Lääkärikoulutukseen pääsy liian vaikeata ruotsinkielisille
Huvudstadsbladet kirjoittaa, että ainoastaan 23 ruotsinkielistä läpäisi pääsykokeen ruotsinkieliseen lääkärikoulutukseen vaikka paikkoja oli yhdeksän enemmän eli 32. Nyt nämä täyttämättä jääneet ja näin vapautuvat yhdeksän kiintiöaloituspaikkaa täytetään suomenkielisillä opiskelijoilla!
Huvudstadsbladet kirjoittaa myös, että eikö nyt voisi vielä entisestään alentaa ruotsinkielisiltä vaadittavaa pisterajaa, jotta saataisiin kiintiöt täyteen, koska joka vuosi kielikiintiöitä jää käyttämättä myös muissa tiedekunnissa. Nykyisin ruotsinkieliset pääsevät 10 pistettä alemmilla pisteillä sisään kuin muun kieliset.
Ensimmäisenä mikä mieleen juolahtaa on se, että on tosi järkyttävää, että 10 pistettä alemmalla tuloksella pääsee ruotsinkielen takia parempien suomenkielisten edelle ja pudottaa suomenkieliset pois yliopisto-opinnoista. Eikö tämä ole jo ETUOIKEUS, joka rikkoo niin YK:n ihmisoikeusjulistusta että Suomen perustuslakia. Nyt aika lopettaa Suomessa kaikki kielikiintiöt ja päästä omilla taidoillaan opiskelemaan kaikissa paikoissa.
.
Lääkärikoulutukseen pääsy liian vaikeata ruotsinkielisille
17
465
Vastaukset
- boringboring
"Dekaanin" aloituspuheenvuoroon siältyviä virheitä on kommentoitu myös toisessa ketjussa, mutta Dekaani jatkaa virheellisiä ja harhaanjohtavia kielikiintiöistä joko silkkaa tietämättömyyttään tai tarkoituksellisesti.
Dekaanin toive kielikiintiöiden poistamisesta tuskin toteutuu, sillä
sellaista mitä ei ole, ei oikein voi myöskään poistaa.
HELSINGIN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA
EI EDELLENKÄÄN OLE OLEMASSA KIELIKIINTIÖTÄ MILLEKÄÄN KIELIRYHMÄLLE.
Ei ruotsikiintiöitä, suomikiintiöitä tai muitakaan kielikiintiötä
Ei ole koskaan ollutkaan.
Todellisuudessa Helsingin lääketieteen koulutusohjelma on jaettu
suomen- ja ruotsinkieliseen opintolinjaan.
Riittävän ruotsinkielentaidon omaava äidinkieleltään suomenkielinen
voi hakea ja tulla hyväksytyksi ruotsinkieliselle linjalle.
Valintakokeen (ja myöhemmin tentit) saa linjasta riippumatta
suorittaa haluamallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi.
Vuosittain ruotsinkieliselle linjalle hyväksytyistä noin kolmannes on
hyvät ruotsinkielen taidot omaavia suomenkielisiä.
Suomenkielisten suuri osuus opiskelijoista osoittaa selvästi, että
ruotsinkieliselle linjalle pääsy EI ole kielitaitovaatimusten takia ylitsepääsemättömän hankalaa suomenkielisille.
Dekaanille on todettava myös, että työ- tai opiskelupaikan hakijoille asetetut kohtuulliset kielitaitovaatimukset ovat ihan normaalia toimintaa useimmilla aloilla, eivätkä mikään ihmisoikeusloukkaus.
Kielitaitovaatimusten tarkoituksena ei ole syrjiä ketään vaan valita työtehtävään tai opiskelupaikkaan taidoiltaan ja tiedoiltaan sopivimmat hakijat.
Sujuvasti ruotsinkielellä työskenteleviä lääkäreitä koulutettaessa on tarkoituksenmukaista, että koulutukseen valitaan hyvät ruotsinkielen taidot valmiiksi omaavia hakijoita, ovat nämä äidinkieleltään suomen- ruotsin- tai jonkunmuun kielisiä. (Vaikka lääkäriopinnot sisältävät 6op /360 op pakollisia kieliopintoja, lääkärikoulu ei ole kielikoulu, eikä lääkärikoulutukseen voi lisätä kielikoulutusta vähentämättä samassa suhteessa lääkärille tärkeiden käytännön taitojen ja teoriaosaamisen opetusta.)- tarkastafaktat
"Dekaanin" viesti johtaa harhaan myös ruotsinkielisen linjan sisäänpääsyn väitetyn helppouden suhteen.
