Äidit joutuvat koville, rahallisesti ja hoitovastuun kanssa, ja useat ovat vielä työssä. Miten kummassa he jaksavat, no on pakko jaksaa.
Miehet eivät ole lasten kanssa kuin vapaa- ajalla tai lomilla muutaman tunnin kerrallaan, erlarit on rahallisesti huomaamaton summa heille, ja työn jälkeen pääsee taas vapaalle tai nukkumaan.
Onko tässä mitään järkee, että toinen raataa niska limassa, ja toinen senkun vaan on?
Missä on paljon puhuttu yhteishuoltajuus 50/50 ??? Onhan se paperilla, mutta eihän sitä oikeesti ole käytännössä.
Miehet eivät ole lasten kanssa kuin vapaa- ajalla tai lomilla muutaman tunnin kerrallaan, erlarit on rahallisesti huomaamaton summa heille, ja työn jälkeen pääsee taas vapaalle tai nukkumaan.
Onko tässä mitään järkee, että toinen raataa niska limassa, ja toinen senkun vaan on?
Missä on paljon puhuttu yhteishuoltajuus 50/50 ??? Onhan se paperilla, mutta eihän sitä oikeesti ole käytännössä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Siksipä minulla onkin täysi yksinhuoltajuus.
siksi joittenki loma kestää koko loppuelämän :DFSAf
Sitä se uusi suhde tekee, estää miestä hoitamasta omaa osuuttaan. Tapaamiset jää ja rahat pitää kuluttaa uuden naisen kaljotteluun.
En ymmärrä millä konstilla ne manipuloi miehen moiseen,omien lasten huoltamiseen ja kustannuksien maksuun ja siihen tapaamiseen!! Miten miehet antaa kaiken tapahtua?? Lahjomalla ja kiristämällä.
Totta, kolmas rikkoo.
""Mietin miesten osuutta erossa. Äidit joutuvat koville, rahallisesti ja hoitovastuun kanssa, ja useat ovat vielä työssä. Miten kummassa he jaksavat, no on pakko jaksaa.""
Niin, mitenköhän se mieheni lasten äiti jaksaa...
Miehen lapset asuvat meillä, ja käyvät joka toinen viikonloppu äitinsä luona, jos tällä on "aikaa" ottaa. Läheskään aina ei ole, ja silloin tapaamisten väli saattaa olla kuukaudenkin.
""Miehet eivät ole lasten kanssa kuin vapaa- ajalla tai lomilla muutaman tunnin kerrallaan, erlarit on rahallisesti huomaamaton summa heille, ja työn jälkeen pääsee taas vapaalle tai nukkumaan.""
Kuten edellä mainittu, lapset asuvat meillä. Meillä on myös yhteisiä lapsia, koko katras yhteensä viisipäinen. Ei todellakaan isukki ehdi työpäivän jälkeen nukkumaan.
""Onko tässä mitään järkee, että toinen raataa niska limassa, ja toinen senkun vaan on?""
Sanoppa muuta.
""Missä on paljon puhuttu yhteishuoltajuus 50/50 ??? Onhan se paperilla, mutta eihän sitä oikeesti ole käytännössä. ""
Totta tämäkin. Miehelläni on exänsä kanssa yhteishuoltajuus, mutta todellisuudessa mieheni hoitaa 80-90%, exä loput. Exä maksaa etä-äitinä elatusmaksua lapsista (vain koska laki sanoo näin, ei olisi millään halunnut maksaa senttiäkään, vaikka on töissä), ja summa on pienempi kuin mitä kela maksaisi.
Eli voi voi äiti-parkaa. On niin raskasta ja rankkaa. Ja kylläpä ne isät ovat varsinaisia luusereita. Vai miten se oli?
Suurimmassa osassa tilanteista nainen joutuu tuohon asemaan, jossa miehesi on nyt.
Uudet suhteet kääntää kaikki tilanteet niinpäin, että itse ovat uhreja ja mies alistettu lasten tahtoon.
Heille on tärkeää saada lasten äiti syylliseksi ja huonoksi ihmiseksi. Hänen syytään ero, lasten huonot olot, miehen olotila... kaikki on exän syytä, hän on niin huono ihminen, ja uusikko kaiken pelastaa.
