Turhat alat

Teologia on tärkein kaikista. Meitä ei olisi, eikä koko maailmankaikkeutta, ilman Herraa Jumalaa. Siunausta sinullekin :)

Turhimmat keskustelunaiheet: lue aloitusviesti.

FILOSOFIA

Tämä voisi olla periaatteessa ihan mielenkiintoinen keskustelunaihe, mutta yhden ehdon pitäisi täyttyä: ihmisten pitäisi perustella vastauksensa. Tällaisenaan tämä menee pelkäksi trollaamiseksi, so. ihmisten tarkoitukselliseksi ärsyttämiseksi vain oman typerän huumorintajunsa tyydyttämiseksi.

Minua kiinnostaisi tietää - mikäli aloittaja on edes tipan vertaa tosissaan tämän aiheen kanssa - miksi aloitusviestin listaan on päätynyt kaikki ihmisen toimintaa tutkivat alat. Ymmärrän teologian paikan ykkösijalla varsin hyvin, sillä se ole muuta kuin omien harhanäkemystensä rationalisoimista toinen toistaan kummallisemmilla, heuristisilla höpinöillä, joilla ei ole minkäänlaista pohjaa todellisuudessa; yhtä hyvin voisimme väitellä keijujen todellisesta luonteesta tai Sauronin kruunun värista. Sitten taas yhteiskuntatieteiden, esim. taloustieteen, mollaamista en ymmärrä; miten voi olla turhaa tehdä tutkimusta yhdestä ihmiselämän keskeisimmistä asioista, taloudesta? Psykologian kohdalla haluaisin myös kuulla jonkinlaisia perusteluja.

Mutta tosiaan, epäilen tämän aiheen olevan pelkkää trollaamista, joten en ihmettele, jos asiallista vastusta ei kuulu. No, hyvää päivänjatkoa sitten vain!

Taloustieteet on yhteiskuntatieteitä ja kaikki nykyisin on riippuvaista talouden hallinnasta. Aloittaja ei tiedä mistä puhuu. Eli ekonomit turhia, juuh okei.

1. Tanssiala
2. Kuvataiteen ala
3. Musiikin ala
4. Teatteriala
5. Humanistinen ala (jonka sisältä kyllä löytyy myös joitakin hyödyllisiä suuntautumisvaihtoehtoja)

Varsinkin ensimmäisen tapauksessa en ymmärrä miks tuota turhuutta pitää opiskella yliopistotasolla.

1. kulttuuri (tanssi, laulu, näytteleminen, taide, musiikki... jne)
2. teologinen
3. humanistinen
4. sosiaaliala (toki tarpeellinen mutta SÄÄLITTÄVÄ)
5. eläinlääketieteellinen

Mikä on ihmiskuntaa johdattanut kautta aikain eteenpäin, oikein teologia ja filosofia.
Siitä ne alkujaan on suuret keksinnötkin saanut alkunsa.

Kaikkia tarvitaan ja omasta mielestä lopulta aika turhaa listata.
Mitä tekee kauppatieteen opinnoilla. Ei mitään. Ihminen on luotu tekemään vaihtokauppaa kautta aikojen. Ei siihen opintoja tarvita.

Kiinnostais tietää miksi kasvatustieteet on turha? Opettajia tarvitaan, etenkin n. 5-7 vuoden päästä pula on kova, koska opettajia eläköityy paljon noihin aikoihin. Entäs sitten psykologia? Psykologeista on jo nyt kauhea pula ja Suomi on tunnetusti masentunut maa, joten töitä riittää ja se työ on kansanterveyden kannalta tärkeää.
Niin ja ne eläimetkin tarvii lääketieteellistä apua ja hoitoa, jota ei ilman eläinlääkäreitä ole. Vähän kannattaa miettiä ennen kuin alkaa päättömästi listailemaan.

Teologian ymmärrän tietyllä tavalla, koska itselleni usko ei ole tärkeää, mutta monille on ja esim. pappien työ on hyvin tärkeää uskonnollisten ihmisten keskuudessa. Kaikilla ammateilla on mun mielestä oma tarpeensa ja kohderyhmänsä. Vaikea sanoa yliopistotutkintoa, joka olisi oikeasti turha. Kielitieteilijöitä tarvitaan, myös monia tutkijoita tarvitaan. Tarvetta en tosin tiedä. Ehkä joku kirjallisuuden tutkimus on vähän semmonen "turha" ala mun mielestä, ei ainakaan ole huutava pula tuon alan työntekijöistä, enkä omalla mittapuullani katsoa työtä hirveän tärkeäksi yhteiskunnan ja ihmisten kannalta.

Mitähän tämänkin palstan kirjoittelijat ajattelevat vanhoina ja sairaina sosiaalialan tarpeellisuudesta...