H:gin ruotsinkieliselle linjalle pääsy vaikuttaa todellista helpommalta,
vain kun sitä vertaa halutuimpaan lääkikseen eli H:gin suomenkielisen linjaan,
jonka raakapisteraja koepistekiintiössä oli 59 p.
Tosiasiassa Helsingin ruotsinkielisen lääketieteen linjan raakapisteraja asettuu
keskelle suomenkielisten lääkislinjojen raakapisterajoja tänäkin vuonna,
kun ruotsinkielisen linjan pisterajoja vertaa muihin (suomenkielisiin) lääkiksiin.
2013 H:gin ruotsinkielinen linja koepistekiintiössä oli 45,55 raakapistettä.
Alla muiden lääketieellisten tiedekuntien raakapisteraja koepistekiintiössä:
Oulun yleinen 39.25p kandeille (alempi kuin H:gin ruotsinkieliselle linjalle)
Oulun yleinen 46.25 ei-kandeille raakap. (alle yksi piste enemmän kuin H:gin ruotsink. linjalle)
Turun yleinen 46.50 p (alle yksi piste korkeampi kuin H:gin ruotsink. linjalle)
Kuopion yleinen 50,50 p
T:reen yleinen 52,50 p
(Kokeen maksimipisteet 155p)
Pelkkien pääsykoepisteiden perusteella valitaan yhteensä alle puolet lääkisopiskelijoista, (kiintiöiden koko vaihtelee yliopistosta toiseen jonkin verran.)
Loput eli reilu puolet lääkisopiskelijoista valitaan nk. yhteispistekiintiössä (pääsykoepisteet yo-arvosanoista saatavat lähtöpisteet.)
2013 Yhteispistekiintiössä täydet lähtöpisteet (LLLL /LLLLL) omaava hakija
tarvitsi paikan saadakseen kokeesta vähintään
23.00 raakapistettä Kuopion suomenkieliselle linjalle (EEEE-rivistä hyötyä)
37,50 raakapistettä H:gin ruotsinkieliselle linjalle (LLLEE-rivistä hyötyä)
38.22 raakapistettä Oulun suomenkieliselle linjalle (LEEE-rivistä hyötyä)
42.30 raakapistettä Turun suomenkieliselle linjalle (LLLE-rivistä hyötyä)
51.00 raakapistettä H:gin suomenkielisen linjalle ( LLLEE-rivistä hyötyä)
51,49 raakapistettä Tampereen suomenkieliselle linjalle (LLLE-rivistä hyötyä)
YHTEISPISTEKIINTIÖSSÄ OLI PALJON HELPOMPAA PÄÄSTÄ
KUOPION LÄÄKIKSEEN KUIN H:KIIN RUOTSINKIELISELLE LINJALLE.
Oulun tavalliseen/kandikiintiöön ja H:gin ruotsinkieliselle linjalle
on suurin piirtein yhtä helppo/vaikea päästä. - Åbarthaid-meininkiä
Dekaanin" kirjoitus on suora lainaus Helsingissä ilmestyvästä ruotsalaisen eduskuntaryhmän pää-äänenkannattajasta Huvudstadsbladet'ista.
Mitä tulee itse kielikiintiöasiaan niin, miksei saamenkielisiä, vironkielisiä, venäjänkielisiä, arabiankielisiä jne asiakkaita varten kouluteta omia kiintiölääkäreitä.
Miksi juuri niin sanotut "kaksikieliset" tarvitsevat kiintiölääkäreitä, joiden pitää päästä suomenkielisten ohi sisään yliopistoon, jopa niin, että pääsevät 10 pistettä huonommilla tiedoilla sisään. Suomenkieliseltä vaaditaan 80 pistettä ja ruotsinkielinen pääsee 70 pisteellä. Onko tämä rehellistä toimintaa länsimaisessa demokratiassa??
- Tämä' ei varmasti ole sallittua missään muussa länsimaassa, että parhaiten toimeentulevaa ryhmää tuetaan näin.
Eteä-Afrikassahan oli samanlainen järjestelmä, mutta se jouduttiin ulkomaiden painostuksesta poistamaan jo 1970-luvulla ja USA:ssa 1960-luvulla, mutta meillä vain jatketaan vielä 2010-luvullakin.