On kumma juttu, että kaikki käännetään äitiä vastaan ja uusikko yrittää epätoivoisesti kerätä säälit ja kehut.
Suurin osa liitoista kaatuu kolmanne tullessa väliin. Mikään ei erota niin paljon kuin väliin tulo.
Jos ero olisi harkittu yhdessä, ei siitä jäisi kummallekkaan suuria suruja ja asioita eikä epätietoisuutta siitä etteikö välit voisi veilä kokeilla korjata.
Kun kolmas tulee väliin, se on miehelle helppo lähtä, kun tietää että parempaa hoitajaa lapsille ei ole kuin lastensa äiti. Miehet rakastaa vapautta ja lapsettomuutta. On suuri kiusaus lähtä tyrkyn mukaan.
Erot kaatuu kolmanteen suurilta osin.
MOnissa eroperheissä on vielä käynyt niin, että se äiti on hoitanut lapsia kotona ja isä on mennyt iltamenoja jolloin löytänyt syrjähypyn josta se ero sitten lähtee käyntiin.
Siis periaatteessa isä tekee erolle ensimmäisen siirron.
Sitten kun totuus syrjähypystä tms. tulee ilmi, haluaa äiti erota ja ero tulee.
Siinä kohtaa kelkka kääntyy niin, että se isä alkaa syyttämään äitiä huonoksi siinä ja tässä eikä halua erota tai antaa lasten asua äidin kanssa tms.
Tämä vaan on valitettavan usein totta. Joskus jopa roolit toisinpäin mutta suurin osa juuri näin.
Yhdessä eläessä sille isälle kyllä kelpaa asetelma että hän maksaa talouden kustannukset ja äiti hoitaa lapsia kotona kun mies käy työssä.
Eli käytännössä hän maksaa elatusta jo silloin.
Mutta ei eron jälkeen, silloin kaikin keinoin halutaan minimielarit tai jopa niistä eroon kokonaan. Eron jälkeen vastuu siis unohtuu.
Missä tilastoja tästä yleistämisestäsi??? Miksi hyvin toimivassa suhteessa isän pitää mennä iltamenoja, kun äiti hoitaa lapsia eikö se jo kerro, että suhteessa ei ole kaikki hyvin?
Luulen, että suurin syy eroihin on se, että naiset pitävät miehiä itsestäänselvyyksinä, ei jakseta kehua, ei kiittää, oletetaan miesten töiden jälkeen tekevän kotityöt vielä päälle vaikka äiti olisi ollut lasten kanssa kotona, onhan äidillä tarpeeksi rankkaa jo muutenki, pihdataan seksiä, koska mies ei ole hoitanut kotia. Joku päivä jossain palaverissa tai kahvilla vastaan käveleekin nainen, kun sanoo kiitos jaksaa kuunnella, kehuu, niin mitäpä naiset luulette kuinka paljon mies tahtoo enään tulla kotiin kuuntelemaan mäkätystä vartin myöhästymisestä, väärästä karkkipussimerkistä yms. Siitä ne iltajuoksut alkaa ;)
Se kertoo siitä, että mies on vastuuton pelle, joka ei tainnut ymmärtää perhe-elämästä mitään. Sitten jollekin kelpaa nämä jätteet, jotka joku on jo huomannut huonoiksi. Samalla se mäkättävä akka saa kerrankin olla rauhassa aikuista leikkivältä teinipelleltä, ja nauttia elämästään lasten kanssa, kun ex-ukkeli epäonnistuu kerta toisensa jälkeen.
Juu rauhassa varmasti tämä jätetty kotiäiti saakin olla, ei miehet varmasti tule lähellekkään, katkeruus näkyy ja paistaa kauas. Miehen onni, kun joku tulee muistuttamaan millaista se elämä olikaan, sitten alkaa kotiäipän katkera vinkuna kun tajuaa, että ei olekkaan isukki tekemässä kotitöitä eikä tuomassa karkkia, eikä näy palkkapäivänä samanlaisia rahoja, kun ennen vähintään puolet kuului kotiäipälle niin tärkeää työtä hän kotona teki.