Filosofia. Opiskelijat ovat ainakin tietämättömiä, tiedettä ymmärtämättömiä juntteja, ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Ilmeisesti ihmiset ottavat kulttuurin ja taiteen ympärillään niin itsestäänselvyytenä, että niitä voi vähätellä. Veikkaisin, että ilman niitä sairastuisimme massahulluuteen. Kyllä niiden korkeampaa tasoa kannattaa vaalia.

1. Ympäristötieteet
2. Teologia
3. Biologia
4. Kehitysmaatutkimus

Noille aloille hakeudutaan enimmäkseen korostamaan omia arvoja ja uskomuksia ja sitten pakkosyötetään niitä muille.

_Amisten_ säälittävimmät koulutuslinjat: 1.) pitkäaikaistyöttömien kouluttaminen lähihoitajiksi taustoihin katsomatta, 2.) jotkut kauneudenhoitoalat meikkisiveltimien putkuttajat ja selvännäkijät ja huuhaahörhöt, missä ne yksityisyrittäjät haluaisi vielä yhteiskunnan varoja ruikkimaan eli osingoille julkisesta sektorista hyvinvointivaroista bisnesmielessä syystä, kun yksityissektori ei vedä, 3.) seksuaaliterapia-huuhaa-ammattikorkeakoulupervoalat, 4.) markkinointiin litttyvät ammattikorkeakoulututkinnot (samat opettajat niillä siellä kuin kuin amiksissakin) ja hyvä amis saa saman työn kuin ammattikorkeakoulun käynyt ja 5.) ehkä vaikkapa ..no jokainen voi lukea tittelilitaniaa ammattikorkeakoulujen opinto-oppaista, että mitä "nomia" ja mitä tutkintoa tarjolle niistä kulloinkin innokkaille opiskelijoille löytyy, että ei riitä että kun joku akateeminen tutkinto kuten sosionomi ( h*vetin vahva akateeminen tutkinto!) raiskataan nimikkeenä, vaan nykyisin "sosionomi" on amistutkinto. "Nomi"- sitä , "nomi"-tätä...

Jalkasilsahoitajanomi, keitonkoulunruokalassakeittäjänomi,siivoojanomi,
lehdenjakajanomi: tähänkö tässä maassa pyritään?

Kauppatieteet (pl. kansantaloustiede)
Teknilliset tietteet

Näitä ei tarvitsisi yliopistotasolla olla. Ovat lähinnä amiskamaa, koska ovat liiaksi talous- ja yrityselämälle ja teollisuudelle alisteisia.

Kasvatustieteet eivät kyllä ole turhia. Olin lukion jälkeisena välivuotenani alakoulussa koulunkäynnin avustajan hommissa ja voin kertoa, että pari kakaraa kyllä vaikutti siltä, ettei kotona ole kunnolla käytöstapojen opettamista saatikaan muita kasvatukseen liittyviä asioita oikein hallittu. Pedagogiikka on melko tärkeää tulevaisuuden kansalaisia ajatellen. Oikeasti, jotkut vanhemmat eivät vain hoida sitä lastensa kasvattamista kotona, vaan jättävät sen peruskoulujärjestelmän hartioille. Okei okei, jotkut aineopettajan hommat voivat olla vähän yliarvostettuja, mutta kyllä luokan opettajan täytyy olla yliopistosta, juuri sen pedagogiikan takia. Jos kouluissa ei olisi korkeasti koulutettuja opettajia, minkälaisia oppilaita he jättäisivät opetuksellaan jälkeensä? Enkä siis itse opiskele kasvatustieteitä, kun en lapsista enää tuon kouluavustajan homman jälkeen ole pitänyt, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä, voin sanoa, että tiedän, mistä puhun.

Käytät mielestäni virheellisesti sanaa "koulutusala", kun kyseinen lista ei varsinaisesti sisällä koulutusaloja, vaan tieteen aloja. Jos puhutaan tieteen aloista, niin mikään tarpeeksi eksakti tieteenala ei ole turha, koska yhteiskuntamme tai elämämme ei ole niin yksinkertainen, että sen voisi redusoida esim. vain koviin tieteisiin (jotka ovat täysin hukassa noiden listattujen tieteenalojen asioiden suhteen).

Kuvittele maailma, jossa olisi vain kovaa tiedettä ja huomaat, että nykyinen
maailmamme ei ole täysin sellainen, vaan on ihmisiä, paljonkin, joita kiinnostavat eri asiat tai joilla on erilaisia tarpeita. Siksi nämä "koulutusalat" tai pikemminkin tieteenalat ovat syntyneetkin

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kauppatieteet ja insinööritieteet ovat hieman vaarallisia. Eivät sen takia, että ne olisivat jotenkin "turhia", vaan sen takia, että niiden koulutuksellinen fokus on kapea ja putkimainen. Toisessa tähdätään rahantekoon, markkinointiin ja bisnekseen ja toisessa tekniikan ja tuotteiden tuottamiseen (muttei välttämättä järkevän sellaisen), noin karkeasti yleistäen. Noihin verrattuna esim. taloustiede ja luonnontieteet ovat mielestäni hieman "jalompia" ja vähemmän "maallisin intressein" motivoituja, vaikka samoista tieteellisistä konsepteista on kyse.