Samaan aikaan suomenkielisiä rangaistaan jo alakoulusta lähtien pakkoruotsilla, joka kestää aina yliopisto-opiskeluihin asti. Tätä perustellaan sillä, että elitistiryhmä ei halua oppia edes sen vertaa maan pääkieltä, että pärjäisi edes marketissa ruokaostoksilla. - Tuplabonusedut
Kahdenkertainen järjestelmä varmistaa tuplabonusedut
Suomessa on kahdenkertainen järjestelmä varmistamassa ruotsinkielisten super-edut:
1) Kaikki yliopistoissa opiskelevat suorittavat virkamiesruotsin kurssin pakollisena eli pätevöityvät toimimaan virkamiehinä ruotsin kielellä.
2) Silti on erikseen oikotiejärjestelmä yliopistoihin ruotsinkielisistä lukioista kirjoittaneille eli yliopistojen kielikiintiöpaikat.
Kaiken huippu lienee jo se, että esim. meillä Helsingin yliopistossa on kymmenet KIELIKIINTIÖPAIKAT PROFESSOREILLE.
Suomessa on kaikille mahdollisille korkeimman koulutuksen aloille ruotsinkielistä koulutusta. Ja Ruotsista ja muista Pohjoismaista löytyy lisää. Tätä mahdollisuutta monet suomenruotsalaiset käyttävätkin - ahvenanmaalaisista suurin osa. Samoin Pohjanmaan nuoret opiskelevat Uumajassa ruotsiksi.
____
Tämä suomalainen järjestelmä on täysin mätä ja sairas etten sanoisi kuvottava – ja miksen sanoisi.
Kaikkien suomenkielisten opiskelijoiden on suoritettava virkamiesruotsi yliopistossa julkishallinnon virkaan pätevöityäkseen.
Kuitenkin samaan aikaan ylläpidetään kielikiintiöitä ruotsinkielisistä lukioista kirjoittaneille, että saadaan "ruotsia puhuvia henkilöitä virkoihin". Missä tahansa muualla tuota pidettäisiin täysin laittomana paitsi ei Suomessa.
Suomenkielisten nuorten opintien tulppausjärjestelmä ei jää edes tuohon:
- ruotsinkielisestä lukiosta tulevalla on toinenkin ohituskaista. Häneltä ei vaadita erillisen suomen kielen kokeen suorittamista päästäkseen suomenkieliseen yliopistoon.
Sen sijaan:
- suomenkielisestä lukiosta valmistunut ei pääse ruotsinkieliseen yliopistoon tai muiden yliopistojen ruotsinkieliselle linjalle ilman erillistä ja vaativaa ruotsin kielen koetta. Kokeen vaikeusastetta vielä muutellaan sen mukaan paljonko suomenkielisistä lukioista kirjoittaneita on pyrkijöissä (viite: Opiskelijavalinta, Hanken ja ÅA). - uuuana
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla. - uusianana
uuuana kirjoitti:
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla."Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti."
- Kuopioon
Lääkisten hakujärjestelmää huonosti tunteva ei ehkä myöskään tiedä että
Helsingin lääkikseen hakevan on vaikeampaa saada täysiä lähtöpisteitä on kuin muihin vain suomenkielista opetusta tarjoaviin lääkiskaupunkeihin hakevan
Lähtöpisteitahän saa Helsingissä viidestä yo-arvosanasta,
Kolmea lähtöpisteisiin vaikuttavaa arvosanaa:(äidinkieli, A-kieli, toinen kotimainen pitkänä) ei voi korvata millään muulla arvosanalla.Loput kaksi huomioitavaa ainetta ovat valinnaisesti fy/ke/bi-reaali ja fy/ke/bi-reaali/matematiikka.
Suomen- että ruotsinkielisen linjan lähtöpisteet pisteytetään Helsingissä samoin.
Muissa kaupungeissa lähtöpisteitä saa vain neljästä aineesta, ja hakijalla on enemmän valinnanvaraa lähtöpisteissä huomioitavien yo-arvosanojen suhteen
eli kirjoitusten ei tarvitse ihan nappiin mennä.
Esimerkiksi Kuopiossa vain äidinkieltä ei voi korvata muulla arvosanalla,
A-kielestä ja toisesta kotimaisesta saa valita parhaimman, ja
loput kaksi huomioitavaa ainetta ovat
valinnaisesti fy/ke/bi-reaali ja fy/ke/bi-reaali/matematiikka kuten muuallakin.
