Mikä on luonteesi ikävin piirre

ikävin piirre = rehellisyys

paras piirre = rehellisyys

mieti mitä se tarkottaa,

Kotioloissa, huom. olen liian kuohari ja räiskäle.
Kuohahdan ja räiskähdän, mutta laannun vielä nopeampaan.

Itseäni miellyttää eniten tiedonhaluni, ei siis mikään juoru-uteliaisuus.

Tuota pitäisi kysyä muilta, en minä tiedä mikä muiden mielestä on luonteeni ikävin piirre.

Huumorintajuni ainakin toimii, vaikka se ei aina muiden huumorintajun kanssa olekaan yhteneväinen. Itselläni ainakin on usein hauskaa.

Hyvä ja hävytön ,kallen sanoin samalla merkityksellä.

Kiihdyn nollasta sataan joskus,lepyn melkein heti kun käännän selkäni ja voin olla kuin ei mitään olis ollutkaan.Tälle miinus.

Rehellisyys pätee minussa,en voisi olla muuta.En edes osaa valehdella,jäisin heti kiinni ja naamasta näkis myös.

Jos tarpeeksi härnätään, saa nenäänsä varoa. Muuten on vieteri aikalailla pitkä.

Olen liian rehellinen., kammoan valehtelua, enkä pidä valehtelevista ihmisistä.

Mitäs ikäviä piirteitä minulla. Olen rakastava, luotettava, kaikille hyvää haluava, lyhytvihainen, hymyilevä, komea, nuorekas Mies. Isolla kirjaimella.
En koskaan kehu, en valehtele, en halua lähimmäiselleni mitään pahaa. Autan aina hädässä olevaa. Puolustan sorrettua. En koskaan suutu, enkä tappele. Poistun aina paikalta, jos joku yrittääkin ilkeyttään haastaa riitaa kanssani. Siis - minä olen minä - ITSE. Jos lähimmäiseni ei löydä minusta näitä piirteitä, eikä ominaisuuksia, on hän lyhytnäköinen, hieman hölmö, joka ei anna MINULLE aihetta edes tutustua moiseen kummajaiseen. Oma on tappionsa, jos ei löydä minua itseäni.

Hyveistäni vain kauneuteni voittaa vaatimattomuuteni, joten ikävin piirteeni lienee suuri vaatimattomuuteni.

Uskokoon ken tahtoo, ja vastuu on kuulijalla....

Taitaa olla itsepäisyys ja toinen puoli auttavaisuus ja sitä lajia liikaakin, siis ainakin lasten mielestä, heh. Ei tarttis tupata liian kanssa.

en osaa oikein kehua itseäni
olen tosi huono valehtelemaan.

Minulla saattaa olla satoja ikäviä piirteitä. Riippuu siitä kuka arvostelee. Joku ei tykkää tämmösestä luonteenpiirteestä, toinen tommosesta, joku rasittuu siitä ja joku toinen repii hiuksensa tästä. En pystyisi olemaan täydellinen ihminen Kaikille tyypeille.

Kyllä semmonen sanonta pitää paikkansa, että ihminen kehittyy vanhetessa parempaan suuntaan, kuten viinit. Itseni kohdalla tunnen olevani huomattavasti kehittyneempi, kuin murrosiän aikoina ja siitä eteenpäinkin.

Itseni kanssa elän ja olen. Kauhia olo olis, jos en olisi tyytyväinen itseeni. Mielen tasapainoisuus, ongelmaton eleleminen on minulle tärkeää. Keskeneräisiä asioitakaan ei ole pohdittavana.

Koska oon tyytyväinen itseeni, niin voin sanoa, että minulla ei ole ikäviä piirteitä. Joo, naurakaa vaan :)
Minulla on muutamia tosi-tosi hyviä, pitkäaikaisia ystäviä, jotka tykkäävät minusta juuri sellaisena, kuin olen. Samanhenkiset ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenään. Ne muut ihmiset, jotka mahdollisesti eivät kaikista luonteenpiirteistä pitäisi, niin niiden kanssa en tahdo kaveerata. En ala teeskentelemään jotakin muuta, kuin olen.