Onkohan sinulla liian hyvä kuva ydinperheestä ja miehistä yleensäkin. Ihan niinkuin yksinhuoltajat juoksisivat jonkun reppanan perässä. Kyllä se kuule kelpaa vain laatu, jos toiste siihen lasten leikkiin nimeltä parisuhde haluaa. Ainakin älykkäämpi kuin entinen mies kannattaa ottaa. Saa lapsetkin paremman esimerkin elämään kuin aiemmin. Ukkeli voi toki tyytyä oman tasoiseen seuraan, eihän se ole oikein jos tyhmähköt naiset jäävät ilman kumppania.
Kyllä minä mielummin olen köyhä kuin petturin alistama kynnysmatto. Tietäähän nämä pettäjäpuolisot, narsistinen persoonallisuushäiriöhän siellä takana on. Kun oma vaimo ei jaksa ihailla, ja kehua koko ajan niin mennään etsimään hyväuskoista hölmöä, joka uskoo niitä höpinöitä. Sitten sekin on ohi kun uusikaan ei jaksa olla pelkkä palvoja.
Omalla ex-ukkelilla on menossa toinen avioliitto kolme avoliittoa takana, joten oltiinkohan me akat niitä joiden pitäisi katsoa peiliin. Minä olin puolisoista ensimmäinen ja erosta kuusi vuotta. Sillä aikaa kun minä olen keskittynyt lapsiin ja heidän elättämiseen, ex on pilannut mooonta suhdetta.
Eli myönnät myös itse ettei kukaan reppana ole sinua kuuteen vuoteen huolinut, sitten selitellään, että etsitään itseään viisaampaa miestä. Kyllä nykyään tuntuu yksinhuoltaja reppanoille kelpaavan ensimmäinen vastaantuleva mies minkä voi huijata isäksi, että voi taas kotona maata muutaman vuoden.
Narsistiksi leimataan nykyään kaikki ketkä kehtaavat pettää tai jättää lastensa äidin, tekisi sinullekkin hyvää tarkistaa mitä se oikeasti tarkoittaa, narsistin kohdattuasi pettäminen olisi varmasti murheista vähäisin.
No katsos, kun jonkun pitää hoitaa ne lapsetkin, sehän on selvä asia. Ei se entinen mies jouda niitä omia viikonloppujaan pitämään, kun uusin uusikko ei kuulema jaksa kerralla kaikkia lapsia, joita mies on ehtinyt hankkia. Eikä minua mitkään reppanat kiinnosta, niinkuin sanoin mieluummin olen yksinäni ja vietän aikaani lasten ja ystävieni seurassa. Toisin kuin sinä väität, olen nähnyt enemmän miehiä jotka eivät osaa pitää kolmatta jalkaansa kurissa, kuin naisia jotka aukovat jalkojaan kaikille.
Kyllä se kuule narsismi ajaa sarjapettäjiä. Kertaalleen pettvä on ehkä vain tyhmä ja lapsellinen, mutta mies, joka pettää toistuvasti joka ikistä kumppania ei etsi edes suhdetta vaan palvontaa. Sellaisen kanssa menee aluksi hyvin, mutta sitten kun kuvioon tulee "häiriötekijöitä", kuten lapsia, jotka vievät aikaa ja huomiota päähenkilöltä eli häneltä. Narsisteilla on huono itsetunto, joten yksin he eivät voi olla.
Televisiossa leimataan narsistit sarjamurhaajiksi ym. väkivaltaisiksi hulluiksi. Tosiasiassa narsistit ovat tavallisia ihmisiä keskellämme. Haeppa vaikka googlesta hakusanalla persoonallisuushäiriöt, niin saat oikeaa tietoa asiasta.
Sarjahurmaaminen ja työpaikkakiusaaminen ovat yleisiä juttuja sellaisten keskuudessa.
Sarjamurhaajat ja väkivaltaiset kiusaajat ovat psykopaatteja ei narsisteja.
Sarjahurmaaminen ei murhaaminen. :)
Sarjamurhaajat ovat tosiaan yleensä psykopaatteja, sosiopaatteja, tai harhaisia joilla on "missio". Motiivit saattavat liittyä esim. valtaan, seksiin tai kostamiseen.