Olen nuori tuleva äiti, rvk 24.
Minulla on ollut painon kanssa ongelmia niin pitkään kuin muistan, en kuitenkaan ole ollut lihava, vaan jojoillut siinä rajoilla. En pysty hyväksymään itseäni tälläisenä enkä ole ollut sinut itseni kanssa viimeiseen kymmeneen vuoteen.
Alussa odotin innolla milloin vatsa alkaisi pyöristymään ja raskaus näkymään, nyt kun se sitten näkyy minun tekee pahaa katsoa itseäni peilistä. Näen itseni lihavempana kuin koskaan, tunnen itseni suuremmaksi ja rumemmaksi kuin koskaan. Minusta on tullut epävarma enkä halua liikkua ihmisten ilmoilla. Peittelen itseäni jopa miesystävältäni jonka mielestä olen päivä päivältä vain kauniimpi sillä hänestä raskaus on kaunista.
Ennen raskautta lenkkeilin useamman kerran viikossa, kesäisin juoksin pururadalla ja nautin itseni rääkkäämisestä, olo oli energinen ja söin terveellisemmin. Nyt en helteiden takia pysty lenkkeilemään kuin pari kertaa viikossa jos sitäkään, enkä saa lenkkeilystä samanlaista hyvää oloa kuin ennen. Kävelytempo on hitaampi, hölkkäämään ei pysty ja jokapaikkaa kolottaa vähän väliä. Helteiden takia istun päivät yksin kotona ja tämä masentaa minua päivittäin, itkettää ja ahdistaa.
Sitte vielä syöminen...Mielihalut kohdistuvat pääasiassa sokeriseen ja rasvaiseen ja tällähetkellä terveellisesti syöminen on erittäin hankalaa, tämänkin vuoksi tunnen itseni vain lihavemmaksi. Raskausaikana olen lihonut 4kg.
Onko muita joilla on ollut samantyyppisiä tuntemuksia odotusaikana?
Minulla on ollut painon kanssa ongelmia niin pitkään kuin muistan, en kuitenkaan ole ollut lihava, vaan jojoillut siinä rajoilla. En pysty hyväksymään itseäni tälläisenä enkä ole ollut sinut itseni kanssa viimeiseen kymmeneen vuoteen.
Alussa odotin innolla milloin vatsa alkaisi pyöristymään ja raskaus näkymään, nyt kun se sitten näkyy minun tekee pahaa katsoa itseäni peilistä. Näen itseni lihavempana kuin koskaan, tunnen itseni suuremmaksi ja rumemmaksi kuin koskaan. Minusta on tullut epävarma enkä halua liikkua ihmisten ilmoilla. Peittelen itseäni jopa miesystävältäni jonka mielestä olen päivä päivältä vain kauniimpi sillä hänestä raskaus on kaunista.
Ennen raskautta lenkkeilin useamman kerran viikossa, kesäisin juoksin pururadalla ja nautin itseni rääkkäämisestä, olo oli energinen ja söin terveellisemmin. Nyt en helteiden takia pysty lenkkeilemään kuin pari kertaa viikossa jos sitäkään, enkä saa lenkkeilystä samanlaista hyvää oloa kuin ennen. Kävelytempo on hitaampi, hölkkäämään ei pysty ja jokapaikkaa kolottaa vähän väliä. Helteiden takia istun päivät yksin kotona ja tämä masentaa minua päivittäin, itkettää ja ahdistaa.
Sitte vielä syöminen...Mielihalut kohdistuvat pääasiassa sokeriseen ja rasvaiseen ja tällähetkellä terveellisesti syöminen on erittäin hankalaa, tämänkin vuoksi tunnen itseni vain lihavemmaksi. Raskausaikana olen lihonut 4kg.
Onko muita joilla on ollut samantyyppisiä tuntemuksia odotusaikana?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse olen ollut koko aikuisiän tosi hoikka. Nyt raskausviikkoja takana myös 24, kiloja tullut lisää 5. Olen muuttunut tuollaiseksi paksuksi pökkelöksi, omat vaatteet ei enää kunnolla istu ja sovi. Liikkuminen ei ole enää yhtä ketterää ja helppoa kuin ennen. Olo on ristiriitainen, en tunnista itseäni ja kroppaani peilistä, en ole oikein vielä sinut Mahan kanssa. Mutta toisaalta on ihmeellinen asia, että vartalo toimii kasvualustana pikkuiselle pojalle. Tunnen itseni kuitenkin enemmän merilehmäksi kuin kukoistavaksi äidiksi.
En ole kuitenkaan ajatellut antaa ahdistukselle valtaa. Jätän peilaamatta itseäni kokovartalopeilistä ja olen vain tyytyväinen, että paino nousee normaalisti ja mielihaluja herkkujen suhteen ei ole.
Jaksan vielä liikkua ja suoritua normiaskareista ja töistä suht hyvin. Kiloja tulee vielä lisää ja maha kasvaa, mutta mitäs siitä, kuuluu asiaan. Raskaus on vain yksi vaihe elämässä. Tästä noustaan vielä ;)