Täysiä lähtöpisteitä on siis Helsingin ruotsinkieliselle linjalle vaikeampaa saada ja hakija myös hyötyy vähemmän yo-pisteistään, kuin esimerkiksi Oulun tai Kuopion suomenkielisiin lääkärikoulutuksiin hakeva.- 2-kerroksen väkeä
Hakupainealoilla valtavat kielikiintiöt Suomen yliopistoissa
Ei liene kovin yllättävää, että ns. "hakupainealoilla" ruotsinkielisten (ei siis muiden maahanmuuttajien) sisäänpääsy on varmistettu tuplapotti -periaatteella:
* Lääketiede:
Yliopistoista annetun lain mukaan ruotsinkielinen otetaan tiedekuntaan maksimissaan kymmenen (10) pistettä alemmilla koepisteillä kuin muut hakijat.
* Oikeustiede:
Helsingin yliopiston Vaasan yksikköön ruotsinkielisillä on yli 50% kiintiö eli aina vähintään puolet otetuista on ruotsinkielisiä. Lisäksi ruotsinkielisille on oma kokeensa, vaikka koulutus on samassa ryhmässä kaiken kielisille.
* Kauppatieteet:
Suomen kaikista kauppakorkeakoulupaikoista on 22% ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä on Mannersuomessa 4%, joten aina ei saada edes kaikkia ruotsinkielisiä aloituspaikkoja täyteen.
* Lisäksi yliopistoista annetun lain mukaan vähintään yhden Helsingin yliopiston rehtoreista täytyy olla ruotsinkielinen. Nyt heitä on kaksi kolmesta.
* Ei liene siis yllättävää sekään, että ruotsinkielisestä ikäluokasta 53 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa ja lisäksi 12 % Suomen ruotsalaisista lähtee opiskelemaan omalla äidinkielellään muiden Pohjoismaiden yliopistoihin.
* Suomenkielisestä ikäluokasta vain 29 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa.
* Lisäksi valtiovalta rankaisee näitä yliopistoihin päässeitä suomenkielisiä VIRKAMIESRUOTSILLA. Ruotsinkielisten valtavasti ylisuuria kielikiintiöitä perustellaan sillä, että Suomessa tarvitaan akateemisella tasolla enemmän ruotsinkielen osaamista kuin suomenkielen. Tästä voikin jo päätellä, että päättäjien mukaan suomenkielisille sopii paremmin vanhusten vaipan vaihto ja vastaava työ.
.
.
- luehuolella
Moniko muuten tajuaa että,
H:gin suomenkielisen lääkislinjan huippukorkeat pisterajat varmistavat
H:gin ruotsinkielisen lääkislinjan pisterajojen pysymisen
valtakunnallisesti hyvällä keskitasolla.
Ruotsinkielisen linjan pisterajoja tuskin tullaan laskemaan tämän vuoden perusteella, sillä koe on ollut vaikea kaikkialla ja sisäänottopisterajat ovat olleet ennennäkemättömän alhaiset kaikissa maan lääketieteellisissä tiedekunnissa.
Dekaani todennäköisesti viittaa aloituspuheenvuorossaan
HBL:ssä 4.7.2013 18.46 julkaistuun juttuun
Jutussa ei ehdoteta ruotsinkielisen linjan pisterajan alentamista nykyisestä,
vaan todetaan nykyisen 10 pistettä suomenkielistä linjaa alemman pisterajan herättäneen kritiikkiä.
(...Att den svenska studielinjen i medicin skall finnas är stadgat i lag men för att få den svenska kvoten fylld har man varit tvungen
att sänka poänggränsen och det har fått kritik från finskt håll.)
HBL:n jutussa HY:n kirurgian professori sanoo myös
etteivät ruotsinkieliselle linjalle hakeneet välttämättä pärjänneet
muiden kaupunkien lääkärikoulutuksiin hakeneita heikommin
ja tässä hän on raakapistevertailujen valossa täysin oikeassa.
Suomenkielisillä opintolinjoilla ei vain ole tiettyä pisterajaa,
jota heikommin pärjänneitä ei valita, vaikka opiskelupaikkojen jäisi täyttämättä.
