei etsinyt meitä nykyisiä eläkeläisiä töihin. Meillä ei ollut ulottuvillamme kaiken maailman tietoa työelämästä kuten nykynuorilla. Ennen väsättiin hakemuksia viralliselle paperille ja todistuskopiot mukaan. Kaikki löysivät paikkansa hankaluuksista huolimatta.
Nykyisin nuoria etsitään ja pakotetaan töihin palkalla, jolla ei elä. Nuorilla on tunnetusti kapinamieltä. Seuraavaksi parasta on pätkätyöt, puoli vuotta ja lähes normaalilla palkalla, yhä epävarmuus kuinka puolen vuoden jälkeen hankitaan leipä.
Mansikkatilalliset eivät ota tämän päivän uutisten mukaan suomalaisia nuoria töihin asenneongelmien vuoksi.
Ovatko nuoret muuttuneet vai maailma muuttunut? Uupuvatko nuoret epävarmuuteen ennenkuin edes aloittavat työelämän.
Nykyisin nuoria etsitään ja pakotetaan töihin palkalla, jolla ei elä. Nuorilla on tunnetusti kapinamieltä. Seuraavaksi parasta on pätkätyöt, puoli vuotta ja lähes normaalilla palkalla, yhä epävarmuus kuinka puolen vuoden jälkeen hankitaan leipä.
Mansikkatilalliset eivät ota tämän päivän uutisten mukaan suomalaisia nuoria töihin asenneongelmien vuoksi.
Ovatko nuoret muuttuneet vai maailma muuttunut? Uupuvatko nuoret epävarmuuteen ennenkuin edes aloittavat työelämän.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Totta, nuoria pitäisi kouluttaa keräily-pussin vaihtamiseen.
Muuten alkaa tuoksua vanhalle Mansikalle.
H.
Vaimoni tuttavan mansikkafarmarin lausuma. Suomalaiset nuoret kestävät poimimassa korkeintaan kaksi päivää ja niidenkin tulos on laiha.
Ei ole tekemisen pakkoa kun muutenkin tulee toimeen tyydyttävästi.
18v saakka vanhemmat paapovat ja sen jälkeen sitä täydentää yhteiskunta.
Käyvätkö nuoret poimimassa mansikoita kesällä omalla kesälomallaan kaupan kassalta? Syksyllä odottaa taas lähes lomattoman kesän jälkeen uusi opinto-työvuosi.
Osa nuorista tekee töitä enemmän kuin vanhemmat sukupolvet aikoinaan. Syy siihen on varmaankin se, ettei työpaikka opintojen jälkeen enää ole itsestäänselvyys. Ei haluta opintovelkaa tähän epävarmaan tilanteeseen.
Eivät tee enempää työtä kuin me! Eivät tehneet edes omat penskamme vaikka olivatkin uutterastammasta päästä.
Nipistin itse oppikoulaikana loman molemmista päistä koulupäivistä arkipäivät ollakseni työssä tasaviikot kesäloman molemmissa päissä.
Sovin koulussa järjestelystä.
Ensimmäinen "ylipitkä" työkesä 14-vuotisena E-G:lla.
Joululomat menivät sellutehtaan remonteissa 17v alkaen joten se niistä joulupyhistä!
Opiskellessani ammattiin oli kesäloma 4kk jonka olin tietenkin töissä.
Myös joulut ja muutama pääsiäinen.
Ensimmäisen "oikean" kesälomani, 2vkoa, pidin 27-vuotisena.
Sitä ennen pisin "lomani oli 4pv jonka pidin palattuani Ruotsista kotimaahan opiskelemaan.
Opiskeluaikana olin viikoittain pari iltaa portsarina.
Opintolainaa otin koko aikana 1500mk, 1,5%:n korolla.
Siirtokarjalaisten säätiöltä. Senkin nyysivät omat vanhempani asuntolainansa lyhennykseen.
Saatesanoilla "edestäsi löydät"!
