Tänäänkin koko päivän olen sinut tuntenut sydämessäni ja korvissani. Et tiedäkään mies, kuinka hyvin aistin sinut. Sinä "riivaat" minua jatkuvasti. Mahdatkohan oikeasti ymmärtää mikä vaikutus sinulla on minuun? Minä ihan lamaannun välillä, kun sinulla on päällä voimakas tunnelataus. Tänäänkin tuli päivällä ihan kyyneleet silmiin, kun olen niin voimaton näiden tuntemusten kanssa. Sinut aistin, mutta fyysisesti en koskettaa saa....ihan kidutusta.
Sydän tunteita täynnä
Ymmärrätköhän sinä
29965
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Näille mitään! Ne tulee ja menee voi vittu anteeeks!
Testailuja jos iskee sinne asti...
Öö oon kyllä tehny testailuja omilla tunteilla ja voimistanut niitä...
Voin sanoa, että huomattu on. Voiskos sen ajankohdan valita siten, että ei häiritsis mun työskentelyä?
Sanos ap kelle tämä aloitus oli tarkoitettu...? Olis ihan kiva tietää.
No sille samettisimmullehan tämä ;D
Toivottavasti nyt itsensä tunnistaa...ja ymmärtää, että oikeasti meidän on kohdattava!
Aivan varmasti tunnistaa! ;)
No aika hiljasta, kerro hieman enemmän ulkonäöstä..
Yks juttu et mitää.. ei puhu transuu
Hyvä juttu ;)
niinpä niin...minua kyllä hän saisi koskettaa jos vaan haluaisi :)
Ei ole tullut mieleen, että nuo tuntemukset ovat kyllä ihan sinun omiasi, eikä mitään hokkus pokkus telepatiaa!
Saahan sitä tietysti kuvitella osaavansa vaikka lentää, mutta alastulo voi olla aika raskas ja tuhoisa.
Väärä oli sinun hälytyksesi tällä kertaa. Tiedän mitä tunnen :D
Ei sen väliä, vaikka et uskoisikaan. Riittää, että Hän tietää sen....
No mitä vattua sä täällä sitten anonyyminä lurittelet, kun kerran teillä on parempikin yhteys?
Oletko edes jutellut koskaan tälle "sielunkumppanille"?
Olen kyllä, liian harvoin tosin.
Taas olet "linjoilla" mies. Sinä valtaat minut.....tosin nyt on hyvä tunne.
Kuka? Minä kaipaan sinua nainen...
Olen tullut siihen tulokseen, että et sinä ymmärrä mitä minulle teet. Sinä vain leikittelet omilla tuntemuksillasi, välittämättä niiden vaikutuksesta minuun. Jos joskus tuletkin siihen tulokseen, että voisitkin myöntää minusta edes hitusen pitäväsi, voi olla, että minua ei ole enää silloin olemassa.......niin voimaton ja loppu olen tähän "vankina" oloon. Olen ihan avuton, ihan hukassa, kun en voi itse näille tuntemuksilleni mitään.
En voi tästä edes kenellekään puhua. Ei kukaan ymmärtäisi. Sinä olisit ainoa, joka edes voisi ymmärtää, mutta et välitä. Tämä palsta on ainoa, mihin itseäni voin purkaa ja täälläkin saan vain kuraa niskaani, kun näitä tänne laitan.
Väärinymmärrykset korjata voidaan.
Ei ole mitään väärinkäsityksiä. Kyllä ne teot, monessa mielessä, kertovat karua totuuttaan. Kyllä välittävä ihminen oikeasti toimii, kun avunpyyntö on huudettu ilmoille.
Mutta ei siinä mitään. Yksin olen tässä elämässä kärsinyt tähänkin asti ja yksin tulen karsimään jatkossakin...kärsimyksen laatu ja kohde vain on muuttunut...
...nyt vain sattuu paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nyt on aidosti tunteet mukana.
Hei tee taikatemppu, rupee kirjottelee mukavia, vähän kuin itseäsi huijaten ja vòilaa. Rupee ruokkii sitä ja ihmettele. Muista ruokkia ylenpalttisella mielikuvituksell. Toi yksi palsta onkin jo saanu liikaa etumatkaa ;)
Olen kyllä kirjoitellutkin mukavia. Kirjoitan aina suoraan sydämestä.
Nyt vain on niin, että nämä tuntemukset mitä sisälläni tunnen ajavat oikeasti minut hulluuteen. Niin paljon minä tunnen, rakastan, ikävöin etten sanoin sitä pysty kertomaan.
En minä itsekään halua olla negatiivinen, rakkauden pitäisi olla iloinen asia. Se tässä nyt vaan on se ongelma, että minä tunnen, että toinenkin jotakin tuntee, mutta mitään ei oikeasti sanota. Miksi näin? Sitä voin vain arvailla. Ei ketään voi pakottaa mihinkään...eli minä vain sitten kärsin..ja odotan, josko kuitenkin....
No heitä toi kärsimyspolitiikka vaihtoaitioon. Tutki sitä tunnetta. Varma että tunteen lähde on kuka luulet?
Olen varma.
Selvä.
Puhut asiaa, mutta huonosti Yodaa. Pitää kääntää Yodaksi:
Vaihtoaitioon kärsimys heitä. Sitä tunnetta tutki. Varma oletko siitä, että tunteen lähde kuka luulet on?
Miksi sitä epäilet? Minulla ei ole syytä epäillä. Onko sinulla parempaa tietoa asiasta?
Puheterapeutille kiitos iso. Puhevika 800-lisääntyy vuotiaana. Nuori padawan varma hyvin itsestään, pimee puoli hänessä vahva, epävarmaa hoidella häntä.
Ymmärrän täysin tuntemuksiasi. Olen itse myös tulossa hulluksi rakkauden takia. Ihastukseni kohde on varattu ja minä en. Koko päivä menee siihen että ajattelen häntä. Nyt hän on lomalla ja vieroitusoireeni ovat mielettömän pahat. Lasken vain päiviä, milloin hän palaa töihin. Jos olet ollut pitkään esim. vuoden rakastunut toiseen, suosittelen, että kerrot hänelle. Ei se siitä varmaankaan voi enää mennä pahemmaksi. Itselläni ei ole vielä ihan niin pitkä aika, joten elättelen toiveita, että keksisin hänestä jonkun virheen, että rakkaus loppuisi. Kasvojen menettämistä tässä kai eniten pelkää, koska olemme samassa työpaikassa.
Rakkaus ei ole iloinen asia, silloin kun toista ei saa. Se on erittäin tuskallinen tunne. En pääse selvyyteen pelaako toinen vai onko oikeasti niin ihastunut, että voisi erota nykyisestä suhteestaan. Jonkinlainen molemminpuoleinen tunne meillä kuitenkin on, mutta se voi olla myös pelkkää ystävyyttäkin hänen puoleltaan.