Yhteenveto:
a) Ei ikäviä piirteitä (ellei pitkiä tekstejä palstalla lasketa)
b) Parhain puoleni voisi kenties olla se, että kykenen asettumaan toisen ihmisen asemaan, niin ilossa kuin surussakin. Luotettava olen viimeiseen veripisaraan asti.

masennus tulee siitä, että ei ole tyytyväinen itseensä ja herkimmät ottaa muiden mielipiteen ensin ja sitten vasta omat, itseään pitää arvostaa, se on siinä..

Ai onks` ikäviä piirteitäkin olemassa...meinaan kaikil` niinkuin miulkii vois` olla...

Jäävihän mie sitä sanomaan. Pitää kysyä niiltä jotka eivät miusta tykkää, he osaavat sanoa miksi...

Laiskuus kotitöissä. Mukavuudenhalu ehkä ajoittain piinaa.

Olen kaikinpuolin täydellinen, muut sanokoon mielipiteensä plussista ja miinuksista. On hyvä painella eteenpäin, kun on tyytyväinen.

Täällä tuntuu olevan miltei täydellistä..ellei aivan täydellistä porukkaa.. ja mikäs sen parempi onkaan...Itseltäni löytyy kyllä aina hiomisen varaa.. vaikka tuossa tunnepuolen loukkaamisessa...pähkäilen sitä vähänaikaa..kääntelen vääntelen..
En ole kuitenkaan pitkävihainen.. vaikka loukkaaja olisikin tärkeä minulle.

Olen oikea jääräpää, en ymmärrä että joku voi olla eri mieltä kanssani.
Useimmiten kompromissi löytyy.

tästä ketjusta puuttuu hunks, ankkeli, korppis ja muutamat toisetkin jotka ovat suuna päänä kehumassa itseänsä toisissa ketjuissa?????

Voin vaieta siitä minkä tiedän tulevaksi.

äkkipikaisuus.

Kanssaihmisiäni tuntuu joskus kiusaavan se, että tiedän niin monesta asiasta niin paljon enkä edes peitä sitä!
Mutta tuohan ei ole luonnekysymys vaan totuus. Salaamattomuus jossakin määrin.

Spontaaniset ilmaisut ja toimet joita en edes yritä hillitä.

Kärsimättömyys.
Usko ihmisten hyväntahtoisuuteen ja rehellisyyteen kunnes toiseksi osoittautuu.

Hyvien luettelointi aiheuttaisi mahdollisissa lukijoissa ärtymystä joten tyydyn mainitsemaan vain vaatimattomuuteni ja erinomaisuuteni aviomiehenä!
Niin, ja johdonmukaisuuteni!

Enpä oikein tiedä mikä olisi se kaikkein ikävin siitä pitkästä litaniasta joka aina silloin tällöin mulle luetellaan. Itse litania alkaa kyllä jo olemaan aika tuttu, siksi usein sitä kuuntelen (tai olen kuuntelevinani)

Minulle näyttää käyvän niin, että iän myötä kaikki laimenee, vastakohdat lähenevät toisiaan. Kun ilkeys on ollut ikävin luonteenpiirre ja lempeys paras, niistä muodostuu (toivon mukaan) jotakuinkin siedettävä kokonaisuus..))

Niitä pitää kysyä minut tuntevilta. Ja nämäkin pitää kysyjän tuntea, että osaa arvioida heidän arviointikykynsä.

Nyt on lääketieteellisesti todistettu, että en ole aivan niin läpi asti v****mainen kun ympäristöni väittää minun olevan. Ohutneulanäytteen jälkeen tohtori totesi, että kaksi kyhmyä kilpirauhasessani ovat ihan kilttejä.