Anteeksi vaan mutta minua vituttaa lässätys tästä aihepiiristä.
Parhaita asiantuntijoita ovat henkilöt jotka eivät ole koskaan olleet tosipaikan edessä!
Sivusta.
Nykyään ei ole olemassa "hanttihommia", aika vähän töitä, mihin ei vaadita ammattitaitoa. Jotain mansikanpoimintaa, mäkkärin ranskanpotunpaistajan paikkaa löytyy. Mutta muuten äärettömän vaikea ammattitaidottoman saada duuneja.
Katos, ajat muuttuneet sun nuoruudesta. Olin mäkin aikanaan osulassa kantelemassa apulantasäkkejä ja ajelin naapureitten raktoreita ojaan heinäpellolla. Haloo, nykyään rukin ajoon pitää olla tutkinto ja nykyraktorit ja maatalous muuttuneet niin paljon monimutkaisimmiksi, että noihin töihin en kykenisikään tänä päivänä ilman jotain opetusta.
Mun käsittääkseni nykynuoret välttelee lainanottoa. Tekevät duunia mäkkärillä tms ja pappa betalar loput. Lisäksi odotettavissa suuret perinnöt, kun suuretloispummi-ikäluokat kuolevat.
Ajat siis aivan erilaiset kun sun nuoruudessa. Sä ite olet ilmeisimmin paras "asiantuntija" aiheesta :DDDD
=DW=
Tuon viimeisen lauseesi suhteen olen täysin samaa mieltä kanssasi!
Ehdin hankkimaan melko laajan kokemuksen useilta toimialoilta sekä tekijänä, että teetättäjänä.
Aktiiviurani loppuun saakka olin useammassakin yrityksessä työnantajan edustajan ominaisuudessa tuotantovastuussa ja palkkaamassa väkeä, myös nuoria sekä vakituiseen työsuhteeseen, että kesätöihin.
Pk-yrityksissä on nykyäänkin runsaasti töitä jotka eivät vaadi mitään diplomia.
Vain työhaluja ja kellon jonkin asteinen tuntemus on eduksi.
On turha liioitella muodollisen koulutuksen tärkeyttä!
Halu oppia ja tehdä on tärkeämpää.
Amiksesta tuli viime vuosina käsittämättömän avutonta ja halutonta väkeä.
Todistus oli mutta ei kumpaakaan edellämainituista ominaisuuksista.
Toimin itsen itsenäisenä puikkohitsarina 15-vuotisena. Luokkia ei tarvinnut ajaa mutta pomo teki "vasaratesti". Pystysauma mustaan levyyn ja tukien päällä pajavasaralla saumapuolelle.
Katos, kun mulla on kokemusta aivan vanhuuteen saakka ko. asioista!
Maailma on muuttunut, osin huonompaan suuntaan.
Jos osan nuorison työnvieroksunta on merkki yhteiskunnan masennuksesta.
Osa näistä on lapsenlapsiamme, siis meidän lastemme kasvattamia. Pitäisikö syyttää itseään tästä? Opiskelijat ovat kuitenkin töissä ja opiskelevat samalla täysipäiväisesti. Ovatko nuoret työhaluttomia vai haluavatko vain pari päivää lomaa ennenkuin aloittavat taas uuden opiskelu-työvuoden. Käyvätkö he poimimassa mansikoita omalla työlomallaan kaupan kassalta?
"Opiskelijat ovat kuitenkin töissä ja opiskelevat samalla täysipäiväisesti."
Ja taatusti eivät opiskele täysipäiväisesti! Miten tuollaista ilkeät edes esittää? Jos opiskelisivat, niin ei taatusi ehtisi missään työssä käymään, ei osa-aikaisessakaan. Sitä kun vuorokaudessa on vain se 24 tuntia aikaa ja ne kotitehtävätkin pitää tehdä. Ja nukkuminenkin vie oman aikansa.