Menetän kyllä uskoni suunnilleen kaikkeen, kun välillä lukee näitä keskustelunaloituksia. Kaikilla tieteenaloilla on omat syynsä ja tarkoitusperänsä, miksi ne ovat olemassa. Jopa kulttuurilla ja kulttuurialoilla on omat merkityksensä ihmisyyden rakentajana ja kulttuurisen osaamisen ylläpitäjinä.Sinänsä sopii miettiä, onko esim. joitakin taidealoja järkeä opettaa korkeakouluissa - luovuutta kun ei voi opettaa ja sopii miettiä, mihin asti taiteilijoita pitää kouluttaa verovaroin. Mielestäni ei voi sanoa koulutusalaa/tieteenalaa säälittäväksi, jos alalla on huono palkkaus. Äidit ne sitten vasta säälittäviä ja tyhmiä ovatkin, jos palkka-asteikolla mietitään, onko jokin asia turha ja ne ne vasta joutuvatkin vielä paskavaippoihinkin kajoamaan. Itse arvostan aika korkealle niitä, jotka viitsivät jotain tehdä minun puolesta, jos itse olen sairaana. Sosiaalialojen sanominen -turhaksi- saattaa muuttua siinä vaiheessa, kun tarvitsee jostain syystä apua elämäntilanteiden heitellessä tai vanhuuden iskiessä. Sitähän täällä yksi neropatti provosi.

Itse jos miettisin alan turhuutta, lähtisin siitä suunnasta, että jos talous vaikka romahtaisi tai tulisi joku kriisitila, minkä alan osaajia ilman emme voisi elää, jos asiat pitäisi priorisoida.

Kasvatustieteiden näkeminen turhana.. Hmm.. Yhteiskunnan suurin tulevaisuuden voimavara on lapset. Ne oikiksien, kauppakorkeakoulujen, lääkiksien ja tekniikan alojen henkilöjen (joita ilmeisesti kirjoittaja arvostaa) perustaidot on opetettu ala-asteella ja opettajana on ollut kasvatustieteitä lukenut henkilö. Tokihan kaikki voisivat alkaa omilla pedagogisilla taidoillaan opettamaan omat lapsensa. Voisi olla, että hieman saattaisi yhteiskunnan ihmisten opilliset taitotasot murentua hiljalleen ja voisipa olla, että joillakin saattaisi olla vaikea kehittää oma opetussuunitelma, koska nekin on kehittäneet kasvatustieteiden ihmiset. Siinä sitten vaan omaa opsia kehittelemään ja omia opetustekniikoita, omasta päästä tietenkin.

Aloittaja on säälittävä juntti kuten niin moni muukin tässä ketjussa kommentoineista. Tai oli ainakin vuonna 2013.

Aika mitäänsanomaton keskustelun aloitus, omasta kuplasta on helppo dissata muita.

Mutta tässä oma lista:

1. Markkinointi, hyödynnetään ikivanhoja psykologian teorioita ja hyöty yhteiskunnalle hipoo nollaa. Myyntiä oppii alemmilla koulutusasteilla. Olen opiskellut tätä riittävästi tidetakseni, että kyseessä on kyllä kiva, soveltava aihe.

2. Johtamisen tutkimus, sama ikivanha pyörä pyörii yhä vaan. Psykologia tutkii ihmistä kokonaisvaltaisemmin.

3. Sosiaalityö, jos ajatellaan työtehtäviä, koulutusta ja valmistuneiden palkkatasoa. Vois olla AMK:sa. Muutoin ajattelen että tutkimusta kyllä tarvitaan ja koulutuksella päästävä parempiin hommiin.

4. Kirjasto-opinnot. Tämä on vuosienkin jälkeen edelleen mysteeri, miksi?

5. Jotkut sellaiset antropologiset tutkimukset, joista ei ole suoraa yhteiskunnallista hyötyä Suomen kulttuuriympäristössä. Esim Australian alkuasukasheimojen tutkiminen (en tiedä mitä antropologia Suomessa tutkii). Kulttuurin sisällä ainakin tarpeellinen.

Olipas vaikea tehtävä. Ajattelen että kaikelle tieteelle on sijansa. On helpompi perustella miksi eri alat ovat hyviä kuin miksi ne ovat huonoja. Suurin osa kaikesta tehdystä tutkimuksesta kuitenkin on huonoa tai se tuottaa itsestäänselvyyksiä. Toisaalta taas joku turha juttu tänään voi olla arvokkain asia huomenna.

Kaikki metatieteet, joissa yritetään selostaa, mitä ja miten jollakin sivuavalla alalla tehdään. Tällaisia ovat mm. terveystiede, tietojenkäsittelytiede ja suurimpana tietenkin kasvatustiede.