Suomenkieliset opiskelupaikat täytetään aina,
vaikka pisterajat putoaisivat käytännössä nollille,
kuten Kuopion hampaan yhteispistevalinnassa tänä vuonna kävi)
HBL:n juttuun voi itse tutustua osoitteessa
hbl.fi/nyheter/2013-07-04/470221/svart-prov-gallrade-bortsvenska-medicinstuderande- Vai ei kiintiöitä
Avointa puhetta kielikiintiöistä
http://teemutilaeus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116704-kielikiintiot
Lainaan hyvää tekstiä siitä, miksi pakkoruotsi edelleen on ja on, vaikkei sitä todellakaan tarvita ja miksi yliopistoissa on kielikiintiöt:
Suomen ruotsinkielinen vähemmistö on ollut jo hyvissä ajoin liikkeellä, kun se on lähtenyt ajamaan oman luokkansa etuja. Ajatella, että jotkut pitävätkin ruotsinkielisiä jollakin tavalla sivistyneinä - heidän toimintaansa ei voi kutsua sivistyneeksi.
He ovat toiminnallaan saaneet aikaan kaikkia suomenkielisiä velvoittavan pakon opiskella ruotsinkieltä, jonka osaamattomuus on esteenä valtion virkoihin pääsemiseen. He ovat sanoneet, että ruotsinkielisten peruspalvelut on turvattava kaikin mahdollisin tavoin ja näin on tosiaan tehtykin. Ei riittänyt se, että pakkoruotsi tuli ja työnsi suomenkieliset kahden kääpiökielen häkkiin. Ruotsinkielisille oli myös saatava kiintiöt kaikkiin mahdollisiin kouluihin ja yliopistoihin, koska ruotsinkielisten peruspalvelut oli turvattava myös tällä tavalla.
Miksi meillä on pakkoruotsi, jos kielikiintiön kautta ruotsinkielisille on räätälöity mahdollisuus kouluttautua missä vain ja mihin virkoihin tahansa. Näin ollen he voivat itse vastata peruspalveluistaan äidinkielellään, jolloin suomenkielisiä velvoittava pakkoruotsi on täysin tarpeeton. Tosin perimmäinen syy on siinä, että ruotsinkielisten piireissä yhä tänäkin päivänä ajatellaan siten, että suomenkielisistä tulee sairaanhoitajia ja ruotsinkielisistä ekonomeja. Renki- ja isäntä asetelma on yhä tänäkin päivänä voimissaan Suomessa ja suomenkieliset sallivat tämän, koska ovat sisäistäneet jo vuosisatojen kuluessa paikkansa. Kerran renki, aina renki.
Kielikiintiöt ovat ylimitoitetut, jolloin sitä suurempi prosentti pyrkijöistä pääsee sisään kiintiön kautta ja jos hakeutuu opiskelemaan ruotsinkielisen kiintiön kautta - pääsee sisään alemmilla pistemäärillä, jolloin heikommin pääsykokeissa menestynyt ruotsinkielinen vie paikan paremmin menestyneeltä suomenkieliseltä. Ihmisen moraalissa on jotakin pahasti pielessä, jos ei näe tässä minkään sortin vääryyttä.
Jos kerran ruotsinkielisillä on omat kiintiönsä, niillä on suurella todennäköisyydellä omat kokeensa eri kysymyksineen ja kysymyksen asetteluineen. Mikään ei enää yllätä, kun on kysymys ankkalammikossaan uiskentelevista pullasorsista. Eräs ruotsinkielinen lukionopettajakin kerran totesi nähtyään suomenkielisten lukion koepaperin, etteivät ruotsinkieliset sellaisessa kokeessa pärjäisikään. Joten on syytä epäillä, että heidän kokeensakin on helpotetut ja näin ollen tehty sellaiseksi, että jokainen joka hakeutuu kiintiön kautta sisälle varmasti myös pääsee ja vie paikan paremmin pärjänneeltä suomenkieliseltä. Onhan ruotsinkielisillä oma ylioppilaskokeensakin ja ylioppilaslautakunta arvioimassa, joka antaa syyn epäillä hyvä veli -järjestelmän olemassaoloa ja omien suosimista. Miksi tämä ei jatkuisi myös muilla kouluasteilla?
Tosiasia on se, että kielikiintiöllä halutaan turvata valheellisesti ylläpidettyä koko valtakunnan kaksikielisyyttä. Kaikilla tulisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan eikä eri ryhmillä voi olla etuoikeuksia.
.
- Tätä vaaditaan nyt
Yliopistojen pääsykokeiden poistoa on vaadittu voimakkaasti samaisessa ruotsalaisten lehdessä.