Täysipäiväistä opiskelua ei ole se, että notkutaan jonkun koulun / opiston kirjoilla ja käydään tunneilla / luennoilla silloin kun sattuu huvittamaan. Melko monesta paikasta saa tuolla tavalla vain potkut. Ja näin sen pitäisi olla kaikkialla vaan en tiedä, onko. Jotkut huhut antavat ymmärtää, että yliopistolla riittää kun notkuu paikalla vain joskus eikä valmistua tarvitse koskaan. Tämä jos mikä on yhteiskunnan varojen tuhlausta. Luikurit ulos ja ahkerille mahdollisuus valmistua johonkin ammattiin, näin sen pitäisi olla.
""Opiskelijat ovat kuitenkin töissä ja opiskelevat samalla täysipäiväisesti."
Ja taatusti eivät opiskele täysipäiväisesti! Miten tuollaista ilkeät edes esittää?"
Satun tietämään, että näin on joidenkin kohdalla.
Edellisen lamakauden aikana lanseerattiin sanaa työnvieroksunta ahkerasti, koska haluttiin ilmaistyövoimaa muka harjoittelemaan jne. Miettikää olisitteko aikoinaan halunneet olla ilmaistyöntekijöitä. Nykyisin tästä samasta asiasta puhutaan nuorisotakuuna. Kaikkein vähätuloisimmat ovat joutuneet outoon asemaan. Jos lapset menevät töihin tukia saavassa perheessä tulot lasketaan perheen tuloihin. Jos lapset menevät vaikka lukioon ja perheellä ei ole varaa maksaa kirjoja niin kuinka kaikkein köyhimmät voivat edes ajatella lukiota. Nykypoliitikot eivät ajattele pätkääkään nuorison etua.
Opiskelu ja työ.
Esimerkiksi poikamme valmistui tekniseltä fysiikalta 5:ssä vuodessa ottamatta yhtään lainaa.
Opiskelun ohessa oli töissä vartiointiliikkeessä, varastossa, siivousfirmassa ja viimeeksi satamajätkänä.
Samalla maksoi hiljalleen kerrostaloasuntoa ja elätti opintorahalla sinnittelevää avovaimoaan.
Me emme sponssanneet rahallisesti mutta maksoimme mm. yhden tietsikan ja tv:n,
osallistuimme muutaman ulkomaanmatkan kustannuksiin, viikon autonvuokran yms. pientä.
Nuo eivät ratkaisseet mitään! Olivat vain pienenä rohkaisuna.
Valitettavasti usein unohdetaa tuo esimerkin voima, nuorten työhalukkuutta arvosteltaessa.
Maassamme on nyt olemassa sellaisia perheitä, joissa on jo kolmas sukupolvi, joka ei ole koskaan nähnyt kotoaan kenenkään aamulla lähtevän työhön. Kuittaaminen ja työkkärissä tulokseton käyminen on tutumpaa.
Jos ei ole työhön tai opiskelemaan lähteminen tuttua, ei sinne myöskään lähdetä.
Katu, kalja ja kaikenlainen muu puljaaminen on tuttua itselle ja samanhenkiselle kaveripiirille.
Tässä elämänmuodossa ei opita pitkäjänteistä elämänhallintaa, eikä työkuriin ja työmoraaliin asettumista.
Maassamme on tuhansia nuoria ihmisiä, jotka eivät ole missään kirjoissa eikä kansissa, opintojen tai työelämän järjestämiseksi. Ne nuoret ovat niitä, joita voi hyvällä syyllä sanoa syrjäytyneiksi.
Onko meillä varaa, tai edes moraalista oikeutta jättää näitä nuoria etsimättä esiin ja antaa edes mahdollisuutta oppia uutta elämäntapaa. Joskus porkkanaa ja joskus keppiäkin käyttäen, saattaa nuori olla pelastettu alkoholismilta, huumeilta ja vankilakierteeltä.
Saattaa olla idealismia, mutta yrittää kannattaa.
Mielestäni näitä nuoria on hyvä todellakin etsiä.