Ruotsinkieliset etujärjestöt ovat painostaneet voimakkaasti, että pääsykokeet pitäisi poistaa yliopistoista ja korkeakouluista.
Syynä lienee se, että ruotsinkieliset abiturientit saavat jostakin syystä "yllättävän" hyviä arvosanoja osaamiseensa nähden. Pääsykokeissa samaiset ylioppilaat eivät ole sitten enää menestyneet, minkä vuoksi ruotsinkielisille on järjestetty lakiteitse mahdollisuus päästä yliopistoihin ja korkeakouluihin alemmilla pisteillä kuin suomenkieliset (ns. kielikiintiöt). Ruotsinkieliset saavat suorittaa sisäänpääsykokeen yliopistoihin ja korkeakouluihin omalla kielellään ja he saavat myös koekysymykset ruotsinkielellä.
Jos ruotsinkieliset jostakin syystä pyrkivät suomenkieliselle linjalle, on heidät vapautettu kielikokeesta, joka suomenkielisellä on edessä, jos hän pyrkii ruotsinkieliselle linjalle.
Yliopistojen johto arvio kannanotossaan, että on suomenkielisten ja maahanmuuttajien etu, että pääsykokeita järjestetään. Se tunnustetaan, että olisi suurehko säästö, jos pääsykokeista luovuttaisiin. Säästöjen vuoksi ollaan viime vuosina siirrytty järjestämään yhteisiä pääsykokeita eri yliopistojen välillä. Toisaalta jo nyt osa opiskelijoista otetaan yliopistoihin ja korkeakouluihin suoraan ylioppilastodistusten arvosanojen perusteella.
Lisätietoja ja tarkennuksia voi pyytää yliopistojen ja korkeakoulujen kanslioista. - Eipä yllätä
"Syynä lienee se, että ruotsinkieliset abiturientit saavat jostakin syystä "yllättävän" hyviä arvosanoja osaamiseensa nähden."
Tämä "yllättävän hyvä" johtuu siitä, että ruotsinkieliset ja muun kieliset arvostellaan ylioppilastutkintolautakunnassa erikseen, jolloin näillä kahdella eri kieliryhmillä on eri tulokset, vaikka käytetäänkin samaa Gaussin käyrää.
Ruotsinkieliset ovat noin kaksi vuotta alemmella tasolla kuin suomenkieliset PISA-turkimusten mukaan. - lääpsis
Lääketieteen valintakoe on aina täsmälleen sama suomeksi ja ruotsiksi.
- viccanin laspaset
Tapasin kerran rannikko suomenruotsalaisen Vaasan lähettyviltä ja hän puhui todella huonoa suomea.
- lääk.yo
Jokainen valmistuva lääkäri pärjää työssään ruotsiksi. Tällaiset kiintiöt ovat naurettava jäänne menneisyydestä eivätkä ole millään muotoa perusteltavissa nykypäivän Suomessa.
- frustrated4
Taisipa tänä vuonna olla myös liikuntatieteellisen liikuntapedegogiikkaan pisteraja parikymmentä pistettä alempi ruotsinkielisillä naisilla kuin suomenkielisillä! Syrjintää!
- Etujen Metsästäjät
Enemmistö vaiko sittenkin pieni vähemmistö
Suomet ruotsalaiset ovat todellisuudessa pikkuriikkinen vähemmistö (vetoavat siihen tilanteen vaatiessa) ja lain mukaan enemmistö (vetoavat siihen tilanteen vaatiessa).
Etuja haalittaessa joko vähemmistö tai tarvittaessa enemmistö. Siis he ovat molempia: enemmistö ja vähemmistö.
Tämä on käsittämätön yhtälö ja matemaattinen mahdottomuus ja se on vain Suomessa mahdollinen.
Suomet ruotsalaiset pelaavat kierosti kaksilla korteilla. Ensin vaativat samat oikeudet kuin pääväestö, sitten vielä vähemmistöoikeudet ja edut kaupan päälle – siis kaikkien Suomen vähemmistöjen.
Tutkivat toimittajat ja yhteiskunnalliset tutkijat eivät jostain syystä ole tutkineet asiaa tai eivät ole nostaneet sitä vielä esille. Syitä voi olla vain yksi eli PELKO.
Jotain on mätää Suomenmaassa....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee3821463- 1041263
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1141187Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1581082- 44967
- 63886
Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32806Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0790Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s90784Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni166662